Kolme reittiä papiksi: Teologikoulutus rakentuu kolmen yliopiston varaan – käytännön polut ja painotukset eroavat toisistaan
Vaikka kelpoisuusvaatimukset ovat samat, matka valmiiksi teologiksi ja kirkon työntekijäksi rakentuu hieman eri tavoin eri puolilla maata. Tässä jutussa tarkastelu kohdistuu suomenkieliseen koulutukseen, jota tarjoavat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot.
Teksti Kaisa puustinen kuva Kaisa Puustinen
Vuosina 2022–2025 kirkkoon vihittiin yhteensä 343 pappia. Heistä valtaosa eli lähes 60 prosenttia valmistui Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopiston osuus oli runsas kolmannes ja Åbo Akademin seitsemän prosenttia.
Aloituspaikkojen määrässä Helsingin yliopisto on selvästi suurin kouluttaja. Vuosina 2022–2025 Helsinkiin tuli vuosittain reilut 180 uutta opiskelijaa, kun Itä-Suomen yliopistossa määrä oli noin 50. Sisäänpääsyprosentit ovat kuitenkin molemmissa suunnilleen samat, noin viidennes hakijoista.
Opintopolut eroavat rakenteellisesti jo hakuvaiheessa. Helsingin yliopistossa kaikki teologian opiskelijat aloittavat samassa koulutusohjelmassa ja suuntautuvat myöhemmin. Itä-Suomen yliopistossa sen sijaan koulutukseen haetaan valmiiksi erillisiin hakukohteisiin.
Sekä Itä-Suomen yliopistossa että Helsingin yliopistossa opetussuunnitelmat ovat uudistuneet tai uudistumassa.
Työelämäopinnot tapahtuvat eri vaiheissa
Kirkollinen kelpoisuus edellyttää työelämäopintoja. Helsingin yliopistossa nämä jakautuvat kahteen vaiheeseen: kandidaattivaiheessa on 12 opintopistettä ja maisterivaiheessa 15. Harjoittelupaikka hankitaan itse, ja opinnot sijoittuvat ennen pro gradu -tutkielmaa.
Itä-Suomen yliopistossa kirkon virkaan pätevöittävät opinnot on koottu opintojen loppuvaiheeseen. Ne edellyttävät kanditutkintoa ja psykologisen soveltuvuusarvion. Kokonaisuuteen kuuluu teoriaopetusta sekä kahdeksan viikon seurakuntaharjoittelu yliopiston sopimusseurakunnissa.
Sekä Itä-Suomen yliopistossa että Helsingin yliopistossa opetussuunnitelmat ovat uudistuneet tai uudistumassa.
Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2025 käyttöön otettu OPS säilytti rakenteen ennallaan, mutta sisältöjä päivitettiin. Mukaan on tuotu esimerkiksi kirkon Polku-malli ja monimuotoistuvan hengellisyyden tarkastelu. Opetuksessa käsitellään myös ajankohtaisia kysymyksiä, kuten virkakeskustelua ja herätysliikkeitä.
Opiskelijat pääsevät jo ennen harjoittelua harjoittelemaan keskeisiä työelämätaitoja, ja harjoittelun jälkeen kokemukset puretaan ja syvennetään.
Opintosuunnan valitseminen aikaistuu
Helsingin yliopistossa uudistus on rakenteellisempi. Yliopistonlehtori Maria Buchert kuvaa, että muutoksessa tarkastellaan sekä opintosuuntia että työelämäopintoja kokonaisuutena.
Elokuusta 2026 alkaen papin tehtäviin suuntautuvien opiskelijoiden opintosuunta on nimeltään Kirkot ja uskonnolliset yhteisöt. Samalla työelämäopinnot kootaan kokonaisuudeksi, joka tunnetaan nimellä Kirkon alan soveltavat opinnot.
Merkittävä muutos on opintosuunnan valinnan aikaistuminen. Jatkossa opiskelijat tekevät valinnan jo ensimmäisen vuoden lopussa osana työelämäkurssia.
Työelämäopinnot siirtyvät samalla maisterivaiheen alkuun ja tiivistyvät yhden lukuvuoden kokonaisuudeksi. Harjoittelu toteutetaan talven ja kevään aikana, ja sitä edeltää valmistava opetus sekä seuraa kokemuksia syventävä jakso.
Buchertin mukaan tavoitteena on selkeyttää oppimisprosessia:
– Opiskelijat pääsevät jo ennen harjoittelua harjoittelemaan keskeisiä työelämätaitoja, ja harjoittelun jälkeen kokemukset puretaan ja syvennetään, hän kuvaa.
Painopiste siirtyy näin entistä enemmän prosessiin, jossa teologinen osaaminen, käytännön työtaidot ja ammatillinen identiteetti rakentuvat rinnakkain.
Piispainkokouksen linjaukset takaavat yhteiset pelisäännöt
Yliopistojen eroista huolimatta kirkon kelpoisuusvaatimukset ovat samat.
Piispainkokouksen linjauksen mukaan tutkintoon tulee sisältyä vähintään 100 opintopistettä teologiaa, 10 opintopistettä uskontotieteitä sekä 30 opintopistettä klassisia kieliä, joista yksi on kreikka. Lisäksi vaaditaan vähintään 20 opintopisteen työssäoppimisjakso seurakunnassa.
Valmistelussa on myös tarkempi ohjeistus sivuaineopinnoista, joiden avulla opiskelijat voivat varmistaa kelpoisuutensa kirkon virkoihin.
Lähteet:
Helsingin teologikoulutusta koskeva tilastointi: https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-kandi-ja-maisteriohjelmiin/tilastoja-opiskelijavalinnoista
UEF:n teologikoulutusta koskeva tilastointi: https://www.uef.fi/fi/opiskelijavalinta
Helsingin yliopiston kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen opintokokonaisuus: kandivaihe
Helsingin yliopiston kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen opintokokonaisuus: maisterivaihe
UEF:n tutkintorakenne -> Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavat soveltavat opinnot
Eeva Salo-Kopperin keräämä tilastointi
Maria Buchertin sähköpostihaastattelu
Kaisa Puustisen oma koulutusalaansa koskeva tilastointi
Papiksi valmistuminen Suomessa
- 3 kouluttavaa yliopistoa
- 343 pappia vihitty vuosina 2022–2025
- 59 % valmistunut Helsingin yliopistosta
Vähintään 20 op työssäoppimista seurakunnassa
