Mitkä asiat vaikuttavat sinun hyvinvointiisi vaihdevuosissa tai niiden lähestyessä? Kuinka jaksamista ja vireyttä voi ylläpitää? Miten löytää tasapainoa kuormituksen ja palautumisen välille?
Yhä useampi suomalainen teologi ja järjestötyöntekijä löytää itsensä työskentelemässä ulkomailla. Liitto voi toimia tärkeänä linkkinä kotimaahan ja suomalaisen työelämän turvaverkkoihin – silloinkin, kun sydän ja työ ovat kaukana.
Monet ruohonjuuritason onnistumiset jäävät vain paikalliseen tietoon. Karkkilan enkelit sekä muut paikalliset onnistumiset pitäisi saada entistä paremmin yhteiseen käyttöön.
Viime vuoden puolella toimintansa aloittanut uusi reserviläisyhdistys Kirkollisen alan kilta ry tukee kirkollisesti sijoitettujen reserviläisten toimintakykyä.
Vanhojen kaivelu antaa perspektiiviä, mutta haastaa myös ihmettelemään, miksi jotkin asiat ovat ikuisesti vinossa.
Maailman onnellisimmassa maassa moni kamppailee työttömyyden, matalapalkkaisuuden ja velkaantumisen keskellä. Myös sairastuminen voi viedä yksinelävän tai perheellisen taloudelliseen ahdinkoon.
Kirjoittaja muistuttaa, että työelämä tarvitsee me-henkeä. Samalla hän kysyy, tukevatko yliopistot tämän hengen syntymistä.
Poissa kotoa, mutta kesästä nauttien – Leirityötä tehdään jatkuvalla sykkeellä sekä isolla vastuulla. Mika Ahjosaari kertoo, miksi kirkon nuorisotyössä saa olla ylpeä leirikesän jäljiltä.
Diakonian viran päivänä 1. syyskuuta myönnettiin Pro diaconia -ansioristi kolmelle henkilölle ja kultainen ansiomitali neljälletoista henkilölle.
Mikä on se aine, jolla pappi yritettiin taivutella lempeämmäksi kuulustelijaksi kinkereillä? Historian saatossa sitä on pidetty joissakin piireissä jopa viinaakin paheksuttavampana.
Norjalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset kirkkomuusikot kokoontuivat Tanskassa vertailemaan työaikoja ja palkkoja.
Uusi kirkon yhteistoimintalaki on kipeästi tarvittu, mutta pienet seurakunnat ovat jäämässä ulkopuolelle. Seurakuntaliitokset, hallintorakenne sekä viranhaltijoiden suuri osuus henkilöstöstä edellyttävät lain soveltamista pienissäkin seurakunnissa.
Seurakunnissa toivotaan kirkkohallitukselta jämäkämpää päätöstä tai ainakin selkiyttävämpää ohjetta siitä, millainen vaikuttajaryhmien rooli olisi seurakunnissa.
Kirkon nuorisotyön osaamiselle on kouluissa tarvetta, mutta samalla kaivataan selvyyttä yhteistyön sisällöistä. Satu Harjula selvitti YAMK-opinnäytetyössään mitä seurakuntien ja koulujen yhteistyöltä kaivataan ja mitä kirkon nuorisotyöllä on kouluille annettavana.
Musiken har varit en viktig del av mitt liv sedan barndomen, och drömmen om att bli kantor väcktes redan under skriftskolan. Genom målmedvetna studier och värdefulla vikariat har jag utvecklats till en mångsidig kyrkomusiker. I dag arbetar jag som kantor i Jakobstads svenska församling, där jag får kombinera undervisning, körverksamhet och gudstjänstliv varje vecka.
Papinkukka vai arpakukka? Pietaryrtti vai ukonparta? Entä minkä kasvin uskottiin syntyneen neitsyt Marian kyyneleistä? Esko M. Laine avaa kesäkukkiin ja niiden nimityksiin liittyviä kirkollisia merkityksiä.
Sosiaalisesti kuormittavassa työssä on tärkeää, että tunnistaa uupumisen merkkejä. Sen vuoksi diakoniatyöntekijä voi maistaa omaa lääkettään ja sanoittaa, miltä tuntuu. Työ pitää organisoida niin, että se suo onnistumisen kokemuksia.
Jääkiekkotuomarina Subanin tehtävä on asettaa kaukalossa rajat pelaamiselle. Joitakin suomalaiseen seurakuntatyöhön pesiytyneitä rajoja Ruotsin kirkon palveluksessa työskentelevä Suban kuitenkin ihmettelee.
Diakonia-ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan sähköisen harjoittelupaikkavarausjärjestelmän.
Nuoria innostaa kirkon yhteyteen hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. Lämpimän seurakuntayhteyden luominen ja rippikoulun kokeminen turvalliseksi paikaksi olla oma itsensä luovat mahdollisuutta siihen, että usko voi kasvaa nuoren kasvaessa. Rippikoulun suosio ei ole itsestäänselvyys ja jokainen ylilyönti on liikaa! Kotien ja nuorten äänen näkyminen luo pohjaa tulevaan!
Ammattiliittojen juuret löytyvät kauempaa historiasta kuin saattaisi olettaa. Ajassa, jossa pakkotyöt teetettiin tarkoituksella sokaistuilla, kirjoitettiin myyttejä jumalien lakosta.
Läksiäiset, tulotason muutos sekä työyhteisöstä irtautuminen – eläkkeelle jäämistä kannattaa suunnitella ennakkoon. Myös käsitys seurakuntalaisuudesta saattaa muuttua eläkevuosien alettua.
Kirkkomuusikit kantavat seurakuntaelämästä isoa vastuuta, mutta heidän äänensä kuuluu yhä harvemmin päätöksenteossa. Käynnissä olevat henkilöstövähennykset ja uuden kirkon strategian valmistelu ilman musiikin asiantuntijoita herättävät kysymyksiä alan tulevaisuudesta. Onko kirkolla todella varaa unohtaa yksi sen vaikuttavimmista työmuodoista?
Papin tulee kestää työssään palautetta, mutta häirinnälle ja kaikissa eri muodoissaan ilmenevälle väkivallalle tulee olla nollatoleranssi.
Millaiselta näytti ristiinalaisten elämä Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla? Jyrki Koivikko pureutuu seurakuntalaisten ja kirkkoherrojen värikkääseen kanssakäymiseen aikakaudella ja valottaa pitäjän hallinnollista merkitystä. Ristiina ei ollut poikkeus, sillä samat ilmiöt koskettivat laajasti suomalaisia.
Gospelmusiikissa on kautta aikain ollut kyse meitä kaikkia puhuttelevasta sanomasta, joka tuo lohtua ja toivoa, luoden yhteyttä yli rajojen. Tämän kunniaksi Glow Festivalissa 22. elokuuta palataan leirinuotiomuistojen lämpöön, kun Glow Favorites -konsertti kokoaa tuhannet ihmiset yhteen laulamaan ja hankkimaan uusia muistoja.
Kirjoittajan mukaan papin voimavara on, että hän on yhtä aikaa instituution henkilöitymä, mutta samalla inhimillinen ihminen.
Kirjoittajan mukaan valtaosa kirkon kasvatuksen ammattilaisista haluaa päästä osaksi diakonaattia.
Paavin vaihtuminen herätti huomattavaa kiinnostusta maallistuneessa ja luterilaisessa Suomessa. Henkilöhahmojen kautta esiin nouseva inhimillinen toivo ja arvojohtajuus muistuttaa Äiti Teresaan 1970-luvulla kohdistunutta huomiota. Kun maailmaa hallitsevat kovat arvot ja autoritäärinen politiikka, korostuuko eettisiä esikuvia.
Kirkolta odotetaan arvojohtajuutta, mutta vaikuttaminen yhteiskunnassa koetaan usein riskialttiiksi. Silti juuri tässä piilee kirkon ydintehtävä: puolustaa ihmisarvoa ja heikoimpia. Vaikeneminen ei ole neutraalia – se on kannanotto, ja siksi kirkon on rohjettava puhua.
Liittojen edunvalvonta on jatkuvaa vuoropuhelua työnantajien kanssa sekä jäsenten tukemista. Oikeudenmukaisen työelämän rakentaminen tänään ja tulevaisuudessa vaatii resursseja, mutta vielä enemmän kirpaisisi edunvalvonnan loppuminen.
Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Työntekijän neuvotteluaseman heikkenemiselle, työelämän vakaudelle, koulutusmahdollisuuksille sekä sote-palveluiden tasolle olisi niillekin laskettava hinta. Hallituksen työmarkkinapolitiikka heikentää palkansaajan ostovoimaa riippumatta verolaskurin lukemasta.
Piispa muistutti Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksessa, että Yhteisvastuukeräys on syntynyt huolestuttavassa asemassa olevien nuorten ohjaamiseksi.
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Kiirepuhe voi luoda mielikuvan tehokkuudesta. Onko työyhteisössä turvallista sanoa, että töitä on sopivasti?
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Hautaustoimen sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten ja irtaimiston hoitoon sekä kirkonkirjojen pitoon tarkoitetusta rahoituksesta leikataan taas. Kirkon jäsenet rahoittavat vuosina 2026–2027 yhä suuremman osuuden kirkkoon kuulumattomien hautaamisista.
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Lukuisat kirkon ammattilaiset asettuivat ehdolle kunta- ja aluevaaleissa. Jobi kokoaa listaa läpimenijöistä.
Äänestäminen, ammattiyhdistystoiminta, mielenosoitukset ja rakentava sananvapauden käyttäminen. Kun ikäviä uutisia tulvii ovista ja ikkunoista, pitää muistaa, että jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa.
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Teologian soveltavien opintojen opettajat istuvat saman pöydän ääreen. On tullut aika ottaa selvää, mitä kirkkoon suuntaamattomat teologit tekevät tänään ja huomenna.
Laine on erittäin pidetty opettajat, kysytty esitelmöitsijä ja oivallinen tieteen popularisoija, perustelee valintaansa Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta hyväksyi kompromissiksi luonnehditun piispainkokouksen esitystä koskevan mietinnön. Valiokunta esittää pappien lisäksi kanttoreille omantunnonvapautta.