Seurakunnissa tapahtuu ihmeitä, mutta jäävätkö ne piiloon?
Monet ruohonjuuritason onnistumiset jäävät vain paikalliseen tietoon. Karkkilan enkelit sekä muut paikalliset onnistumiset pitäisi saada entistä paremmin yhteiseen käyttöön.
Ajankohtaista
Kirkollisen alan vapaaehtoinen maanpuolustuskilta on mobilisoitunut – videolla killan varapuheenjohtaja Kati Pitkänen kertoo, mistä sen toiminnassa on kyse
Viime vuoden puolella toimintansa aloittanut uusi reserviläisyhdistys Kirkollisen alan kilta ry tukee kirkollisesti sijoitettujen reserviläisten toimintakykyä.
Lehtien arkistoista löytää perspektiiviä jatkuvalle huolipuheelle
Vanhojen kaivelu antaa perspektiiviä, mutta haastaa myös ihmettelemään, miksi jotkin asiat ovat ikuisesti vinossa.
”Silmät ja korvat auki, jos hätää on näkyvissä” – Diakoniarahastosta voi hakea ja saada taloudellista apua
Maailman onnellisimmassa maassa moni kamppailee työttömyyden, matalapalkkaisuuden ja velkaantumisen keskellä. Myös sairastuminen voi viedä yksinelävän tai perheellisen taloudelliseen ahdinkoon.
Ainejärjestöt muodostavat tärkeän hengenheimon opiskelijalle, mutta mistä löytyvät tilat kohtaamiselle?
Kirjoittaja muistuttaa, että työelämä tarvitsee me-henkeä. Samalla hän kysyy, tukevatko yliopistot tämän hengen syntymistä.
Me tehtiin tää leirikesä!
Poissa kotoa, mutta kesästä nauttien – Leirityötä tehdään jatkuvalla sykkeellä sekä isolla vastuulla. Mika Ahjosaari kertoo, miksi kirkon nuorisotyössä saa olla ylpeä leirikesän jäljiltä.
Pro diaconia -ansiomitaleja diakonian toimijoille
Diakonian viran päivänä 1. syyskuuta myönnettiin Pro diaconia -ansioristi kolmelle henkilölle ja kultainen ansiomitali neljälletoista henkilölle.
Viidesti kielletty nautintoaine muuttui turhuudesta ja synnistä kirkon työmuodoksi
Mikä on se aine, jolla pappi yritettiin taivutella lempeämmäksi kuulustelijaksi kinkereillä? Historian saatossa sitä on pidetty joissakin piireissä jopa viinaakin paheksuttavampana.
Pohjoismaiset kollegat ällistyivät Suomen kanttorien työajattomuutta – kahdessa asiassa Suomi esiintyy edukseen
Norjalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset kirkkomuusikot kokoontuivat Tanskassa vertailemaan työaikoja ja palkkoja.
Pienten seurakuntien henkilöstö jäämässä lainsuojattomiksi
Uusi kirkon yhteistoimintalaki on kipeästi tarvittu, mutta pienet seurakunnat ovat jäämässä ulkopuolelle. Seurakuntaliitokset, hallintorakenne sekä viranhaltijoiden suuri osuus henkilöstöstä edellyttävät lain soveltamista pienissäkin seurakunnissa.
”Kokemukseni mukaan nuorten vaikuttajaryhmien nuorille kirkko on rakas” – Nuorten osallisuutta lisäävät nuorten vaikuttajaryhmät ovat kuitenkin aiheuttanut seurakunnissa tulkintaeroja
Seurakunnissa toivotaan kirkkohallitukselta jämäkämpää päätöstä tai ainakin selkiyttävämpää ohjetta siitä, millainen vaikuttajaryhmien rooli olisi seurakunnissa.
Kirkon nuorisotyönohjaajien ajatuksia kouluyhteistyöstä
Kirkon nuorisotyön osaamiselle on kouluissa tarvetta, mutta samalla kaivataan selvyyttä yhteistyön sisällöistä. Satu Harjula selvitti YAMK-opinnäytetyössään mitä seurakuntien ja koulujen yhteistyöltä kaivataan ja mitä kirkon nuorisotyöllä on kouluille annettavana.
Min väg till kantor
Musiken har varit en viktig del av mitt liv sedan barndomen, och drömmen om att bli kantor väcktes redan under skriftskolan. Genom målmedvetna studier och värdefulla vikariat har jag utvecklats till en mångsidig kyrkomusiker. I dag arbetar jag som kantor i Jakobstads svenska församling, där jag får kombinera undervisning, körverksamhet och gudstjänstliv varje vecka.
Kesäkukkien kirkkohistoriaa
Papinkukka vai arpakukka? Pietaryrtti vai ukonparta? Entä minkä kasvin uskottiin syntyneen neitsyt Marian kyyneleistä? Esko M. Laine avaa kesäkukkiin ja niiden nimityksiin liittyviä kirkollisia merkityksiä.
Onnistumiset suojaavat kuormittumiselta
Sosiaalisesti kuormittavassa työssä on tärkeää, että tunnistaa uupumisen merkkejä. Sen vuoksi diakoniatyöntekijä voi maistaa omaa lääkettään ja sanoittaa, miltä tuntuu. Työ pitää organisoida niin, että se suo onnistumisen kokemuksia.
Johanna Suban – äiti, pappi ja maailman paras jääkiekkotuomari
Jääkiekkotuomarina Subanin tehtävä on asettaa kaukalossa rajat pelaamiselle. Joitakin suomalaiseen seurakuntatyöhön pesiytyneitä rajoja Ruotsin kirkon palveluksessa työskentelevä Suban kuitenkin ihmettelee.
Jobiili auttaa yhdistämään diakoniaopiskelijat ja harjoittelupaikat
Diakonia-ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan sähköisen harjoittelupaikkavarausjärjestelmän.
Rippikoulun suosio vakaa – sen itsestäänselvyyttä haastetaan!
Nuoria innostaa kirkon yhteyteen hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. Lämpimän seurakuntayhteyden luominen ja rippikoulun kokeminen turvalliseksi paikaksi olla oma itsensä luovat mahdollisuutta siihen, että usko voi kasvaa nuoren kasvaessa. Rippikoulun suosio ei ole itsestäänselvyys ja jokainen ylilyönti on liikaa! Kotien ja nuorten äänen näkyminen luo pohjaa tulevaan!
Miksi kannattaa kuulua liittoon? – Näkymiä historian hämäristä
Ammattiliittojen juuret löytyvät kauempaa historiasta kuin saattaisi olettaa. Ajassa, jossa pakkotyöt teetettiin tarkoituksella sokaistuilla, kirjoitettiin myyttejä jumalien lakosta.
Työroolista seurakuntalaiseksi – Loppuuko työ ja vaiva, kun jäät vanhuuseläkkeelle?
Läksiäiset, tulotason muutos sekä työyhteisöstä irtautuminen – eläkkeelle jäämistä kannattaa suunnitella ennakkoon. Myös käsitys seurakuntalaisuudesta saattaa muuttua eläkevuosien alettua.
Musiikki on luovuttamaton osa kirkossa – entä musiikin asiantuntijat?
Kirkkomuusikit kantavat seurakuntaelämästä isoa vastuuta, mutta heidän äänensä kuuluu yhä harvemmin päätöksenteossa. Käynnissä olevat henkilöstövähennykset ja uuden kirkon strategian valmistelu ilman musiikin asiantuntijoita herättävät kysymyksiä alan tulevaisuudesta. Onko kirkolla todella varaa unohtaa yksi sen vaikuttavimmista työmuodoista?
”Häirintää tai muita vastaavia tilanteita ei tule piilotella, koska tilanne yleensä pahenee” – Toiminnanjohtaja Jussi Junni rohkaisee pappeja puhumaan
Papin tulee kestää työssään palautetta, mutta häirinnälle ja kaikissa eri muodoissaan ilmenevälle väkivallalle tulee olla nollatoleranssi.
Ristiinan kirkko 250 vuotta: Savua, paloviinaa ja kirkkokuria – elämää Ristiinassa 1700-luvulla
Millaiselta näytti ristiinalaisten elämä Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla? Jyrki Koivikko pureutuu seurakuntalaisten ja kirkkoherrojen värikkääseen kanssakäymiseen aikakaudella ja valottaa pitäjän hallinnollista merkitystä. Ristiina ei ollut poikkeus, sillä samat ilmiöt koskettivat laajasti suomalaisia.
Mainos: Nokia Areena muuttuu ensi elokuussa sydämiä lämmittäväksi iltanuotiohetkeksi – hyödynnä alennuskoodi!
Gospelmusiikissa on kautta aikain ollut kyse meitä kaikkia puhuttelevasta sanomasta, joka tuo lohtua ja toivoa, luoden yhteyttä yli rajojen. Tämän kunniaksi Glow Festivalissa 22. elokuuta palataan leirinuotiomuistojen lämpöön, kun Glow Favorites -konsertti kokoaa tuhannet ihmiset yhteen laulamaan ja hankkimaan uusia muistoja.
”Minun kauttani pappisvirka on inhimillinen, ihmistä lähelle tuleva” – Elämän viimeisillä hetkillä pappi tuo turvaa
Kirjoittajan mukaan papin voimavara on, että hän on yhtä aikaa instituution henkilöitymä, mutta samalla inhimillinen ihminen.
”On tärkeää, että emme ala jankata samoja kommentteja” – Henri Mäki-Kahma haluaa diakonaattikeskusteluun uutta suuntaa
Kirjoittajan mukaan valtaosa kirkon kasvatuksen ammattilaisista haluaa päästä osaksi diakonaattia.
Miksi paavi kiinnostaa suomalaista mediaa?
Paavin vaihtuminen herätti huomattavaa kiinnostusta maallistuneessa ja luterilaisessa Suomessa. Henkilöhahmojen kautta esiin nouseva inhimillinen toivo ja arvojohtajuus muistuttaa Äiti Teresaan 1970-luvulla kohdistunutta huomiota. Kun maailmaa hallitsevat kovat arvot ja autoritäärinen politiikka, korostuuko eettisiä esikuvia.
Jos kirkko ei uskalla puolustaa heikoimpia, mitä se silloin puolustaa?
Kirkolta odotetaan arvojohtajuutta, mutta vaikuttaminen yhteiskunnassa koetaan usein riskialttiiksi. Silti juuri tässä piilee kirkon ydintehtävä: puolustaa ihmisarvoa ja heikoimpia. Vaikeneminen ei ole neutraalia – se on kannanotto, ja siksi kirkon on rohjettava puhua.
Liiton hallinnossa näin, miten valtavan työn palkankorotukset vaativat
Liittojen edunvalvonta on jatkuvaa vuoropuhelua työnantajien kanssa sekä jäsenten tukemista. Oikeudenmukaisen työelämän rakentaminen tänään ja tulevaisuudessa vaatii resursseja, mutta vielä enemmän kirpaisisi edunvalvonnan loppuminen.
Visa Viljamaan mukaan kaupallisille alustoille ei tarvitse antaa valtaa päättää siitä, millä mielellä herää uuteen päivään
Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kansankirkon rooli on heikentynyt, mutta uskonnosta puhumiselle on avautunut uudenlainen tila
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Veropolitiikasta viis – hallituksen toimien vaikutus supistaa palkansaajan ostovoimaa tulevilla neuvottelukierroksilla
Työntekijän neuvotteluaseman heikkenemiselle, työelämän vakaudelle, koulutusmahdollisuuksille sekä sote-palveluiden tasolle olisi niillekin laskettava hinta. Hallituksen työmarkkinapolitiikka heikentää palkansaajan ostovoimaa riippumatta verolaskurin lukemasta.
”Jos nuoren 7–10-vuotiaan elämä lähtee huonolle uralle, siitä on myöhemmin vaikea poiketa” – Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen jakaa huolen perheiden jaksamisesta
Piispa muistutti Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksessa, että Yhteisvastuukeräys on syntynyt huolestuttavassa asemassa olevien nuorten ohjaamiseksi.
Onko Jeesus enää tervetullut kouluihin? – Videolla Tuula Vinko Kirkkohallituksesta esittelee kouluyhteistyötä selkeyttävää neljän korin mallia
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Kiirettä pitää – vai pitääkö?
Kiirepuhe voi luoda mielikuvan tehokkuudesta. Onko työyhteisössä turvallista sanoa, että töitä on sopivasti?
Mikkelin piispa Mari Parkkinen: ”Vain yhdessä työskennellen pystymme vähentämään epäasiallista käytöstä”
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kudelmat pitkistä langoista
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Puoliväliriihi: 10 miljoonan euron lisäleikkaukset kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen
Hautaustoimen sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten ja irtaimiston hoitoon sekä kirkonkirjojen pitoon tarkoitetusta rahoituksesta leikataan taas. Kirkon jäsenet rahoittavat vuosina 2026–2027 yhä suuremman osuuden kirkkoon kuulumattomien hautaamisista.
”Lyhyt- ja nopeatempoinen sisältö on aivoille kaikkein raskainta” – Terapeutti-Ville pohti Lahdessa syitä nuorten heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkko on sosiaalisessa mediassa amerikkalaisten teknologiajättien oikkujen armoilla
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Ainakin nämä kirkon ammattilaiset valittiin valtuustoihin
Lukuisat kirkon ammattilaiset asettuivat ehdolle kunta- ja aluevaaleissa. Jobi kokoaa listaa läpimenijöistä.
Luottamus, valta ja pienet teot
Äänestäminen, ammattiyhdistystoiminta, mielenosoitukset ja rakentava sananvapauden käyttäminen. Kun ikäviä uutisia tulvii ovista ja ikkunoista, pitää muistaa, että jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa.
”Vaikka olisin ypöyksin, minut siunataan ja minun puolestani rukoillaan” – Kuolemakulttuurin muutoksen keskellä kaunis lähtö pysyy pääasiana
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Teologit toisissa töissä
Teologian soveltavien opintojen opettajat istuvat saman pöydän ääreen. On tullut aika ottaa selvää, mitä kirkkoon suuntaamattomat teologit tekevät tänään ja huomenna.
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine
Laine on erittäin pidetty opettajat, kysytty esitelmöitsijä ja oivallinen tieteen popularisoija, perustelee valintaansa Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys
Kahden avioliittokäsityksen malli etenee kirkolliskokouksen käsittelyyn – omantunnon suojaa ollaan laajentamassa kanttoreihin
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta hyväksyi kompromissiksi luonnehditun piispainkokouksen esitystä koskevan mietinnön. Valiokunta esittää pappien lisäksi kanttoreille omantunnonvapautta.
Ipsissima verba – sanojen merkitys algoritmien viidakossa
Neuvostoliittolaisista puheenparsista Instagramin kiertoilmaisuihin, valtaapitävillä on intressi hallita tapaamme käyttää kieltä. Ei ole lainkaan yhdentekevää miten työmarkkinajärjestönä tai työntekijöinä puhumme asioista
Skriftskolan hos oss och hos er, lika men ändå olika?
Hur vi lägger upp undervisningen, hur lägren genomförs och när konfirmanderna lär känna sin församling varierar stort. Skriftskolan ser olika ut i olika församlingar, även om vi alla utgår från samma riktlinjer. Ann-Mari Karlsson reflekterar vad som fungerar bäst för både ungdomarna och dem som leder dem.