Kirkon rekrytoinnin haasteita ovat byrokraattisuus, rajalliset uralla etenemismahdollisuudet monissa kirkon alan ammateissa sekä tutkintojen kaksoispätevyysvaatimukset.
Suomen Kanttori-urkuriliitto toteutti jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin jäsenistön kokemuksia verkon avulla tehtävästä seurakuntatyöstä. Kyselyn perusteella somevelhot osaavat, mutta turhautuneilla ei ole riittävästi resursseja.
Tuoreen tutkimustiedon mukaan nuorten antamat palautteet rippikoulusta ovat rohkaisevia ja myönteisiä. Tutkimustulokset myös kertovat, että rippikoululeirin pituus vaikuttaa siihen, miten myönteisen kokemuksen nuoret saavat.
Nuorten miesten uskonnollisuus ohittaa tilastollisesti nuorten naisten uskonnollisuuden. Tutkija Jaana Haapala lähti selvittämään haastattelututkimuksen avulla, mitä tämän ilmiön taustalla piilee.
Akavalaisuus ja pappisidentiteetin vahvistaminen ovat tärkeitä syitä kuulua AKI-liittoon. Muhonen antaa tunnustusta palkkakehityksestään liitolle.
Kirkon rekrytointipakki valmentaa kuromaan kohtaavan kirkon ja virastokirkon välistä kuilua. Heikki Nenonen on optimistinen, vaikka sanoo suoraan: uusia tekijöitä on löydyttävä.
Australiassa papin on oltava kekseliäs ja kätevä, koska kaikki on valmisteltava itse. Mitä Lassi Pappinen toisi Australiasta Suomeen, mitä hän jättäisi sinne?
Kanttori Ari Voutilainen on sukeltanut tekoälyn maailmaan. Outojen sivupolkujen kautta yhteistyö on alkanut vähitellen sujua, ja hän rohkaiseekin kirkon ammattilaisia uteliaaseen asenteeseen.
Johtava nuorisotyönohjaaja Toni Vehmassalo perustelee vuolaasti, miksi kannattaa kuulua liittoon. Hän on ollut jäsen noin 16 vuotta. Työnsä ohessa hän on myös seurakuntansa pääluottamusmies.
Petja Kopperoinen pohtii, voiko pastori syyllistyä rikokseen saarnastuolissa tai nuorisotyöntekijä iltahartaudessa. Miten kirkon työntekijä välttää maallisen oikeuden piiskaniskut?
Johtajana voi toimia kuka vain, mutta mitä vaatii tulla hyväksi johtajaksi. Joanna Töyräänvuori pohtii, millainen on hyvä johtaja, ja miten sellaiseksi tullaan.
Vanhatalon ja Nöjdin tarinat kertovat, miten ja miksi kannatti lähteä kouluttautumaan diakoneiksi.
Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon ja Vivamoon suuntautuneen retken suunnittelu alkoi huhti-toukokuussa. Etukäteen tehty huolellinen työ mahdollisti rauhallisen ja rentouttavan kokemuksen.
Kirkko ei erityisesti kilpaile palkalla eikä eduilla. Nyt kirkon tärkeä vetovoimatekijä on uhattuna.
Vuodesta 2018 lähtien poliisipappina työskennellyt Vilkkilä on runsaan 1 600 työntekijän työpaikkapappi, joka kohtaa työssään elämän kovaan myllerrykseen joutuneita ihmisiä.
Kausityöntekijöiden etsiminen käy jo kuumana, mutta Petra Laatikaisen mielestä liian suuressa osassa työnhakuilmoituksista työn ehdot ovat epämääräisiä. Hänen mielestään nuorten työntekijöiden kirkkoon sitouttamisen pitäisi olla pitkäjänteistä.
Moni ikääntynyt sinnittelee kotona yksin ja pelkää, ettei pärjää. Yhteisvastuukeräys 2026 vastaa tähän hätään ja muistuttaa, että välittäminen ei vanhene.
Alajärven seurakunnan työalajohtajan Marja-Terttu Akonniemen mukaan aiempaa useamman diakoniatyöntekijän myötä erilaisiin haasteisiin ja tehtäviin pystytään tarttumaan laajemmin. Hän uskoo hallinnollisten ja käytännöllisten haasteiden korjaantuvan ajan kanssa.
Vaikka joulumusiikki ja juhlan sanoma koetaan merkityksellisiksi ja innostaviksi, kasvaa kanttorin joulun työmäärä helposti kohtuuttomaksi. Joulutyön kuormittavuus puhuttaa kanttoreita ja on johtanut jopa alanvaihtoihin. Kanttori-urkuriliiton ohjeistus tahtoo työhön inhimillisyyttä, selkeyttä ja parempaa yhteistä suunnittelua, jotta joulu olisi juhla myös kanttorille.
Nuorten jaksaminen on kovilla ja tulevaisuus huolettaa. Aihetta kosketettiin myös Kuopion hiippakunnan nuorisotapahtumassa Kuopiossa.
Jumala toimii – myös silloin, kun ihminen ei itse jaksa. Tapio Luoma on kulkenut Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Työhuone Turun tuomiokirkon kupeessa huokuu rauhaa. Millä eväillä kirkko elää muutoksen keskellä?
Outokummun ja Polvijärven seurakunnat aloittivat nuorisotyössä yhteistyön jo ennen varsinaista seurakuntaliitosta. Toimintojen ja seurakuntien yhdistymisen myötä nuoria on ollut toiminnassa mukana enemmän – enemmän kuin kahdessa seurakunnassa aiemmin yhteensä.
Liitto neuvottelee ja turvaa. Järjestäytymisen merkitys korostuu informaatiotulvassa eikä työelämä ole tulemassa lähiaikoina valmiiksi.
Rippikoulu houkuttelee kirkkoon uusia jäseniä, mutta iso joukko jättää kirkon täysi-ikäisyyteen mennessä. Ikäryhmäkohtaisissa tilastoissa on kuitenkin nähtävissä valopilkku, eikä sen perusteella sovi vähätellä kirkon työtä lapsien ja varhaisnuorten kanssa.
Monet ruohonjuuritason onnistumiset jäävät vain paikalliseen tietoon. Karkkilan enkelit sekä muut paikalliset onnistumiset pitäisi saada entistä paremmin yhteiseen käyttöön.
Vanhojen kaivelu antaa perspektiiviä, mutta haastaa myös ihmettelemään, miksi jotkin asiat ovat ikuisesti vinossa.
Jääkiekkotuomarina Subanin tehtävä on asettaa kaukalossa rajat pelaamiselle. Joitakin suomalaiseen seurakuntatyöhön pesiytyneitä rajoja Ruotsin kirkon palveluksessa työskentelevä Suban kuitenkin ihmettelee.
Kirjoittajan mukaan papin voimavara on, että hän on yhtä aikaa instituution henkilöitymä, mutta samalla inhimillinen ihminen.
Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Tapahtumissa juridinen vastuu on aina järjestäjällä, jonka vastuulle kuuluu velvoite huolehtia luvista, vakuutuksista ja päätökset toteutuksesta.
Draamaa voi hyödyntää seurakuntatyössä kaikenikäisten parissa ja lukuisilla työaloilla. Teatteriprojekteja voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden seurakuntien tai sekulaarien tahojen kanssa.
Eläkejärjestelmiä on uudistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta tällä hetkellä nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä enää luota, että saavat järjestelmästä aikanaan eläkettä. Lue Jussi Junnin katsaus eläkejärjestelmän kehitykseen ja tuoreen eläkeuudistuksen analyysi.
Seurakunnissa järjestetään vuosittain valtava määrä toimintaa ja tapahtumia. Mistä pitää tehdä ilmoitus viranomaiselle, mistä ei?
Kiire, työmäärä, työssäjaksaminen, lakkautettavat virat. Ilot kollegoista, työn merkityksestä, kuoroista ja etuoikeudesta tehdä musiikkia työkseen. Vaasan kanttoripäivillä oivalsin, että on yhä tärkeämpää kysyä mitä kuuluu ja antaa itsellään aikaa kuulla vastaus.
Mitä hyvää tekoälyssä on kirkon työn näkökulmasta? Miten sitä kannattaa hyödyntää? Mitä uhkia ja riskejä tekoälyyn liittyy? Kysyimme tätä Mirca Mäensivu-Puukolta, Aku Visalalta ja Tomi Karttuselta.
Diakonian ja kasvatuksen päivät pidetään Tampere-talossa 8.–10.1.2025. Tiellä vai kujalla? -tapahtuman teemana on ulkopuolisuuden ehkäisy. Aihepiiri pureutuu myös erilaisuuden ja ulkopuolisuuden linkittymiseen.
Jyväskylän seurakunnassa työskentelevä kanttori Jukka Hassinen on kehittänyt Jyväskylän musiikkiharrastusmahdollisuuksia ja tuonut musiikkia osaksi kaikkien elämää.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton keväinen opintomatka Düsseldorfiin vahvisti käsitystä siitä, että suomalainen seurakuntadiakonia on aarre kirkollemme. Se, mistä eurooppalaisen diakoniaherätyksen alkulähteillä haaveillaan, on totta Suomessa.
Kuoleman kohdalla moni tarvitsee ihmistä, joka osaa auttaa kaiken sen keskellä, mitä kuoleman äärellä olemisesta syntyy. Tukea kaivataan niin oman kuolevaisuuden hyväksymiseen kuin läheisen kuolemasta selviämiseen.
Suomessa on kahdeksan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa nuorisokeskusta, joissa järjestetään lasten ja nuorten leirien lisäksi muun muassa perheleirejä.
Tarja Lindfors är socionom-diakon (YH) och lösningscentrerad psykoterapeut. Hon har gjort diakoniarbete inom mental-, rus- och kriminalvården. Lindfors klienter har varit människor som fallit ur övrig service.