AKI-liittojen tavoitteet kirkolliskokousvaaleihin haastavat pitämään huolta henkilöstöstä
Henkilöstökadon pysäyttäminen ja työhyvinvointi keskiössä.
Teksti Marko Pasma kuva Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio
AKI-liittojen hallitus on linjannut tavoitteet vuoden 2024 kirkolliskokousvaaleihin. Kirkolliskokousvaalitavoitteissa huomioidaan seurakuntien rekrytointiongelmat ja työntekijöiden työhyvinvointi sekä haastetaan kohdentamaan hautausmaiden hoitoon menevää rahaa perustehtävän rahoitukseen.
AKI-liitot ovat julkaisseet myös sitoumuksen kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustoehdokkaille, jotka haluavat profiloitua henkilöstömyönteisinä ehdokkaina. Ehdokkaita kutsutaan sitoutumaan viiteen tavoitteeseen:
- Edistän omalla toiminnallani sellaista työnantajapolitiikkaa, joka houkuttelee kirkkoon uusia työntekijöitä ja kannustaa nykyisiä työntekijöitä jatkamaan kirkon palveluksessa.
- Huolehdin omalta osaltani siitä, että kirkossa noudatetaan työntekijää suojelevaa lainsäädäntöä kuten muuallakin yhteiskunnassa.
- Varmistan, ettei kirkon henkilöstö ylikuormitu resurssien liiallisen leikkaamisen vuoksi.
- Otan päätöksenteossani huomioon päätösten vaikutukset henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin.
- Sitoudun ehkäisemään työntekijöiden syrjintää ja häirintää kaikissa tilanteissa ja puuttumaan välittömästi mahdollisiin ongelmiin.
Ehdokkaat voivat allekirjoittaa sitoumuksen liiton kotisivuilla ja samalta sivulta voi lukea, ketkä ovat jo ilmoittautuneet työelämätavoitteiden edistäjiksi.
AKI-liittojen kirkolliskokousvaalitavoitteet 2024
Kirkon henkilöstökato on pysäytettävä
Kirkossa on muutaman viime vuoden aikana alkanut olla pula työntekijöistä. Paikalliset ja ajoittaiset työvoiman saatavuushaasteet ovat yleistyneet ja vakavoituneet. Hakijoita virkoihin on vähän ja kirkollisen alan harjoittelupaikkoja ei saada täytettyä. Tehtäviä joudutaan hoitamaan sijaisilla, joilla ei ole tehtävään edellytettyä kelpoisuutta. Kirkko myös menettää yhä nopeammin nykyisiä työntekijöitään muille työnantajille. Kirkon henkilöstökadon pysäyttäminen edellyttää useita samanaikaisia toimia, jossa otetaan huomioon johtaminen, palkkaus ja uramahdollisuudet. Olennaisia kehityskohteita ovat myös henkilöstön työhyvinvointi ja työsuojelu. Kirkossa on tehokkaasti puututtava kaikkeen syrjintään ja häirintään, ilmenee se sitten seurakuntalaisten tai työntekijöiden itsensä taholta. Mahdollisessa rakenneuudistuksessa on varmistettava, että työnantajayksiköt ovat sopivan kokoisia ja että niillä on tosiasiallinen kyky hoitaa työnantajavelvoitteet asianmukaisesti.
Henkilöstön hyvinvointia parannettava
Kirkon taloudellisten resurssien väheneminen on johtanut siihen, että kirkon tehtäviä hoitaa yhä pienempi työntekijäjoukko. Samaan aikaan toimintaympäristö on muuttunut niin, että työntekijöille on tullut uudenlaisia viestinnällisiä ja hallinnollisia vastuita ilman, että työtehtäviä on muutoin vähennetty. Kirkon henkilöstön työssä jaksaminen ja kirkon työn merkityksellisenä näkeminen ovat viimeaikaisten kyselytutkimusten mukaan heikentyneet huolestuttavasti. Kirkossa tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja työsuojelun toteutumiseen. Työ, jolla ei ole minkäänlaisia rajoja, ei ole tätä päivää. Toimintakulttuurista, jossa uusia työtehtäviä lisätään ilman, että vanhoja karsitaan, on päästävä eroon. Kirkon työyhteisöjen johtamisessa on entistäkin vahvemmin huolehdittava työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä.
Kirkollisvero on käytettävä kirkon työhön
Kirkko saa valtiolta rahoituksen kirkon ns. yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpito sekä eräät väestörekisteritehtävät. Hautaustoimen kulut muodostavat 92 % näiden tehtävien kuluista, n. 157 miljoonaa euroa vuosittain. Hautaustoimen kulut katetaan 23 %:sti hautaustoimen maksuilla ja 70 %:sti valtionrahoituksella, mutta näiden lisäksi 7 % eli n. 12,2 miljoonaa euroa otetaan kirkon jäseniltä kerätyistä kirkollisverotuotoista. Emme hyväksy sitä, että kirkon jäseniltä kerättyjä kirkollisverotuottoja käytetään yhteiskunnallisiin tehtäviin, jolloin nämä varat ovat pois kirkon perustehtävien rahoituksesta. Hautaustoimen alijäämällä voitaisiin perustaa n. 200–300 virkaa seurakuntatyön eri tehtäviin. Seurakunnissa on lopetettava hautaustoimen rahoittaminen kirkollisverosta ja korotettava hautaustoimen maksuja kattamaan hautaustoimen alijäämä.
