Korotusten taustalla ovat yleinen hintatason nousu sekä kirkon valtionrahoituksen leikkaukset. Kirkonkirjoista tehdyistä tietojenluovutuksista perityt maksut ovat olleet valtion väestötietojärjestelmän maksutasoa alempia.
Seurakuntien käsityöpiirit eivät ole pelkkää neulomista: niissä jaetaan arkea, rukoillaan, kahvitellaan ja tehdään hyvää lähimmäisten hyväksi. Monille kerhoista on tullut tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja hengellisyyttä.
Kipinä urkujen ääreltä syttyi nuoruudessa ja kantaa yhä – laulun, soiton ja kuorojohtamisen ilo täyttää kanttori Jukka Hassisen elämän.
Lapset valtasivat Akavatalon. Seela Ketola pääsi tutustumaan isänsä työpaikkaan yhdeksi työpäiväksi. Tässä hänen raporttinsa päivän tapahtumista.
Mitä hyvää tekoälyssä on kirkon työn näkökulmasta? Miten sitä kannattaa hyödyntää? Mitä uhkia ja riskejä tekoälyyn liittyy? Kysyimme tätä Mirca Mäensivu-Puukolta, Aku Visalalta ja Tomi Karttuselta.
teksti Toimitus kuva Marko Marin Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi Mänttä-Vilppulan seurakunnan…
Hiippakunnissa on havahduttu pappien rekrytointivaikeuksiin ja pohditaan nyt vetovoimatekijöitä. Kaisa Puustinen kysyi Porvoon, Mikkelin, Oulun ja Lapuan hiippakuntien rekrytointivastaavilta, miltä vihittävien maisterien ja pappien työllisyystilanne hiippakunnissa näyttää ja mitä papiksi hakevalle on tarjolla.
Ellen Mantsisen Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö nostaa esiin diakoniatyön merkityksen taloudellisessa ahdingossa oleville: tuki tuo toivoa, turvallisuutta ja selviytymisen mahdollisuuksia.
Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura on myöntänyt vuoden 2024 Majakka-palkinnon Mirja Pitkäsen pro gradu -tutkielmalle, joka käsitteli seitsemäsluokkalaisten tunnekokemuksia yhteisen katsomusaineen oppitunneilla.
Kuopion vankilan saarnaajan päiväkirjat vuosilta 1923–1940 tarjoavat näkymän papin arkeen ja työajan jakautumiseen sadan vuoden takaa. Jumalanpalvelukset, sellikäynnit ja hartaushetket täyttivät vankilapapin viikon, jossa työ ja vapaa-aika sulautuivat yhdeksi seitsemänä päivänä viikossa.
Isänpäivää vietetään sunnuntaina, ja monissa seurakunnissa se näkyy perhemessujen muodossa. Mutta kenelle isänpäivän jumalanpalvelus on suunnattu – heille, jotka juhlivat, vai niille, joille päivä herättää kipua? Kirkon tehtävä voisi olla tarjota turvapaikka molemmille, pohtii Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Neljä vuotta KNT ry:n puheenjohtajana toiminut Anna Kärri pohtii taakse jäävää johtajakauttaan ennen uuden puheenjohtajan valintaa.
Hiljaisuuden jooga on rekisteröity kristillinen harjoituskokonaisuus, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen hiljentyminen ja hengellinen harjoitus. Miten se sopii diakoniatyöhön?
Alttari ja innostus liturgiaan eivät saisi viedä saarnalle kuuluvaa asemaa, pohtii piispa Eero Huovinen ja toivoo, että saarnat olisivat ytimekkäitä ja eläviä.
Diakoniatyöntekijöiden Liitto vaatii kirkolta konkreettisia päätöksiä diakonian viran uudistamisesta vuosikymmeniä kestäneen keskustelun jälkeen. Liiton mukaan uudistus on välttämätön kirkon tulevaisuuden kannalta, ja sen avulla voitaisiin selkeyttää diakonian viran asema sekä vahvistaa viran hengellistä tehtävää seurakuntatyössä.
Oppilaitokset tasapainottelevat etä- ja lähiopetuksen välillä. Etäopetus palvelee erityisesti aikuis- ja monimuoto-opiskelijoita, mutta lähiopetuksen koetaan tukevan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja oppimista. Haasteena on löytää tasapaino, joka vastaa kaikkien opiskelijoiden tarpeisiin.
Frankfurtin lentoasemalla tehdään tärkeää ja arvostettua hengellistä työtä. On monta hyvää syytä ottaa sieltä mallia vapaaehtoisten kanssa toimimisesta.
Arkkipiispa Tapio Luoman videotervehdys kirkon nuorisotyön päivän kunniaksi.
”Minun onneni on ollut saada olla oman tien kulkija”
Så har hösten igen kommit så långt att det är dags att fira kyrkans ungdomsarbetets dag. Dagen firas den 17.10. och då uppmanar jag dig att färga din sociala media i blått, säger ungdomsarbetsledare Ann-Mari Karlsson.
Millaisena työnantajana kirkko näyttäytyy? Tätä pohtivat teologian opiskelijat sekä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelainen ja Helsingin yliopiston soveltavien opintojen opettaja Maria Buchert.
Hiljattain osallistuin rekrytointiin, joka oli kauttaaltaan hyvin hoidettu. Jopa siinä määrin, että kerron asiasta nyt hyvillä mielin, vaikka en tullutkaan valituksi. Rekrytointeihin liittyvillä käytänteillä on väliä – erityisesti heille, jotka eivät tulleet valituiksi.
Vaikka vanhat sanonnat kehottavat vaatimattomuuteen, on tärkeää osata arvostaa omaa ammattitaitoaan ja kertoa siitä avoimesti. Kinnulan kanttorina työskentelevä Martti Hertteli pohtii kolumnissaan kanttorin työn monipuolisuutta.
Naisteologit ry juhlii yhdeksänkymmentä vuotista taivaltaan maanantaina 7.10.2024. Haastattelimme järjestössä vaikuttanutta rovasti Soili Juntumaata sekä nykyistä puheenjohtajaa Saara Laakkosta ja selvitimme, mitä Naisteologit ry:lle kuuluu. Jobi onnittelee Naisteologit ry:tä ja julkaisee haastattelut juhlan kunniaksi!
Ihmisarvoinen työ tarkoittaa sosiaalisesti kestävää työelämää. Sen perustana ovat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittämät työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka. Ihmisarvoinen työ voi kukoistaa vain rauhan ja demokratian oloissa.
Nuorisotyön viikkoa vietetään jo 11. kerran! Tänä vuonna viikolla nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä. Tänä vuonna viikon teemana on ”Yhdessä nuorten puolella”.
Työterveyshuolto maksaa, mutta sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ne vasta maksavatkin. Osa työnantajista ymmärtää työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeyden ja panostaa esimerkiksi palvelupolkujen taitavampaan suunnitteluun, mikä säästää rahaa. Työterveyshuollon keskeisimmät toimijat ymmärretään usein kapeasti, vaikka esimerkiksi ravitsemusterapeuteilla olisi osaamista terveydenedistämistyöhön työntekijöiden parissa.
Työterveyshuollossa kannattaisi kääntää katse kokonaisiin työyhteisöihin ja tiimeihin.
Valtion budjettileikkuri viuhuu sokkona sinne tänne, ja diakoniatyön tarve on suurempi kuin koskaan. Kuitenkin samaan aikaan kirkko vähentää asiantuntijavoimiaan. Kuka auttaa auttajia, pohtii Amanda Hiekkataipale kolumnissaan.
Iän myötä tilinteko omasta elämästä tulee aina vain lähemmäs, miettii 80-vuotias piispa Eero Huovinen.
Kirkon työn erityiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmis- ja toimintaympäristölähtöistä lähestymistapaa sekä syventää teologista osaamista.
Kirkkohallituksen tilaaman ulkopuolisen selvityksen mukaan toiminnasta tulisi säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Kello on 8.09, kun kiirehdin Helsingin rautatieasemalla Rovaniemen junaan. Junnu Vainion sanoin olen matkalla pohjoiseen. Olen matkalla vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin Kajaaniin siitä huolimatta, että samalla viikolla uutisoitiin Kainuun prikaatin adenovirusepidemiasta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko panostaa kestävyyteen konkreettisin toimin. Helsingin seurakuntayhtymän, Malmin seurakunnan ja Kirkkohallituksen yhteisessä projektissa Kestävä seurakunta 1.0 kehitettiin ja pilotoitiin seurakuntien kestävyysraportointimalli.
Hyvin laadittu työpaikkailmoitus on työnantajan käyntikortti, joka voi ratkaista sen, hakeeko osaaja paikkaa vai ei, kirjoittaa Tiina Haukijärvi kolumnissaan.
Kirkkoherran valinta on monimutkaiselta näyttävä tapahtumaketju. Se koskettaa harvoin seurakuntaa ja kantaa myyttistä leimaa. Kirkkoherranvaalia rasittaa lainsäädännöllinen ja organisaatiolähtöinen ongelma, joka kaipaisi ripeää tarttumista.
Seurakuntien musiikkileikkikoulujen ohjaajien koulutustausta vaihtelee paljon, ja työssä tarvitaan sekä musiikillisia että varhaiskasvatuksellisia taitoja. Mari Liukkosen opinnäytetyössä selvitettiin, miten ohjaajat voisivat täydentää osaamistaan.
Kirkko on monelle tärkeä osa elämän suuria juhlahetkiä, mutta riittävätkö seurakuntien resurssit tukemaan näitä ainutlaatuisia hetkiä? Työntekijöiden arkea kuormittavat monet haasteet, ja ensi vuoden suunnittelussa on syytä miettiä, miten turvata tarvittavat resurssit, kirjoittaa Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Valitettavasti ei. Jokainen rippikoululeiriin liittyvä negatiivinen uutinen on liikaa ja merkitsee epäonnistumista. Ne herättävät kysymyksen: miten tämä on mahdollista? KNT:n toiminnanjohtaja Arja Lusa käsittelee tapahtunutta kirjoituksessaan, tarkastellen sitä pitkäaikaisen kehityksen näkökulmasta.
Glow Festivalin lähtölaukaus oli ensiluokkainen. Taiteellinen nappilinjaus, hyvä ajankohta, iso yleisö ja monesta suunnasta tihkunut kiitettävä palaute. Gospelmusiikin ystävä Mikko Saari näki festari-illassa myös jotain ennenkokematonta.
Rippikoulut ovat olleet tänä kesänä valitettavan paljon esillä epämiellyttävien tapahtumien vuoksi. Tilanteet ovat olleet niin vakavia, että työntekijöitä on jouduttu poistamaan leireiltä. Mistä tämä johtuu ja miten voimme varmistaa, että rippikoulu on turvallinen paikka nuorille, pohtii Anna Kärri kolumnissaan.
Juha Kinanen uskoo tekoälyn tarjoavan jatkossa lukuisia mahdollisuuksia seurakunnan nuorisotyön kehittämiseen. Eettisiin näkökulmiin on kuitenkin satsattava riittävästi.
Kirkon työvoimapula on jo työn arjessa vaikuttava asia. Miltä kirkko näyttää Kirkkorekryä lukevan silmin? Mitä töistä kerrotaan, kuinka hommiin houkutellaan? Kaisa Puustinen haravoi Kirkkorekryn ilmoituksia.
Valtiovarainministeriön esittämä 20 miljoonan euron leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen herättää kysymyksiä hautaustoimen rahoituksen oikeudenmukaisuudesta. Leikkaukset vaarantavat kirkon lakisääteisten tehtävien hoidon ja voivat johtaa siihen, että kirkon jäsenet joutuvat kantamaan suuremman osuuden hautauskuluista kuin kirkkoon kuulumattomat, kirjoittaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kehitysvammaisten rippikoululeirille avustajaksi lähtenyt Meri Lavikka sai hyvän kokemuksen kirkon työstä.– Kirkossa on ihmisiä, jotka huolehtivat apua tarvitsevista.
Kun työ on huonosti organisoitua ja uuvuttaa, työnantaja on velvoitettu reagoimaan. Ennaltaehkäisevä ote ja katseen suuntaaminen tiimien ja työyhteisöjen toimintatapoihin on kustannustehokkainta ja tepsii parhaiten työuupumuksen taltuttamiseksi.
Heinäkuu mielletään lomakuukaudeksi. Suomi on ”kiinni” ja matkailijat täyttävät suositut kohteet. Toki sesonkiajalla myös hyvin työllistävä vaikutuksensa siellä, missä ihmisiä liikkuu.
Eläketurvakeskus ETK:n tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on laskenut huomattavasti 2000-luvulla. ETK:n tilastoista tehdyn tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on peräti puolittunut. Samaan aikaan hylättyjen eläkepäätösten osuus on kasvanut.