Yhteisvastuukeräys vahvistaa välittämisen kulttuuria – ”Kun saa kiireettömästi keskustella vaikkapa kotikäynnillä, helpottaa se monia murheita”

Teksti Eliisa Ala-Kuusisto kuva Eliisa Ala-Kuusisto

Yhteisvastuukeräys tukee tänä vuonna jalkautuvaa ja kohtaavaa vanhustyötä. Keräyksen teema on erittäin ajankohtainen, koska Suomessa on tällä hetkellä miljoona yli 70-vuotiasta, ja maamme ikääntyy koko ajan. 

Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä iäkkäämpiä, heillä on monia sairauksia ja he tarvitsevat yhä enemmän apua. Myös muistisairaiden ikäihmisten määrä lisääntyy.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle kuntien tehtävänä on edelleen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tämä toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Seurakunnat ovat kolmannen sektorin tavoin palvelujen tuottajia ja tarjoajia.  

Joissakin seurakunnissa on perustettu vanhustoimintaan painottuneita virkoja tai toimia. Pirkanmaan Ylöjärvelle ja Sastamalaan on perustettu testamenttivaroin tällaiset määräaikaiset virat ja Pirkkalaan ollaan perustamassa vastaavanlaista jo tänä keväänä. 

Testamenttien tekijät ovat halunneet kohderyhmäksi nimenomaan ikääntyneet. Hämeenlinnassa on jo pitkään ollut vanhustyöhön painottuneita virkoja. 

Yksin oleminen kasvattaa monia murheita.

Pärjäävätkö ikäihmiset digitalisoituvassa maailmassa?

Ylöjärven seurakunnan vanhustoiminnan koordinaattori Soile Kukkonen on huolissaan siitä, miten ikäihmiset pärjäävät tulevaisuudessa monimutkaisten digipalveluiden parissa. Kysymys kuuluu, kuka on heidän tukenaan ja luo turvaa, jos lähiomaisia ei ole, sekä siitä, että itsenäisesti kodeissa asuu yhä huonompi kuntoisempia ikääntyneitä.  

– Yksin oleminen kasvattaa monia murheita. Kun saa kiireettömästi keskustella vaikkapa kotikäynnillä, helpottaa se monia murheita. Median ja somen vaikutus näkyy myös ikääntyneiden ajatuksissa sekä aiheuttaa turhaa huolta ja pelkoa, Kukkonen kertoo. 

Sastamalan seurakunnan vanhustyön projektityöntekijä Marja Ritanen kantaa huolta digitalisoitumisen lisäksi siitä, että säästöt kohdentuvat ikäihmisten palveluihin. Häntä harmittaa, että muun muassa päivätoimintaa vähennetään, ja se supistaa merkittävästi ikäihmisen arkea ja lisää yksinäisyyttä. 

– Ikääntyneet miettivät, ovatko he yhteiskunnassa pelkkä kuluerä. Pelätään myös sitä, joutuuko odottamaan kauan hoitokotijonossa. Myös muistin heikkenemistä pelätään ja sitä, miten omaiset jaksavat, Ritanen pohtii. 

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan vanhustyön diakonissa Seija Puusaaren mukaan moni ikäihminen ei tiedä, mitä tukea ja apua on mahdollista saada ja miten sitä haetaan. 

– Monella nousee esiin myös huoli läheisten toimeentulosta ja selviämisestä. Kohtaaminen seurakunnan työntekijän kanssa on tärkeää. Jotkut ovat todenneetkin, että sentään meillä on vielä aikaa, kun kaikilla muilla on kiire, Puusaari toteaa. 

Seurakunnissa järjestetään kyydityksiä ja ohjelmallisia toimintoja ikääntyneille.

Seurakunta tuo sisältöä arkeen

Useat ikääntyneet kokevat seurakunnan tärkeäksi paikaksi, jossa tapaa toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja saa mahdollisuuden aterioida yhteisessä pöydässä sekä saada omaan arkeen sisältöä.

Seurakunnissa järjestetään kyydityksiä ja ohjelmallisia toimintoja ikääntyneille. Sosiaalinen ja hengellinen tuki korostuu diakoniatyön toimintaryhmissä ja arkena toteutettavissa toiminnoissa.  

Hyvinvointialueiden palvelujen tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut – myös ympärivuorokautisesti. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista kehitetään vastaamaan paremmin iäkkäiden palvelutarpeita. Tämä tarkoittaa muun muassa etäpalveluja, kotikuntoutusta ja kotisairaalaa.  

Samanaikaisesti kentältä tulee kuitenkin viestiä, että ikääntyneiden turvattomuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet ja avun saanti vaikeutunut. Läheiset ovat matkojen päässä, ystävät vähentyneet, lähipalvelut kadonneet, digipalvelut syrjäyttävät kasvokkaisen kohtaamisen ja arjesta selviytyminen vaikeutuu – ehkä seurakuntaankaan ei hoksata ottaa yhteyttä tai se tuntuu vieraalta. 

Kohtaava toiminta rakentaa turvallisuutta

Tämän takia Yhteisvastuukeräys 2026 tukee jalkautuvaa ja kohtaavaa vanhustyötä erityisesti kotona asuvien ikääntyneiden ja omaishoitajien parissa.  

Kohtaava toiminta on läsnäoloa ja kuuntelua, ja se rakentaa luottamusta sekä vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Jalkautuvalla toiminnalla pyritään löytämään heidät, jotka ovat jäämässä avun ulkopuolelle. 

Tavoitteena on myös rakentaa yhteisöjä, joiden avulla ikääntyneet saavat monimuotoista tukea ja turvallisuutta.