Kaikki väkivalta ei näy ulospäin ja siksi sen tunnistaminen vaatii herkkyyttä ja rohkeutta. Kirkon työntekijöille kehitetty opas tarjoaa käytännön keinoja kysyä, kuunnella ja ohjata avun piiriin.
Nuorten miesten uskonnollisuus ohittaa tilastollisesti nuorten naisten uskonnollisuuden. Tutkija Jaana Haapala lähti selvittämään haastattelututkimuksen avulla, mitä tämän ilmiön taustalla piilee.
Millaista diakoniaa kirkossa oikeastaan arvostetaan – hiljaista palvelemista vai myös vastuullista johtamista? TT, dos. Esko Ryökäksen tutkimus haastaa totutut käsitykset ja kutsuu tarkastelemaan kriittisesti, miten historian ideologiat yhä vaikuttavat tapaan ymmärtää diakoniaa tänään.
Sivellin-palkinnon saanut opinnäytetyö selvitti pienten seurakuntien diakoniatyöntekijöiden työhyvinvointia sekä näkemyksiä seurakuntaliitoksista.
Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura on myöntänyt vuoden 2024 Majakka-palkinnon Johanna Seppälälle hänen maisterintutkielmastaan Pienen lapsen osallisuus Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Systemaattinen analyysi kirkon kasvatusta käsittelevistä kehittämisasiakirjoista.
Saavutettava Jumala – Vammaisuuden teologia ja yhdenvertaisuus kirkossa kokoaa vammaisuuteen liittyviä kirkollisia näkökulmia yksiin kansiin. Vammaisuuteen liittyvien julkaisujen tarve on jatkossakin huomattava.
Nuoria innostaa kirkon yhteyteen hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. Lämpimän seurakuntayhteyden luominen ja rippikoulun kokeminen turvalliseksi paikaksi olla oma itsensä luovat mahdollisuutta siihen, että usko voi kasvaa nuoren kasvaessa. Rippikoulun suosio ei ole itsestäänselvyys ja jokainen ylilyönti on liikaa! Kotien ja nuorten äänen näkyminen luo pohjaa tulevaan!
Millaiselta näytti ristiinalaisten elämä Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla? Jyrki Koivikko pureutuu seurakuntalaisten ja kirkkoherrojen värikkääseen kanssakäymiseen aikakaudella ja valottaa pitäjän hallinnollista merkitystä. Ristiina ei ollut poikkeus, sillä samat ilmiöt koskettivat laajasti suomalaisia.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen tehdyt leikkaukset olivat viimeisin luku historialtaan rikkaassa keskustelussa hautaamisen kustannuksista. Sukelletaan salahautausten, saattoryyppyjen ja kellonsoittomaksujen aikaan!
Nuorten toimijuus Mikkelissä 1970-luvulla syntyneessä nuorisoherätyksessä oli poikkeuksellinen. Herätyksen voimasta evankelioitiin Italiassa, perustettiin urheiluseuroja ja tavoitettiin kokonaisia ikäluokkia. Jyrki Koivikko avaa artikkelissaan ilmiötä aikalaisnuorten kyselyvastausten tukemana. Artikkelissa äänen saavat myös ilmiön haavoittamat.
Ellen Mantsisen Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö nostaa esiin diakoniatyön merkityksen taloudellisessa ahdingossa oleville: tuki tuo toivoa, turvallisuutta ja selviytymisen mahdollisuuksia.
Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura on myöntänyt vuoden 2024 Majakka-palkinnon Mirja Pitkäsen pro gradu -tutkielmalle, joka käsitteli seitsemäsluokkalaisten tunnekokemuksia yhteisen katsomusaineen oppitunneilla.
Kirkkoherran valinta on monimutkaiselta näyttävä tapahtumaketju. Se koskettaa harvoin seurakuntaa ja kantaa myyttistä leimaa. Kirkkoherranvaalia rasittaa lainsäädännöllinen ja organisaatiolähtöinen ongelma, joka kaipaisi ripeää tarttumista.
Apokalyptiikka eli lopunaikojen tapahtumiin ja odotuksiin liittyvä ajattelutapa vaikuttaa suuressa osassa ihmiskuntaa ja ilmenee jatkuvasti uusissa muodoissa, jopa sekulaareissa konteksteissa.
Opinnäytetöitä ei ole tarkoitus tehdä pöytälaatikkoon, vaan niillä kehitetään työelämää ja ideoidaan uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön. Tähän artikkeliin on koottu katsaus viime vuoden aikana valmistuneiden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajien ja nuorisotyönohjaajien tekemistä opinnäytetöistä.
Kirkon työpaikoilla keskustelukulttuuri turhauttaa, mutta näkyvissä on myös myönteistä kehitystä.
Uusin kirkon kasvatuksen barometri käsittelee ajankohtaisia ja osin vahvojakin tunteita herättäviä aiheita, kuten lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia seurakunnassa, Raamatun käyttöä kasvatustyössä, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kohtaamista sekä seurakuntien yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli kestänyt lähes vuoden, toteutimme Kirkkohallituksen tutkimus- ja koulutusyksikön ja Toiminnallisen osaston Diakonia- ja yhteiskuntayksikön yhteistyönä seurakunnille kyselyn siitä, miten ukrainalaiset on otettu seurakunnissa vastaan.