Yhteinen tapahtuma on tärkeä kohtaamisen paikka
Vastuu ja huoli lapsista ja nuorista on yhteinen
NUORI 2026 -tapahtuma kokosi Helsinkiin yhteen kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaisia yli 3000. Tapahtuman järjesti Nuorisoala ry ja järjestäjäyhteistyökumppaneina toimivat kirkkohallitus, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupunki.
Teksti hannu keränen kuvat hannu keränen
Yhteisen nuorisotyön ammattilaisia kokoavan tapahtuman näkevät Nuorisoalan palvelujohtaja Tuija Kautto ja Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen tervetulleena. Yhteistyön vahvistaminen on heidän mukaansa kaikkien etu.
– Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme, jota NUORI2026 -tapahtuma tukee. Yhteistyö kirkkohallituksen kanssa on erinomainen käytännön esimerkki siitä, että yhdessä saadaan paljon aikaan, Tuija Kautto tähdentää.
Kautto uskoo vahvasti, että nuorisotyön kentällä tarvitaan sektorin ylittävää yhteistyötä.
– Olipa kyseessä kunta, seurakunta tai kolmas sektori, nuoret ovat samoja ja tähdätään samaan nuorten tukemiseen. Toiminnoissa on myös paljon samankaltaisuutta, muistuttaa Kautto.
Jarmo Kokkosen mukaan yhteistyö seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä toimii erinomaisesti nuorten parhaaksi.
– Kokemus yhteistyöstä Nuorisoalan kanssa on ollut oikein hyvä ja ammatillinen. Yhteistyöllä on erityinen arvo ja merkitys, vastuu lapsista ja nuorista on yhteinen. On ilo jatkaa tätä yhteistyötä, Kokkonen sanoo.
NUORI2027 -tapahtuma on ensi vuonna Finlandia-talolla 30-31.3. Jarmo Kokkosen mukaan vuoden päästä on kirkon puolelta toteuttamassa päiviä yhdessä Nuorisoala ry:n kanssa Lasten ja Nuorten Keskus (LNK).
Hallituksen leikkaukset ovat osuneet nuoriin
Mitä kaikuja kentältä nousee? Orpon hallituksen leikkaukset tällä kaudella ovat osuneet Tuija Kauton mukaan erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja opiskelijoihin.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä hallitus tekee. Kyse on myös ylipäätään tilasta ja toiminnasta. Tällä hetkellä on nuorten työttömyys hurjissa lukemissa, se huolestuttaa mitä koulutuksia nuoret saavat ja miten pääsevät kiinni yhteiskuntaan, toteaa Kautto.
Nuorilla on Kauton mukaan huoli toimeentulosta. Pidemmällä aikavälillä myös kasvaa huoli, miten löytää oman paikkansa.
– Tuoreimmissa kyselyissä näkyy, että tulevaisuudenusko on heikentynyt. Kuinka uskaltaa unelmoida, jos näköpiirissä ei ole töitä, koulutusta, elämän perusasioita ei ole saatavilla tai maailmantilanne on epävakaa, Kautto muistuttaa.
Suomessa tehdään onneksi Tuija Kauton mukaan vahvalla otteella nuorisotyötä.
– Nuorisoalan vahvuus on siinä, että ollaan aina nuoren puolella. Meillä on sellaisia ammattilaisia, jotka tilanteesta riippumatta hyväksyvät nuoren ja auttavat asioissa eteenpäin. He valavat myös sitä tulevaisuudenuskoa ja ovat arjessa läsnä!
Hankkeet tukemassa perustyötä
Kauton mielestä NUORI 2026 -tapahtuma osoitti, että tekijöitä ja osaamista nuorisotyön alalla on paljon. Hänen mielestään hankerahoitusten varassa on paljon toimintaa, jotka ovat ennen kaikkea kehittämistoimia.
– Toimijat korostavat itse, että hanketyöhön tarvittaisiin lisää osaamista. Hankeosaamisen tarve nousee niin kunnissa kuin seurakunnissa kaiken aikaa. Osaamista tarvitaan, että tulevaisuudessa voidaan kehittää työtä, Kautto toteaa.
Perusrahoitusta Kauton mukaan on pohja. Hankkeet ovat lyhytkestoisia, toiminta ei välttämättä juurru osaksi organisaatiota. Silti ne luovat mahdollisuuksia.
– Hankkeiden kautta voidaan mahdollistaa kokeiluja, lisätä yhteistyötä ja toimia miten ei muuten ehditä.
Nuorisotila tien päällä -hanketta vetävät hankevastaava Hanne Kuukasjärvi (vas) ja vapaa-ajanohjaaja Iina Karikumpu. Harjoittelija Tiina Svärd toimii mukana.
Vieremällä bussi kulkee
Yksi lähes hankerahoituksella pyörivä projekti on Vieremällä Ylä-Savossa toteutettu Nuorisotila tien päällä -hanke. Biokaasulla kulkeva kunnan monipalveluauto Kulkuri vie nuorisotyön palveluja nuorille pitkin pitäjää. Pikku-bussia voi ajaa B -kortilla ja hankevetäjä Hanne Kuukasjärvi näkee työn yhtenä uutena mahdollisuutena.
– Hankkeen tavoitteena on tavoittaa niitä lapsia ja nuoria, joita ei nuorisotoimen tämänhetkisillä toiminnoilla tavoiteta. Näitä ovat esimerkiksi syrjäisillä seuduilla asuvat,kuljetusoppilaat sekä sivukylien kouluilla olevat oppilaat. Lisäksi näitä ovat nuorten ryhmät, joita ei kohdata nuorisotilalla, Hanne Kuukasjärvi kertoo toteutuksesta.
– Vuosi on vaan lyhyt aika hankkeelle, jotta työ saataisi juurrutettua toimintaan. Keväällä saamme kokemuksia hankkeesta ja syksyllä on lähdössä yhteistyötahoja mukaan.
Hankkeen rahoittaa Lupa- ja valvontavirasto ja kunnan rahoitusosuus on kymmenen prosenttia. Vieremän kunnan vapaa-ajanohjaaja Iina Karikummun mukaan hankekauden aikana mietitään mahdollisuuksia jatkolle rahoituksen suhteen.
– Nuorisotoimi ja kirjasto tekevät hankkeessa yhdessä moniammatillista työtä lasten ja
nuorten kohtaamiseen. Monipalveluauton käytön kehittäminen tuntuu meille sopivalta idealta, Karikumpu tähdentää.
