Kirkon keskusteluapu on ollut yli 60 vuotta puhelun tai viestin päässä – ”Tämä palvelu saattaa olla monille yhteydenottajille ainoa kontakti kirkkoon”

Teksti Tuula Paasivirta kuvat Saana Toivola ja Kirkon kuvapankki

Kirkon keskusteluapu on tarjonnut yli 60 vuoden ajan kuulevat korvat ja avun niille, jotka sitä ovat tarvinneet. Tänä päivänä keskusteluapu tarjoaa suurelle vapaaehtoisjoukolle mahdollisuuden päästä auttamaan lähimmäisiä.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko perusti vuonna 1964 Palvelevan puhelimen, Palveleva nettikirje avattiin 2005, Palveleva chat aloitti toimintansa vuonna 2014 ja Palveleva kirje vuonna 2015.

Palvelut muodostavat yhdessä Kirkon keskusteluavun sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Tavat tehdä tätä työtä ovat vaihdelleet vuosikymmenestä toiseen, samoin menetelmät ja päivystysajat, mutta lähimmäisyys ja luottamuksellisuus ovat olleet aina päivystyksen keskiössä.

Nykyisin runsaat 700 vapaaehtoista mahdollistavat laadukkaan kohtaamisen lähimmäisenä lähimmäiselle.

Työntekijät voisivat osaltaan vinkata seurakuntalaisille tästä hienosta vapaaehtoistehtävästä täällä kirkon sisällä.

Vapaaehtoiset muodostavat työn rungon

Kirkon keskusteluavun toiminnanjohtaja Minna Kotajärvi koordinoi tällä hetkellä sekä Etelä-Suomen päivystäjiä että koko kirkon keskusteluapua. Hänen puheestaan kuuluu syvä kokemus tästä työstä ja tämän palvelun merkityksestä yksittäiselle ihmiselle niin yhteydenottajana kuin päivystäjänäkin.  

Kotajärven puheesta kuulee, kuinka paljon hän arvostaa syvää ja merkityksellistä vapaaehtoistyötä. 

− He ovat tämän tärkeän tehtävän runko, Kotajärvi sanoo.

Hän lisää, että kyseessä on erityislaatuinen seurakunnallinen vapaaehtoistyö, joka on joillekin ainoa tehtävä, jossa he sitoutuvat kirkon työhön.

Vapaaehtoisille kuuluu itse päivystystyö keskimäärin kerran kuukaudessa, ja lisäksi työnohjaus ja jatkokoulutus. Näin ollen heiltä kuluu tässä tehtävässä kolmesta neljään iltaan kuukaudessa. Lisäksi tarjolla on juuri heille suunniteltuja retriittejä ja koulutusviikonloppuja.  

Menneinä vuosina, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kirkon työntekijät päivystivät vapaaehtoisten rinnalla huomattavasti enemmän kuin nykyään. Samoin chatissa oli aivan alussa päivystäjinä vain työntekijät. Nykyään käytännössä lähes kaikki päivystäjät ovat vapaaehtoisia.  

− Työntekijät voisivat osaltaan vinkata seurakuntalaisille tästä hienosta vapaaehtoistehtävästä täällä kirkon sisällä, Kotajärvi toivoo.  

Palvelun vahvuus on myötätuntoinen kohtaaminen

– Jotkut soittavat Palvelevaan puhelimeen, jotta olisi joku, jolle sanoa hyvää yötä, tai vaikkapa joku, jonka kanssa varmistaa, että hella tuli kiinni ja ulko-ovi lukittua. He etsivät ja saavat turvaa itselleen yksinäisyyden keskellä, hän pohtii.  

Kotajärven mukaan tämä on mitä parhainta lähimmäis- ja mielenterveystyötä. Myös rukouspyynnöt ja yhteinen rukous ovat tärkeä osa yhteistä matkaa keskusteluavussa, hän muistuttaa.

Kotajärvi kertoo, että palvelun vahvuus on empaattinen ja myötätuntoinen kohtaaminen, ja se, ettei tarvitse olla mitään erityistä aihetta yhteydenotolle. 

Chatissa kysytään toisinaan vaikkapa neuvoja, kuinka elää kristittynä, paikallisen diakonian yhteystietoja tai halutaan rukoilla vaikean asian puolesta tai puidaan ihmissuhteita yhdessä anonyymin päivystäjän kanssa.  

Nettikirjeitäkin tulee melkoinen määrä − toista tuhatta vuosittain. Tämän palvelun erityisyys on Kotajärven mukaan siinä, että jokaiseen viestiin vastataan.  

− Tämä palvelu saattaa olla monille yhteydenottajille ainoa kontakti kirkkoon, Kotajärvi toteaa.

Hän kertoo, että sairaudet ja vammaisuus rajoittavat monien ihmisten mahdollisuutta lähteä kodin ulkopuolelle. Pieni osa ihmisistä ei yksinkertaisesti uskalla lähteä mihinkään, ja näin ollen muunlainen seurakuntayhteys jää elämästä käytännössä kokonaan pois.

Soittajien numerot eivät välity päivystäjille, eivätkä näy päivystysjärjestelmässä.

Palvelu toimii täysin anonyymisti

Kirkon keskusteluavulla ei ole asiakasrekisteriä. Puheluita ei tallenneta, eikä käydyistä keskusteluista poimita minkäänlaisia henkilökohtaisia tietoja. 

Tähän palveluun ei tarvitse tehdä ajanvarausta. Soittajien numerot eivät välity päivystäjille, eivätkä näy päivystysjärjestelmässä. Käydyistä keskusteluista tilastoidaan vain yleisluontoisia asioita, kuten keskustelun pääasialliset aihepiirit ja puheluiden kestot. 

Kirjoitettuja viestejä ja niihin annettuja vastauksia eivät pääse lukemaan muut kuin vaitioloon sitoutuneet henkilöt. Niitä ei arkistoida, eikä julkaista missään.

Joitakin viestejä ja niihin annettuja vastauksia saatetaan käyttää päivystäjien koulutuksessa tai tutkimusaineistona. Sitä ennen niistä poistetaan kaikki sellainen tieto, jonka perusteella viestin lähettäjä voitaisiin tunnistaa. 

Haluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä, jolla on merkitys? 

Mikäli sinua kiinnostaa tulla päivystäjäksi Kirkon keskusteluapuun, ota yhteyttä lähimpään Kirkon keskusteluavun toiminnanjohtajaan.

Uudet päivystäjät otetaan lämpimästi vastaan. Alueelliset yhteystiedot löytyvät verkkosivulta.  

Kiinnostavaa on se, että vapaaehtoiseksi voi tulla myös muualta kuin Suomesta eli lähinnä Euroopasta. Yhteyttä keskusteluapuun voi ottaa muultakin kuin vain Suomesta. Suurin osa päivystää nykyään kotoa käsin.  

Kirkon keskusteluavun työ on valtakunnallista ja organisoitu alueittain hiippakuntien kautta, yhteensä 21 toimipisteessä.  

Päivystäjä käy ensin peruskurssin, jonka jälkeen hän voi vielä miettiä tehtävää, ennen kuin sitoutuu olemaan kuunteleva ja anonyymi päivystäjä merkityksellisessä tehtävässä.