Hautaustoimen sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten ja irtaimiston hoitoon sekä kirkonkirjojen pitoon tarkoitetusta rahoituksesta leikataan taas. Kirkon jäsenet rahoittavat vuosina 2026–2027 yhä suuremman osuuden kirkkoon kuulumattomien hautaamisista.
Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos ovat päässeet sopimukseen uudesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka kattaa kauden 2025–2028.
Eläkejärjestelmiä on uudistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta tällä hetkellä nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä enää luota, että saavat järjestelmästä aikanaan eläkettä. Lue Jussi Junnin katsaus eläkejärjestelmän kehitykseen ja tuoreen eläkeuudistuksen analyysi.
JUKOn periaate sopimusneuvotteluissa on edetä aina neuvotellen ja sopien. Vastaan saattaa kuitenkin tulla tilanne, jossa sopimukseen ei ole mahdollista päästä neuvottelemalla. Silloin tarvitaan liittojen ja niiden jäsenten joukkovoimaa, pohtii järjestöpäällikkö Minna Holm kolumnissaan.
Kirkon virka- ja työehtosopimus mahdollistaa lisävapaan työajattomille hengellisen työn tekijöille, jotka työskentelevät arkipyhänä. Lisävapaa on korvaus välttämättömistä työtehtävistä, joita ei voida siirtää tehtäväksi jonain muuna päivänä.
Valtiovarainministeriön esittämä 20 miljoonan euron leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen herättää kysymyksiä hautaustoimen rahoituksen oikeudenmukaisuudesta. Leikkaukset vaarantavat kirkon lakisääteisten tehtävien hoidon ja voivat johtaa siihen, että kirkon jäsenet joutuvat kantamaan suuremman osuuden hautauskuluista kuin kirkkoon kuulumattomat, kirjoittaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta ollaan leikkaamassa 20 miljoonalla eurolla. Samalla kirkon jäsenten verotus kiristyy. Miksi kirkon jäsenet rahoittavat kirkkoon kuulumattomien hautauksia?
Paikallinen sopiminen nousi työmarkkinakiistojen keskiöön lakkotalven aikana. Paikallinen sopiminen näyttää kuitenkin käyvän ainoastaan, mikäli luottamusmiehet pidetään poissa neuvottelupöydistä.
AKI-liitot, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT kehottavat kannanotossaan uutta kirkolliskokousta parantamaan kirkon työntekijöiden työoloja, palkkausta ja rekrytointia.
Korkeakoulutettujen työntekijöiden oikeuksia eurooppalaisella tasolla ajavan Eurocadres-järjestön puheenjohtaja Nayla Glaise vieraili Suomessa 9.–11. huhtikuuta.
Palkantarkistuksilla pyritään turvaamaan henkilöstön saatavuus seurakuntien tehtäviin ja varmistamaan henkilöstön pysyvyys näissä tehtävissä.
Tehostaakseen vetoomusta, Akava koordinoi ulosmarssit työpaikoilta helmikuun 6. päivänä kello 14–16 pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.
Henkilöstökadon pysäyttäminen ja työhyvinvointi keskiössä.
Useissa työtehtävissä autolla liikkuminen on välttämätöntä tai vähintäänkin järkevää, jolloin voi nousta kysymyksiä siitä, miten auton käyttäminen käytännössä järjestetään.
Neuvottelukunta päättää Kirkon virka- ja työehtosopimusta koskevasta tavoitteenasettelusta, virka- ja työehtosopimuksen hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä työtaisteluun ryhtymisestä.
Kirkon työmarkkinalaitoksen pääneuvotteluryhmä kokoontui torstaina 25.1. vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Akavalaisia liittoja edustivat JUKOn kirkon sektorin neuvottelupäällikkö Anne Mikkola sekä JUKOn kirkon neuvottelukunnan puheenjohtaja Jussi Junni.
Akava on esittänyt maan hallitukselle ratkaisuehdotuksia useisiin hallituksen suunnittelemiin työelämäuudistuksiin. Akava on pettynyt siihen, ettei ole saanut ehdotuksilleen vastakaikua.
Hallitusohjelman valmistumisesta alkaen Akava on pyrkinyt vaikuttamaan hallituksen työelämäuudistuksiin neuvotteluteitse ja sopimalla.
Tasavallan presidentti vahvisti uuden kirkkolain tulemaan voimaan 1.7.2023 alkaen. Näin saatiin päätökseen lähes 20 vuoden mittainen kirkkolain kodifiointiprosessi. Samaan aikaan voimaan tulee myös uusi kirkon viranhaltijalaki, jossa on myös muutamia viranhaltijan asemaa koskettavia uudistuksia.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma tuli julkisuuteen kesäkuussa. Hallitus pyrkii toteuttamaan useita työmarkkinareformeja, jotka parantaisivat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyysastetta sekä vähentäisivät julkisia menoja. Samalla uudistukset kuitenkin heikentävät työntekijän asemaa merkittävästi.
Vaikka etätyötä tehdään nykyään laajasti, sitä ei ole juurikaan säännelty suomalaisessa työlainsäädännössä. Etätyöllä tarkoitetaan työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta jota tehdään säännöllisesti muualla kuin varsinaisella, työnantajan järjestämällä kiinteällä toimipaikalla.
Trots att man nuförtiden ganska utbrett arbetar på distans, finns det just inga regler kring det i arbetstidslagen. Med distansarbete avses sådant arbete som man kunde utföra i arbetsgivarens lokaler, men som man regelbundet utför på annat ställe än i arbetsgivarens fasta lokaler.
Kirkon palkoista puhuttaessa mainitaan lähes myyttisesti, että kirkko ei voi kilpailla palkoilla. Totta kai voi ja myös pitää, muuten ei saa parasta mahdollista työvoimaa. Tänä vuonna kirkon tuloissa on merkittävää nousua, joten palkanmaksuvaraa on.
Huolellisesti laadittu ansiovertailu on iso etu työnhakijalle ja työnantajalle.