Kestääkö kirkko?

Teksti Tiina Haukijärvi kuvat Pixabay

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa katsellessa voimme todeta, että paljon olemme tehneet, paljon olemme tuhonneet ja paljon on meillä korjattavaa. Jokaisella on vastuunsa yksittäisistä ihmisistä suuriin pörssiyhtiöihin niin Suomessa kuin maailmalla. Johonkin väliin asettuu myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Ovatko seurakunnat omalla toiminnallaan rapauttamassa tilannetta, pitämässä sitä ennallaan vai kenties palauttamassa, ehkä jopa uudistamassa? Millainen on kestävä seurakunta? Näiden kysymysten kanssa lähdettiin kehittämään ja pilotoimaan kestävyysraportointimallia paikallisseurakuntaan Helsingissä.

Työskennellessäni johtavana diakoniatyöntekijänä pohdin usein työmme tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista. Kiinnostuin seurakunnan strategiatyöstä, mutta minulla oli vaikeuksia sisäistää strategisia tavoitteita. Niistä puuttui usein konkretia. Tavoitteiksi oli listattu keinoja: kehitämme, kohtaamme, tapaamme, ja panostamme. Mutta mitä tavoittelemme kehittämisellä? Mikä muuttuu, kun kohtaamme? Mihin seurakuntamme toiminta lopulta tähtää, keitä varten olemme ja miksi olemme? Vertasin diakoniatyötä näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ja pohdin, olisiko diakoniatyötä mahdollista tehdä tutkittuun tietoon perustuen. Tiesin, että teimme paljon oikeita asioita, mutta minulla ei ollut asiasta varsinaista näyttöä. Kaipasin työni tueksi konkreettisia tavoitteita, mutta niiden lisäksi mittareita ja tukea toiminnan arviointiin.

Kestävyysraportointi käytännössä

Euroopan unioni on ottanut käyttöön Corporate Sustainability Reporting Directiven (CSRD) eli kestävyysraportointidirektiivin. Se velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan osana vuosikertomustaan. Direktiivi otetaan käyttöön vaiheittain, ja tällä hetkellä se koskee kaikkia suuria pörssiyhtiöitä.

Kestävyysraportointi on käytännössä sitä, että yritys kertoo yhtiön sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta sekä ympäristövastuusta.

Kestävyysraportointi on käytännössä sitä, että yritys kertoo yhtiön sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta sekä ympäristövastuusta. Toisin sanoen kestävyysraportointi kuvaa yrityksen kestävyyssuoriutumisesta, ja raportoinnin avulla yritys pystyy tuomaan esiin sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suunnitelmiaan. Tulevaisuudessa kestävyystiedot tullaan raportoimaan tilinpäätöksen yhteydessä osana toimintakertomusta. Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä toimintakertomusten ja tilinpäätöksen laadinta ovat osa vuoden kiertoa myös paikallisseurakunnissa.

Agenda 2030 näkyy seurakunnissa

Pyrkimys kohtuuteen ja yksinkertaiseen elämäntapaan on osa kristillistä uskoa. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luomakuntaa. Olemme vastuussa siitä, että edistämme luomakunnan hyvää tästä ajasta ikuisuuteen. Kirkossa on tehty paljon töitä kestävämmän tulevaisuuden eteen. Olemme sitoutuneet olemaan hiilineutraali toimija vuoteen 2030 mennessä, ja Kirkkohallitus on myöntänyt Kirkon ympäristödiplomin jo yli 100 seurakunnalle. Kestävyys on kuitenkin paljon suurempi kokonaisuus kuin ympäristöteot ja ekologinen elämäntapa.

Olemme sitoutuneet olemaan hiilineutraali toimija vuoteen 2030 mennessä.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää kehitykseen, jossa otetaan huomioon tasaveroisesti ympäristö, ihminen ja talous. Jos tarkastelemme Agenda 2030 kestävyystavoitteita seurakuntien toiminnan kautta, uskallan väittää, että kirkkona me olemme mukana poistamassa köyhyyttä, edistämässä terveyttä ja hyvinvointia sekä tekemässä ilmastotekoja. Meillä ei kuitenkaan ole ollut välineitä ja mittareita, joiden avulla olisimme voineet todentaa toimintamme hyvät vaikutukset. Monet aatelähtöiset järjestöt ja toimijat ovat osanneet viestiä toiminnastaan ja toimintansa vaikutuksista tavalla, josta seurakunnilla olisi paljon opittavaa. Myös kirkon Ovet auki -strategia ohjaa meitä arvioimaan ja kehittämään toimintaamme systemaattisesti toimintaympäristöstä kerätyn tiedon avulla.

Raportointimallia kehittämään

Näistä lähtökohdista käsin Helsingin seurakuntayhtymä, Malmin seurakunta ja Kirkkohallitus lähtivät yhdessä toteuttamaan projektia, jossa kehitettiin ja pilotoitiin kestävyysraportointimalli seurakuntiin. Pilotti toteutettiin vuoden 2023 aikana ja se sai työnimen Kestävä seurakunta 1.0. Tavoitteena oli laatia seurakunnille toiminnan tavoitteiden ja YK:n kestävyystavoitteiden toteutumisen arviointimalli, jonka avulla voitaisiin asettaa seurakunnan toiminnalle vuotuisia tavoitteita sekä seurata niiden toteutumista.

Yhteinen kehittämistyö käynnistettiin työsuunnitelman laatimisella, projektiryhmän kokoamisella ja työvaiheista sopimisella. Projektiryhmään kuuluivat Malmin seurakunnasta Heta Kiiski (kevät 2023), Helsingin seurakuntayhtymästä Elina Hienonen (Kiinteistöosasto) ja Tiina Haukijärvi (Yhteinen seurakuntatyö) sekä Kirkkohallituksesta Liisa Björklund (toiminnallinen osasto).  Raportin laadintaa varten saatiin malli Valtionkonttorin vastuullisuusraportoinnin prosessista, ja pohjatyön jälkeen sovittiin ensimmäinen työpajatyöskentely Malmin seurakunnan työntekijöiden kanssa. Työpajan tavoitteena oli tunnistaa seurakunnan työn ja toiminnan tavoitteiden kannalta olennaiset SDG-tavoitteet, joihin seurakunta voisi liittyä.

Tavoitteita tunnistamaan

Malmin seurakunnan työntekijät tunnistivat yhteensä seitsemän toimintansa kannalta keskeistä SDG-tavoitetta. Tämän jälkeen projektiryhmä lähti tunnistamaan seurakunnan strategiasta ja toimintasuunnitelmasta seurakunnan tavoitteita, jotka linkittyisivät jo tunnistettuihin SDG-tavoitteisiin. Keskeisenä kysymyksenä pilotissa oli, miten seurakunnan toiminta voisi kytkeytyä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja miten niiden toteutumista voitaisiin seurata. Valitut tavoitteet jaoteltiin ylätavoitteiksi, joista projektiryhmä johti konkreettiset alatavoitteet. Tärkeää oli tunnistaa haluttu muutos ja määrittää mittarit, joiden avulla muutosta pystyttäisiin arvioimaan.

Yhtenä kestävyystavoitteena Malmin seurakunnan työntekijät tunnistivat SDG-tavoitteen numero 17: Yhteistyö ja kumppanuudet. Projektiryhmä linkitti kyseisen kestävyystavoitteen seurakunnan toiminnan tavoitteisiin ja muodosti siitä ylätavoitteen: Seurakunta on turvallinen yhteisö ja yhteistyökumppani. Tästä ylätavoitteesta muodostettiin kaksi mitattavissa olevaa alatavoitetta: Seurakunta on rakentanut kumppanuuksia julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa (1) ja seurakunta on antanut tiloihinsa ”avainten vallan” mahdollisimman monelle (2).

Muutostavoitteita mittaamaan

Ensimmäinen tavoiteltu muutos oli, että seurakunta on toiminut aktiivisesti eri ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Tätä voitaisiin mitata ja todentaa esimerkiksi yhteisöjen ja yhteistyökumppanuuksien määrän kasvulla sekä osallisuusaktiivisuuden kasvulla erilaisilla foorumeilla, kuten some-aktiivisuudella, medianäkyvyydellä ja aluenäkyvyydellä. Toinen tavoiteltu muutos oli, että tilojen käyttöaste nousisi ja tavoitellut ryhmät olisivat löytäneet kirkon tiloihin. Tämän tavoitteen saavuttamista voitaisiin mitata tilojen käyttöasteen kasvamisella, tilojen käyttötarkoituksen ja osallistujien monimuotoisuuden kasvulla sekä osallistujatahojen määrän kasvulla.

Projekti saatiin päätökseen loppuvuodesta 2023, ja se tuotti ensimmäisen version seurakuntien kestävyysraportointimallista. Projektin työvaiheet ja ohjeet seurakunnan kestävyysraportin laadintaan on koottu erilliseen sähköiseen työkirjaan, jonka tehtävänä on toimia tukena ja apuvälineenä kestävyysraportin laadintaan.

Näkymätön näkyväksi

Seurakunnan kestävyysraportti on tarjonnut minulle paikan tarkastella seurakunnan toiminnan tavoitteita ja auttanut hahmottamaan, miten työlle asetetaan konkreettisia ylä- ja alatavoitteita sekä niille mittareita. Olen päässyt käsiksi työn vaikutusten arviointiin ja kokenut, että kestävyysraportin avulla minulla olisi mahdollisuus viestiä työstäni paremmin. Ajattelen, että kestävyysraportointi helpottaa mitattavien tavoitteiden asettamista sekä niiden toteutumisen seuraamista. Sen avulla pystymme viestimään toimintamme vaikutuksista seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden lisäksi sidosryhmillemme ja suurelle yleisölle. Pystymme siis näyttämään ja kertomaan, mitä hyvää olemme työllämme saaneet aikaan. Lisäksi kestävyysraportti tukee toimintamme yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia.

Pystymme siis näyttämään ja kertomaan, mitä hyvää olemme työllämme saaneet aikaan.

Kirkossa sorrutaan herkästi ajattelemaan, että seurakunnan työ ei ole mitattavissa tai että mittaamisella asettaisimme itsemme alttiiksi vertailulle, kilpailulle ja uuvuttamiselle. Päinvastoin, kestävyysraportointi vapauttaa meidät epävarmuudesta ja riittämättömyyden tunteesta. Kestävyysraporttia lukiessani voin todeta, että tätä kaikkea olemme saaneet todella aikaiseksi yhdessä ja se kaikki on todistetusti ja mitatusti näkyvillä. Köyhyys on vähentynyt, tasa-arvo on lisääntynyt ja toivo on kasvanut. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa yhdessä toivottu tulevaisuus.