Liitot: Uuden kirkolliskokouksen tulee tarttua kirkon työvoimapulaan
AKI-liitot, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT kehottavat kannanotossaan uutta kirkolliskokousta parantamaan kirkon työntekijöiden työoloja, palkkausta ja rekrytointia.
Teksti Marko Pasma kuvat Pixabay
Liittojen 8.5.2024 julkaisemassa kannanotossa todetaan, että koronapandemian jälkimainingeissa kirkossa on noussut esiin vakava ja nopeasti paheneva työvoimapula. Perinteisesti seurakuntien ja kirkon eri tehtäviin on ollut hakijoita, mutta nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen. Työpaikkailmoituksiin tulee vain muutamia hakemuksia tai ei lainkaan.
Työvoimapula näkyy seurakunnissa siten, että virkoja joudutaan täyttämään sijaisilla, joilla ei ole tarvittavaa pätevyyttä tehtävään. Erityisesti diakonia- ja nuorisotyössä tilanne on kärjistynyt, jossa jopa joka kymmenes viranhaltija on vailla kelpoisuutta.
– Työkuormitusta lisää epäpätevien työntekijöiden palkkaaminen esimerkiksi diakonian tehtäviin, myös silloin kun sijaisuuksiin olisi ollut kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Liitossa on törmätty tilanteisiin, joissa kaikki raskas ja asiantuntijuutta vaativa päivystys- ja asiakastyö kasautuu kelpoisuusehdot täyttäville työntekijöille ja heidän työnsä tulee entistä kuormittavammaksi ja työn vähäinenkin huokoisuus häviää, kertoo DTL:n toiminnanjohtaja Tiina Laine.
Papeista on alkanut olla pulaa muiden pohjoismaiden tavoin. Aikaisemmin seurakuntapastorin virkaan oli useita hakijoita, mutta nyt tilanne on muuttunut, ja usein virkoihin ei saada yhtään hakemusta. Myös kirkkoherranvirkojen täyttäminen on vaikeutunut huomattavasti. Ainoastaan kirkkomusiikin alalla hakijoita virkoihin on tähän asti riittänyt tyydyttävästi.
Ongelmia palkkauksessa, urakehityksessä ja johtamisessa
Yksi työvoimapulan taustalla olevista syistä on heikot urakehitysmahdollisuudet, arvioidaan kannanotossa. Pienet työyhteisöt eivät tarjoa riittävästi mahdollisuuksia erikoistumiseen tai siirtymiseen johtotehtäviin. Erityisesti kirkkomuusikoilla, diakoniatyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijöillä tämä ongelma korostuu.
Ongelmat johtamisessa vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisina työyhteisöinä seurakunnat koetaan. On hyvin johdettuja työyhteisöjä, mutta myös niitä, joissa on vakavia ongelmia kuten epätasainen työnjako, epäinhimillinen työkuormitus ja ihmissuhdeongelmat.
– Jokaisella työntekijällä on oikeus esihenkilöön ja hyvään työnjohtoon, vaikka työ on luonteeltaan itsenäistä ja oman alan asiantuntijuuteen perustuvaa. Työntekijän perustarpeisiin kuuluu saada tehdä töitä arvostavassa ja kannustavassa työyhteisössä. Esihenkilötyön laadulla ja johtamistyylillä on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin. Epäoikeudenmukaiseksi koettu, vastuuta välttelevä ja loukkaava johtaminen ovat yhteydessä työpahoinvointiin, sanoo KNT:n toiminnanjohtaja Arja Lusa
Henkilöstön väheneminen on lisännyt työtaakkaa entisestään. Lisäksi työntekijöille on tullut uudenlaisia hallinnollisia ja viestinnällisiä vastuita, mutta muita työtehtäviä ei ole vähennetty vastaavasti. Tämä on johtanut työntekijöiden liialliseen kuormittumiseen. On tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilöstön hyvinvointiin, työsuojeluun ja syrjinnän sekä häirinnän ehkäisyyn.
Kirkon palkat ovat jääneet merkittävästi jälkeen muusta yhteiskunnasta, mikä vaikeuttaa kilpailua työvoimasta. Korjaavia toimia on yritetty tehdä, mutta palkkaero on edelleen merkittävä, mikä vie potentiaalisia ja nykyisiä työntekijöitä pois kirkon tehtävistä.
– Kirkon palkkatasoa on korjattu vuonna 2023 ja korjataan vuonna 2024 yhteensä noin 4 %-yksikköä muuhun yhteiskuntaan nähden. Mutta kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelma lisää palkkaeroja suhteessa keskeiseen kilpailijasektoriin vielä vuoteen 2027 asti. Vahvaa palkkapolitiikkaa on syytä jatkaa, toteaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kirkon päättäjiltä odotetaan toimenpiteitä
Liittojen kannanotto esittää toimenpiteitä, joilla henkilöstökato voidaan pysäyttää. Toimissa on huomioitava saman aikaisesti johtaminen, uramahdollisuudet, palkkaus ja työolot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten työntekijöiden rekrytointiin, jossa kirkko aktiivisesti markkinoi itseään työnantajana ja osoittaa parantavansa työntekijöiden työoloja.
Henkilöstön hyvinvointiin ja työsuojelun toteutumiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta ja ennalta ehkäisystä on huolehdittava paremmin. Työ, jolla ei ole minkäänlaisia rajoja, ei ole tätä päivää, todetaan kannanotossa.
Liitot arvioivat, että uusi kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen seurakuntarakenneuudistusta koskevan aloitteen. Seurakuntarakenteita ei tule muodostaa sellaisiksi, joissa johtosuhteet ovat epäselvät, työssäkäyntialueet ovat laajoja ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat olemattomat. Liitot pitävät tärkeänä, että rakenneuudistus mahdollistaa laadukkaamman johtamisen, kohtuullisemmat työkuormat, kollegayhteisön sekä kiinnostavia uramahdollisuuksia.
Lue koko kannanotto tästä linkistä.
