Arkipyhänä tehty työ tuo lisävapaan kirkon työajattomille
Kirkon virka- ja työehtosopimus mahdollistaa lisävapaan työajattomille hengellisen työn tekijöille, jotka työskentelevät arkipyhänä. Lisävapaa on korvaus välttämättömistä työtehtävistä, joita ei voida siirtää tehtäväksi jonain muuna päivänä.
Teksti Anne Mikkola kuvat Arkisto
Vuodesta 2020 alkaen kirkon virka- ja työehtosopimuksessa on ollut määräys lisävapaasta, joka koskee työajattomia hengellisen työn tekijöitä. Lisävapaaseen on oikeus, jos työajaton työntekijä joutuu työskentelemään arkipyhänä. Arkipyhiksi on määritelty pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä maanantain ja perjantain välille sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuvat juhlapäivät eivät kuitenkaan kuulu tähän määräykseen.
Lisävapaan myöntämisen ehdot
Arkipyhän työnteon kestolle ei ole sopimuksessa asetettu minimiaikaa. Työpäivän on kuitenkin vastattava olennaisilta osin työajattoman hengellisen työn tekijän säännönmukaista työpäivää. Sopimuksessa ei tarkemmin määritellä, mitä säännönmukaisella työpäivällä tarkoitetaan, mutta vuonna 2020 annetussa sopijaosapuolten yhteisissä ohjeissa (Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A9/2020) todetaan, että esimerkiksi messun pitäminen arkipyhänä riittää lisävapaan myöntämiseen. Lisävapaan saaminen ei siis edellytä tiettyä tuntimäärää, kuten kuuden tai kahdeksan tunnin työpäivää.
Vain välttämättömiä työtehtäviä
Arkipyhinä tehdään vain ne työt, joita ei voida siirtää pyhien jälkeen tai tehdä ennen pyhiä. Esimerkiksi messut ja muut kirkolliset toimitukset voivat kuulua tähän kategoriaan. Sähköpostien läpikäynti, arkistojen järjestely tai suunnittelutyöt sen sijaan eivät yleensä kuulu arkipyhänä tehtäväksi.
Työntehtävien tulee olla luonteeltaan tavanomaisia työntekijän työtehtäviä, ei keinotekoisesti työpäivän täyttämiseksi määriteltyjä. Jos arkipyhänä ei ole välttämättömiä tehtäviä, katsotaan vapaapäivä jo pidetyksi arkipyhänä, eikä oikeutta lisävapaapäivään ole.
Sairastuminen ja lisävapaan siirtyminen
Jos työntekijä sairastuu arkipyhänä, jolloin hänelle oli suunniteltu välttämättömiä työtehtäviä, ei lisävapaata myönnetä. Sen sijaan, jos työntekijä sairastuu, kun lisävapaa on jo ansaittu ja se olisi tarkoitus pitää, siirtyy vapaa pidettäväksi myöhemmin.
Lisävapaata ei voi korvata rahana
Lisävapaat ovat aina ajallisia etuuksia, joita ei voi vaihtaa rahalliseen korvaukseen. Tämä korostaa lisävapaan merkitystä palautumiselle ja työhyvinvoinnille.
Työajattomien hengellisen työn tekijöiden arkipyhätyötä koskevat määräykset pyrkivät tasapainottamaan työn ja levon vaatimukset. On tärkeää, että työntekijä ja esihenkilö keskustelevat hyvissä ajoin arkipyhien työtehtävät ja mahdolliset lisävapaat.
Kirjoittaja on neuvottelujärjestö JUKOn kirkon sektorin neuvottelupäällikkö. JUKO edustaa julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
