”Lyhyt- ja nopeatempoinen sisältö on aivoille kaikkein raskainta” – Terapeutti-Ville pohti Lahdessa syitä nuorten heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin

Teksti Tiia Volotinen kuva Tiia Volotinen

Kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen luennoi 13. maaliskuuta Ahtialan koululla Lahdessa nuorista, mielenterveydestä ja sosiaalisesta mediasta. Hän pohti luennossaan, mitkä tekijät heikentävät nuorten henkistä hyvinvointia, ja mitä asialle voisi tehdä. Luento oli osa vuoden 2025 Yhteisvastuun juhlavuoden tapahtumia.

Terapeutti-Villenä tutuksi tullut Merinen on viime vuosien aikana noussut etenkin nuorten parissa tunnetuksi sosiaalisen median palveluissa, kuten Tiktokissa. Merinen nousi kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa psykoterapeuttitaustalta. Omassa alkuesittelyssään hän kertoi saaneensa nuorilta kannustusta hakeutua politiikkaan mukaan.

Varsinaisen luentonsa Merinen aloitti pohtimalla, mistä lähtien länsimaalaisten nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa on havaittu selvää laskua, ja mikä tähän voisi olla osittain selittävänä tekijänä. Pohdinta vei kuulijan noin vuoteen 2012, jolloin alettiin huomata selviä merkkejä nuorten alentuneesta psyykkisestä mielenterveydestä, mutta mitään selvää syytä asialle ei ole koskaan löydetty.

Yhtenä vaikuttavana tekijänä Merinen toi esille sosiaalisen median. Tuohon aikaan julkaistiin nykyaikaiset älypuhelimet sekä nuorten käyttämä Instagram-sovellus. Merinen korosti kuitenkin, että kyseessä on vain yksi mahdollinen vaikuttava tekijä. Luennon aikana Merinen pohti myös sitä, kuinka haastavassa ympäristössä nuoret nykyisin elävät. Tieto maailman tapahtumista saavuttaa meidät kaikki hyvinkin nopeasti. Esimerkkinä tästä Merinen nosti Ukrainan sodan alkamisen aikana kuvatut suorat lähetykset sodan keskeltä. 

 

Ruutuaika on helppo syyllistämisen kohde, mutta todellisuudessa asia ei ole niin mustavalkoinen.

Liiallinen ruutuaika vaikuttaa nuorten kehittyviin aivoihin

Kouluterveyskyselyt antavat Suomessa ainutlaatuista tutkimustietoa nuorten terveydentilasta. Viime vuosien aikana esiin nousseet ongelmat nuorten parissa ovat olleet muun muassa ahdistus, sosiaalinen jännitys sekä keskittymiskyvyn häiriö.

Merinen kuitenkin tarkensi, että vaikka nämä niin kutsutut lievemmät ongelmat nousevat enemmän esiin, nuorten keskuudessa ilmenee myös haastavampia terveyden ongelmia, kuten esimerkiksi syömishäiriöitä tai muita osastohoitoa vaativia mielen sairauksia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, etteivät nämä haastavammat sairaudet ole yleistyneet niin radikaalisti kuin lievemmän sairaudet.  

Mistä nuorten heikentynyt mielenterveys voisi sitten johtua? Merinen totesi, että ruutuaika on helppo syyllistämisen kohde, mutta todellisuudessa asia ei ole niin mustavalkoinen. Myös monet aikuisista viettävät paljon aikaa puhelimilla, koska monet arkeen liittyvät asiat hoidetaan puhelimen avulla. Merisen mukaan on kuitenkin hyvä huomioida, kuinka liiallinen ruutuaika vaikuttaa etenkin nuorten vielä kehittyviin aivoihin.

Ruutuajasta on alettu puhua yhtenä ongelman aiheuttajana viimeisen 2–3 vuoden aikana, ja varsinaisia tutkimuksia asiasta on alkanut tulla kahden viime vuoden aikana. Yksi Merisen esiin nostama tutkimus oli Norjassa toteutettu tutkimus, jossa nuorilta kiellettiin puhelimen käyttö koulun aikana. Tutkimuksen aikana huomattiin, että jopa 60 prosenttia tytöistä haki vähemmän apua mielenterveyden haasteisiin.

Merinen nosti luennon aikana esiin myös sen, kuinka tutkimusten pohjalta on huomattu joka kolmannen tytön kärsivän ahdistuksesta, kun taas pojista ahdistuksesta kärsii joka kymmenes. Merinen totesikin, että yhteiskunta voi tehdä ennen kaikkea tytöille palveluksen puuttumalla ongelmaan.  

Aikuisten on tärkeä asettaa rajoja puhelimella vietetylle ajalle.

Merinen ymmärsi oman äidin opit aikuisena

Merinen toi esiin myös sen, kuinka nuoret ovat itse tietoisia ongelmasta. Merisen itse tekemän kyselyn pohjalta 70 prosenttia nuorista kertoi, että puhelin vaikuttaa negatiivisesti heidän mielenterveyteensä. Merinen kuitenkin korosti, että meillä aikuisilla, vanhemmilla ja muilla kasvattajilla on tärkeä rooli.

Aikuisten on tärkeä asettaa rajoja puhelimella vietetylle ajalle. Omasta nuoruudestaan Merinen kertoi esimerkin, kuinka hänen äitinsä oli käskenyt hänet ulos kesken pelaamisen. Vaikka tämä oli nuorena aiheuttanut hänessä lähinnä ärsytystä ja kiukkua, on Merinen aikuisena ymmärtänyt sen tärkeän opetuksen.  

Pohdittaessa, millainen ruutuaika on kaikista negatiivisinta mielenterveyden kannalta, antoi Merinen luennolla hyvin yksinkertaisen vastauksen: Tiktok. Hän tarkensi tätä, että tarkemmin sanottuna kaikenlainen lyhyt- ja nopeatempoinen sisältö on aivoille kaikkein raskainta. Merinen kertoi, että nuoret ovat itse alkaneet kutsumaan Tiktok-sovellusta aivomädäksi. 

Pelaamista Merinen ei pidä niin suurena negatiivisena tekijänä, sillä pelaamisessa on osattava keskittyä. Usein pelaamisen ohessa tapahtuu myös vuorovaikutusta kavereiden kanssa. Tässä kohtaa luentoa Merinen painotti dopamiinin ymmärtämisen tärkeyttä. Dopamiinitoiminta liittyy kaikkeen mielihyvään, ja pahimmillaan se johtaa riippuvuuteen, kuten esimerkiksi nikotiinissa.

Jo pelkkä asian ajattelu aiheuttaa dopamiiniryöpyn. Koska koskemme ja katsomme puhelimiamme päivittäin monia kertoja, saavat aivomme koko ajan pieniä dopamiiniannoksia, jolloin myös toleranssimme kasvaa.

Esimerkkinä Merinen kertoi, kuinka jo samassa huoneessa oleva puhelin voi aiheuttaa dopamiiniryöpyn, kun ajattelee siihen tarttumisen mahdollisuutta. Dopamiinin puuttumineen taas aiheuttaa mielenlaskua ja esimerkiksi ahdistusta. Näin ollen ruutuajan rajoittaminen on yksi keino vaikuttaa nuorten ja kaikkien meidän mielenterveyteemme. Ainoa keino se ei Merisen mukaan ole, mutta yksi suurimmista vaikuttajista.  

Meillä kasvattajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa nuorten mielenterveyden ongelmien korjaamiseen.

Työ on tehtävä yhdessä

Luennon loppupuolella Merinen korostikin liikunnan ja terveiden elämäntapojen tärkeyttä mielenterveyden hoidossa, sillä mieli saa levätä liikkuessa. Esimerkkinä Merinen kertoi, että ylioppilaskirjoituksiin valmistuvan nuoren olisi hyvä käydä etenkin edellisenä päivänä kävelyllä viime hetken lukemisen sijaan. Kävelyn lomassa aivot pääsevät työstämään aiemmin luettua tietoa.  

Merinen toi luennon aikana esiin myös päättäjien mahdollisuutta vaikuttaa etenkin nuorten ruutuaikaan. Hän myönsi itse suhtautuneensa asiaan aikaisemmin paljon tiukemmin, mutta sittemmin hän on ymmärtänyt, etteivät tiukat säännöt ole ratkaisu ongelmaan. Merinen itse kertoi pitävänsä parin tunnin ruutuaikaa hyvänä tavoitteena päivälle. Nopeaa sosiaalista mediaa voisi olla päivässä maksimissaan tunti, mieluiten 30 minuuttia.

Merinen kuitenkin täydensi, että haaste on suuri ja siihen tarvitaan kaikkien työtä. Viimeisenä esimerkkinä Merinen mainitsi Tiktokin kiinalaisen version, jossa sovelluksen automaationa on 45 minuutin päivärajoitus kaikille alle 14-vuotiaille. Myöskään kello 22 jälkeen koko sovellusta ei voi enää käyttää, ja myös videoiden pituudet ovat pidempiä kuin länsimaiden versiossa.  

Merisen luento oli hyvin ajatuksia herättävä. Meillä kasvattajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa nuorten mielenterveyden ongelmien korjaamiseen. Työ on kuitenkin tehtävä yhdessä. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, ja nuoret on tärkeä ottaa mukaan niiden suunnitteluun.