Kasvatuksen barometri toi esiin myös hämmennystä ja jännitteitä

Teksti Jouko Porkka ja Minna Valtonen kuvat Pixabay

Tutkimustulokset maalaavat kuvaa sitoutuneesta ja innostuneesta työntekijäjoukosta, jolle on tärkeää lasten ja nuorten osallisuus, lähimmäisenrakkauden osoittamiseen ja diakoniaan kannustaminen sekä toivon luominen.

Kouluikäisten parissa työskentelevät painottivat seuraavia asioita:

1. Ulkopuolelle jäävien osallisuuden tukeminen on ensisijaisen tärkeää.
2. Lapsia tulee ohjata kantamaan vastuuta, auttamaan ja ottamaan toisia huomioon.
3. Kouluikäisten kanssa työskenneltäessä on tärkeää pitää yllä positiivista suhtautumista elämään ja tulevaisuuteen.

Nämä teemat sopisivat laajemminkin seurakunnan toiminnan lähtökohdiksi seurakunnissa – ja miksei koko suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kouluyhteistyöhön resursseja

Barometrin tulosten mukaan koulujen kanssa tehtävä yhteistyö koskettaa suurinta osaa (yli 70 %) kirkon kasvatuksen työntekijöistä. Barometriin vastanneiden mukaan koulujen rehtorit ja opettajat arvostavat seurakuntien kouluyhteistyötä. Yhteistyön keskeisenä muotona näyttää edelleen olevan koulujumalanpalvelusten ja päivänavauksien järjestäminen, vaikka ne mediassa ovatkin olleet usein kriittisen tarkastelun kohteena.

Merkittävä tulos oli myös vastaajien kokemus siitä, että seurakuntien päättäjät eivät arvosta kouluyhteistyötä eikä siihen budjetoida riittävästi varoja. Tätä tulosta on tärkeä tarkastella syvällisemmin jokaisessa seurakunnassa. Kun kirkon kasvatuksen toimintamahdollisuudet muuten ovat vähentyneet, on tärkeää suunnata riittävät resurssit koulutyöhön, jossa lapsia ja nuoria vielä tavoitetaan ja yhteistyö on toimivaa.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus

Kaikkein myönteisimmät asenteet yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan oli tulosten mukaan varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Tällainen yhteistyö näytti olevan sekä inspiroivaa että haastavaa. Haaste syntyy erityisesti siitä, että toimitaan sekä kirkon että yhteiskunnan perinteiden ja linjausten mukaan. Niiden yhteensovittaminen edellyttää tietoa toimintaympäristöihin sisältyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista.

Tulokset osoittavat, että kirkon kasvatuksen työntekijät näkevät lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden tärkeäksi, mutta keinot ja menetelmät sen todeksi elämiseen näyttävät puuttuvan. Näiden keinojen löytämiseen tarvitaan täydennyskoulutusta. Samalla on huomattava, että osallisuuden mahdollistaminen ei onnistu ilman koko seurakunnan tukea. Erityisesti tämä koskee seurakuntien jumalanpalveluselämää: Vain vajaa viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että lapsilla, kouluikäisillä ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Epävarmuutta ja polarisoitumista

Tutkimuksen mukaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kohtaamisessa on hämmennystä, epävarmuutta ja jännitteitä. Kaksi vastaajaa kolmesta piti tärkeänä, että seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon seurakuntien kasvatustyössä ja koki, että aihepiiristä keskustelu on helppoa. Neljäsosa vastaajista kuitenkin korosti, että sukupuolia on vain kaksi ja että aihepiiri ei ole kovin tärkeä ja että aiheesta keskusteleminen on kiusallista. Lähes kolmasosa vastaajista tunsi itsensä epävarmaksi aihepiirin edessä.

Herätyskristillisyyden itselleen läheiseksi kokevista työntekijöistä perinteistä sukupuolikäsitystä edusti lähes kaksi kolmasosaa, kun muista vastaajista näin ajatteli alle viidennes. Työssä saadut kokemukset ja täydennyskoulutus näyttivät polarisoivan vastaajien näkemyksiä. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moneutta korostaneet työntekijät olivat hankkineet täydennyskoulutusta ja etsineet itsenäisesti lisätietoa aihepiiristä. He olivat kohdanneet moneutta työssään merkittävästi enemmän kuin perinteisen näkemyksen edustajat.

Eriäviä näkemyksiä Raamatusta

Barometrikyselyyn vastanneet työntekijät pitivät Raamattua tärkeänä osana kirkon kasvatustyötä. Työntekijän oma hengellinen elämä näytti kuitenkin liittyvän siihen, miten aktiivisesti he pitivät esillä Raamattua työssään ja miten paljon he olivat hankkineet Raamattuun liittyvää täydennyskoulutusta. Yllättävää oli, että kyselyyn vastanneista vain vajaa kolmasosa koki tuntevansa Raamatun pääpiirteet hyvin. Samoin kuin näkemys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, myös näkemykset Raamatusta ja sen tulkinnasta jakoivat vastaajia eri tavoin ajatteleviin ryhmiin.

Seuraava kysely 2026

Kirkon kasvatuksen barometri -tutkimukset ovat yksi keino koota ajankohtaista tietoa siitä, mitä seurakuntien kasvatuksen kentällä tapahtuu. Niiden kautta toivottavasti tieto kulkee myös kirkossa valtaa pitävien tietoon ja siten ne voivat olla myös vaikuttamisen ja tiedolla johtamisen väline.

Barometrikyselyyn vastaaminen vaatii yksittäiseltä työntekijältä jonkin verran vaivannäköä ja voi haastaa joissain tilanteissa myös pohtimaan omia näkemyksiä ja työn tekemisen tapaa. Seuraava barometrikysely toteutetaan tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti keväällä 2026. Toivottavasti siihen saadaan paljon vastauksia, sillä mitä kattavampi vastausprosentti on, sitä luotettavampaa sen välittämä tieto on.