Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Piispa muistutti Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksessa, että Yhteisvastuukeräys on syntynyt huolestuttavassa asemassa olevien nuorten ohjaamiseksi.
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Teologian soveltavien opintojen opettajat istuvat saman pöydän ääreen. On tullut aika ottaa selvää, mitä kirkkoon suuntaamattomat teologit tekevät tänään ja huomenna.
Arkkuhautaus on kallein hautaamisen muoto, tuhkien hautaaminen puolestaan edullisin. Vähävaraisilla on mahdollisuus saada Kelalta maksusitoumus yleensä edullisimpaan hautaamisen muotoon.
Stand upin myötä tutut ja arkiset asiat asettuvat humoristiseen valoon. Kallio haluaa tuoda esityksillään esiin kristillisiä näkökulmia, jotka saavat ihmiset nauramaan.
Tapahtumissa juridinen vastuu on aina järjestäjällä, jonka vastuulle kuuluu velvoite huolehtia luvista, vakuutuksista ja päätökset toteutuksesta.
Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos ovat päässeet sopimukseen uudesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka kattaa kauden 2025–2028.
Yhteiskunta individualisoituu, mutta kuoleman kohdatessa tarvitsemme yhä yhteisöä. Seurakuntien ja järjestöjen sururyhmissä löydetään yhteisön tuki surun iskiessä.
Draamaa voi hyödyntää seurakuntatyössä kaikenikäisten parissa ja lukuisilla työaloilla. Teatteriprojekteja voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden seurakuntien tai sekulaarien tahojen kanssa.
Seurakunnissa järjestetään vuosittain valtava määrä toimintaa ja tapahtumia. Mistä pitää tehdä ilmoitus viranomaiselle, mistä ei?
Työelämä on aiempaa yksilöllisempää ja sirpaleisempaa, eikä uraputkeen enää slaidata noin vain. AKIn kampuskoordinaattori Lauri Telkki kannustaa pohtimaan urakysymyksiä yhdessä ja arvostamaan jo valmiita työelämävalmiuksia.
Borgmästars ohjaa nuoria musiikin harrastajia urkujensoiton ja kirkkomusiikin pariin sekä ylläpitää urkumusiikin esittämistä ja harrastusta työpaikkakunnallaan.Lisen Borgmästars on työskennellyt Pietarsaaren seurakunnassa vuodesta 1996.
Walkers on yksi Aseman Lapset ry:n toimintamuoto, jossa kohdataan kymmeniä tuhansia nuoria nuorisotiloissa, Walkers -kahviloissa tai Walkers-autoissa. Työ perustuu aikuisten nuorille antamaan aikaan ja läsnäoloon. Toiminta on jalkautunut yli 20 paikkakunnalle.
Tampereen Diakonian ja kasvatuksen päivillä tunteista ja persoonallisuudesta työelämässä puhunut psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen sai raikuvat aplodit luentonsa päätteeksi salintäyteiseltä kuulijakunnalta. Se osaltaan kertoi kiinnostavuudesta ja aiheen käsittelyn tärkeydestä. Rantasen sanoma oli antaa rohkeasti tunteille tilaa, vaikka se on riskipeliä.
Vuosi 2025 on jäänyt historiaan jo alkumetreillään, kun historian ensimmäiset Diakonian ja kasvatuksen päivät järjestettiin Tampereella 8.–10.1. ja 1800 osallistujan mukana oli myös Jobin edustus! Lähdetään kurkkaamaan, millainen tunnelma nuorisosihteeri Hannalle ja nuorisotyönohjaaja Tiialle päivistä jäi käteen.
KNT:n vuosijuhlassa palkittiin, kiitettiin ja evästettiin tulevaan. Ajat muuttuvat, mutta nuorten tarve tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi on pysyvää.
Tampereen Diakonian ja kasvatuksen päivillä oltiin toki Tiellä ja kujalla, mutta myös ständeillä! Niillä kirkon ammattiliittojen henkilöt jakoivat ajankohtaista tietoa. Ständeillä tavattiin tuttuja, jaettiin kuulumiset ja tutustuttiin myös uusiin jäseniin. Jobi tutustui ständien menoon!
Piispainkokouksen asettama Kirkkohallituksen työryhmä on valmistellut selvityksen diakonaatin teologisesta perustasta. Työryhmä esitteli tuotostaan Tampereella diakonian ja kasvatuksen päivillä pidetyssä kanavassa.
Sosionomi (AMK), diakoni Tiina Heiskanen Riihimäeltä on valittu vuoden diakoniatyöntekijäksi. Valinnassa korostettiin Heiskasen laaja-alaista yhteistyötä sekä hänen innovatiivisuuttaan kehittää uusia auttamisen muotoja.
Seurakuntien käsityöpiirit eivät ole pelkkää neulomista: niissä jaetaan arkea, rukoillaan, kahvitellaan ja tehdään hyvää lähimmäisten hyväksi. Monille kerhoista on tullut tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja hengellisyyttä.
Kipinä urkujen ääreltä syttyi nuoruudessa ja kantaa yhä – laulun, soiton ja kuorojohtamisen ilo täyttää kanttori Jukka Hassisen elämän.
Lapset valtasivat Akavatalon. Seela Ketola pääsi tutustumaan isänsä työpaikkaan yhdeksi työpäiväksi. Tässä hänen raporttinsa päivän tapahtumista.
Mitä hyvää tekoälyssä on kirkon työn näkökulmasta? Miten sitä kannattaa hyödyntää? Mitä uhkia ja riskejä tekoälyyn liittyy? Kysyimme tätä Mirca Mäensivu-Puukolta, Aku Visalalta ja Tomi Karttuselta.
Kuopion vankilan saarnaajan päiväkirjat vuosilta 1923–1940 tarjoavat näkymän papin arkeen ja työajan jakautumiseen sadan vuoden takaa. Jumalanpalvelukset, sellikäynnit ja hartaushetket täyttivät vankilapapin viikon, jossa työ ja vapaa-aika sulautuivat yhdeksi seitsemänä päivänä viikossa.
Hiljaisuuden jooga on rekisteröity kristillinen harjoituskokonaisuus, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen hiljentyminen ja hengellinen harjoitus. Miten se sopii diakoniatyöhön?
Alttari ja innostus liturgiaan eivät saisi viedä saarnalle kuuluvaa asemaa, pohtii piispa Eero Huovinen ja toivoo, että saarnat olisivat ytimekkäitä ja eläviä.
Oppilaitokset tasapainottelevat etä- ja lähiopetuksen välillä. Etäopetus palvelee erityisesti aikuis- ja monimuoto-opiskelijoita, mutta lähiopetuksen koetaan tukevan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja oppimista. Haasteena on löytää tasapaino, joka vastaa kaikkien opiskelijoiden tarpeisiin.
Frankfurtin lentoasemalla tehdään tärkeää ja arvostettua hengellistä työtä. On monta hyvää syytä ottaa sieltä mallia vapaaehtoisten kanssa toimimisesta.
Arkkipiispa Tapio Luoman videotervehdys kirkon nuorisotyön päivän kunniaksi.
”Minun onneni on ollut saada olla oman tien kulkija”
Työterveyshuolto maksaa, mutta sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ne vasta maksavatkin. Osa työnantajista ymmärtää työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeyden ja panostaa esimerkiksi palvelupolkujen taitavampaan suunnitteluun, mikä säästää rahaa. Työterveyshuollon keskeisimmät toimijat ymmärretään usein kapeasti, vaikka esimerkiksi ravitsemusterapeuteilla olisi osaamista terveydenedistämistyöhön työntekijöiden parissa.
Työterveyshuollossa kannattaisi kääntää katse kokonaisiin työyhteisöihin ja tiimeihin.
Kirkon työn erityiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmis- ja toimintaympäristölähtöistä lähestymistapaa sekä syventää teologista osaamista.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko panostaa kestävyyteen konkreettisin toimin. Helsingin seurakuntayhtymän, Malmin seurakunnan ja Kirkkohallituksen yhteisessä projektissa Kestävä seurakunta 1.0 kehitettiin ja pilotoitiin seurakuntien kestävyysraportointimalli.
Seurakuntien musiikkileikkikoulujen ohjaajien koulutustausta vaihtelee paljon, ja työssä tarvitaan sekä musiikillisia että varhaiskasvatuksellisia taitoja. Mari Liukkosen opinnäytetyössä selvitettiin, miten ohjaajat voisivat täydentää osaamistaan.
Juha Kinanen uskoo tekoälyn tarjoavan jatkossa lukuisia mahdollisuuksia seurakunnan nuorisotyön kehittämiseen. Eettisiin näkökulmiin on kuitenkin satsattava riittävästi.
Kirkon työvoimapula on jo työn arjessa vaikuttava asia. Miltä kirkko näyttää Kirkkorekryä lukevan silmin? Mitä töistä kerrotaan, kuinka hommiin houkutellaan? Kaisa Puustinen haravoi Kirkkorekryn ilmoituksia.
Kehitysvammaisten rippikoululeirille avustajaksi lähtenyt Meri Lavikka sai hyvän kokemuksen kirkon työstä.– Kirkossa on ihmisiä, jotka huolehtivat apua tarvitsevista.
Kun työ on huonosti organisoitua ja uuvuttaa, työnantaja on velvoitettu reagoimaan. Ennaltaehkäisevä ote ja katseen suuntaaminen tiimien ja työyhteisöjen toimintatapoihin on kustannustehokkainta ja tepsii parhaiten työuupumuksen taltuttamiseksi.
Eläketurvakeskus ETK:n tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on laskenut huomattavasti 2000-luvulla. ETK:n tilastoista tehdyn tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on peräti puolittunut. Samaan aikaan hylättyjen eläkepäätösten osuus on kasvanut.
Väestö ikääntyy vauhdilla ja kaupungistuminen jatkuu. Onko kirkko ajan tasalla muutosten edessä? Tätä pohtivat arkkipiispa Tapio Luoma sekä kansliapäällikkö Pekka Huokuna Kirkkohallituksesta.