Kohti ilmastokestävämpää työelämää – myös esimerkin voimalla
Kirjoittaja haastaa työnantajia tarkastelemaan työjärjestelyjä ja työpaikan puitteita. Voiko työnsuunnittelulla tukea työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja?
Teksti Outi Noponen
Alisa Vainion voittoisan EM-maratonjuoksun jälkeen oma juoksuvauhtini nousi aivan uusille lukemille.
Kun katsoin häkeltyneenä Vainion askelta läpi koko kaksituntisen ja kuulin Alisan kisan jälkeisen kommentin toimittajalle: ”Keskityin vain juoksemaan rennosti”, kääntyi omassa päässäni jokin asetus uusiksi.
Huippu-urheilun taustalla on valtava määrä työtä, mutta lopulta se vain tiivistyi yksinkertaiseen, tai ainakin sellaiselta kuulostavaan, asiaan: ”rentouteen”. Siksi olen nyt omilla lenkeilläni kolmatta viikkoa jatkuvasta uudesta juoksufiiliksestä hämmentyneenä keskittynyt askeltamaan rennosti ja miettinyt esimerkin voimaa.
Voinko ja saanko tehdä enemmän?
AKI-liitoilla on vaikuttamistyönsä tueksi kuusi linjausasiakirjaa. AKI-liittojen vaikuttamistoiminnan linjauksista päättävät jäsenet.
Tämä oli yksi niistä asioista, joka minulle ammattiliiton jäsenenä selvisi vasta tultuani valituksi vuonna 2022 ammattiliittoni valtuustoon ja AKI:n liittokokousedustajaksi. Olin sitä ennen toki huomannut sähköpostiini kilahtaneet jäsenkyselyt, mutta ehkä niihin vastasin, useimmiten en.
Nyt liittohallinnossa hieman syvemmällä oltuani olen päässyt kuulemaan, näkemään ja myös osallistumaan siihen perusteelliseen valmisteluun ja keskusteluun, joka edeltää sitä hetkeä, kun jokin liiton vaikuttamistyön linjausasiakirja kopautetaan AKI:n liittokokouksessa lopulta hyväksytyksi.
Tilanteessa, jossa ilmastonmuutoksessa on ohitettu jo ensimmäiset keikahduspisteet ja paluuta ei ole, on kestämätöntä, miten pienin liikkein työelämää muutetaan ilmastokestäväksi. Mahdollistaako työnantaja ja työpaikka työntekijälle ilmastokestävät valinnat työelämässä? Voinko ja saanko tehdä enemmän?
Miten tehdä ilmastokestävästi töitä uudistuvan teknologian ja kasvavan sähkön- ja vedenkulutuksen kanssa?
Onko työntekijällä mahdollisuuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja?
AKI-liittojen jäsenistä suurin osa työskentelee evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa. On työpaikkoja ja seurakuntia, joissa etäisyydet työpisteeltä toiselle ovat useita kymmeniä kilometrejä, ja liikkuminen on käytännössä mahdotonta ilman autoa.
Toisaalta on niitä työpaikkoja ja seurakuntia, joissa työtehtävät ovat hankalia hoitaa ajamatta omalla autolla, vaikka tarvetta siirtyä sinne tänne työpäivän aikana olisi mahdollista vähentää järjestelemällä työt toisella tavalla.
On kaupunkiympäristöjä, joissa työpäivän sisäiset siirtymiset olisi mahdollista tehdä julkista liikennettä, yhteiskäyttöautoja, yhteiskäyttöpyörää tai muuta vaihtoehtoa hyödyntäen, jos siihen kannustettaisiin ja se otettaisiin työjärjestelyissä huomioon. Toisin sanoen: jos työsuunnittelussa tarkasteltaisiin myös sen ympäristövaikutuksia.
Onko työntekijällä mahdollisuuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja työarjessaan? Millaiset edellytykset työpaikalla on vaikkapa työmatkapyöräilylle? Ovatko pyöräparkit kunnossa, onko mahdollisuuksia suihkuun ja vaatteiden vaihtoon?
Miten tehdä ilmastokestävästi töitä uudistuvan teknologian ja kasvavan sähkön- ja vedenkulutuksen kanssa? Onko ei-eläinperäinen ruoka lähes aina erikseen pyydettävä erityisruokavalio?
Kun meidän monen elämä ja arki kietoutuu jo ihan ajallisesti suurelta osin työn ympärille, on ympäristövaikutusten näkökulmasta merkitystä, kuinka ilmastokestävää työelämä on.
Nyt puntaroidaan työnantajat
Huhtikuun 2026 liittokokouksessa hyväksyttiin AKI-liittojen ilmastolinjaukset.
249 AKI-liittojen jäsentä on vuonna 2025 vastannut ilmastolinjausten valmisteluvaiheen jäsenkyselyyn ja jättänyt peräti 200 erilaista kehitysehdotusta. Asiakirjaa valmistellut perusliittojen jäsenistä koottu työryhmä on tehnyt ison työn.
AKI-liittojen ilmastolinjaukset , kuten kaikki kuusi AKI-liittojen linjausasiakirjaa, ovat vapaasti luettavissa AKI-liittojen verkkosivuilta.
Haastan erityisesti työnantajia tarkastelemaan työjärjestelyjä ja työpaikan puitteita. Onko työntekijöillä (suora lainaus ilmastolinjauksesta) ”mahdollisuuksia profiloitua hyvän elämän ja kestävän kulttuurin tuottajina ja auttaa ihmisiä toimimaan sekä kohtaamaan ilmastokriisin aiheuttamaa epävarmuutta ja pelkoa”.
Myös esimerkin voimalla.
Ps. Ammattiliiton lähettämiä jäsenkyselyitä eri teemoihin liittyen tulee pitkin vuotta sähköpostitse. Vastataan niihin. Niillä vastauksilla on merkitystä.
Kirjoittaja on Suomen kanttori-urkuriliiton varapuheenjohtaja.
