Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen on huolissaan esimerkiksi siitä, että jatkossa pienet seurakunnat saavat vähemmän tukea toimintaansa. Kokkosen mukaan jatkossa korostuu kirkollisen yhteistyön tärkeys.
Millaista diakoniaa kirkossa oikeastaan arvostetaan – hiljaista palvelemista vai myös vastuullista johtamista? TT, dos. Esko Ryökäksen tutkimus haastaa totutut käsitykset ja kutsuu tarkastelemaan kriittisesti, miten historian ideologiat yhä vaikuttavat tapaan ymmärtää diakoniaa tänään.
Kirkon työntekijän arjessa on kirjoittajan mukaan paljon sellaista, johon peruskoulutus ei välttämättä vastaa, joten täydentävälle koulutukselle on kriittinen tarve.
Johtava diakoniatyöntekijä Minna Kivistö on ollut Dtl:n jäsen liki kolmekymmentä vuotta. Edustajistossakin on vierähtänyt neljä kautta. Hän kokee, että jäsenmaksulle saa vastinetta.
Vanhatalon ja Nöjdin tarinat kertovat, miten ja miksi kannatti lähteä kouluttautumaan diakoneiksi.
Eliisa Ala-Kuusisto on kotoisin Kokkolan suunnalta, mutta kokee olevansa pohjalainen.
Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon ja Vivamoon suuntautuneen retken suunnittelu alkoi huhti-toukokuussa. Etukäteen tehty huolellinen työ mahdollisti rauhallisen ja rentouttavan kokemuksen.
Moni ikääntynyt sinnittelee kotona yksin ja pelkää, ettei pärjää. Yhteisvastuukeräys 2026 vastaa tähän hätään ja muistuttaa, että välittäminen ei vanhene.
Alajärven seurakunnan työalajohtajan Marja-Terttu Akonniemen mukaan aiempaa useamman diakoniatyöntekijän myötä erilaisiin haasteisiin ja tehtäviin pystytään tarttumaan laajemmin. Hän uskoo hallinnollisten ja käytännöllisten haasteiden korjaantuvan ajan kanssa.
Suomen Merimieskirkon sosiaalikuraattori Tia Raunio tekee työtään Espanjan Aurinkorannikolla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Jumala toimii – myös silloin, kun ihminen ei itse jaksa. Tapio Luoma on kulkenut Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Työhuone Turun tuomiokirkon kupeessa huokuu rauhaa. Millä eväillä kirkko elää muutoksen keskellä?
Maailman onnellisimmassa maassa moni kamppailee työttömyyden, matalapalkkaisuuden ja velkaantumisen keskellä. Myös sairastuminen voi viedä yksinelävän tai perheellisen taloudelliseen ahdinkoon.
Samalla kun kansallista yksinäisyyden vastaista toimintaohjelmaa esitellään, huolettavat sosiaaliturvaan ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen tehdyt leikkaukset diakoniatyötä tekeviä. Voitaisiinko järjestää luento, jonka aikana päättäjät kuuntelevat ja me päivittäin yksinäisyyttä työssämme kohtaavat kerromme, miten heidän päätöksensä vievät ihmisiä erilleen toisistaan.
Sosionomi (AMK), diakoni Tiina Heiskanen Riihimäeltä on valittu vuoden diakoniatyöntekijäksi. Valinnassa korostettiin Heiskasen laaja-alaista yhteistyötä sekä hänen innovatiivisuuttaan kehittää uusia auttamisen muotoja.
Seurakuntien käsityöpiirit eivät ole pelkkää neulomista: niissä jaetaan arkea, rukoillaan, kahvitellaan ja tehdään hyvää lähimmäisten hyväksi. Monille kerhoista on tullut tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja hengellisyyttä.
Diakonian ja kasvatuksen päivät pidetään Tampere-talossa 8.–10.1.2025. Tiellä vai kujalla? -tapahtuman teemana on ulkopuolisuuden ehkäisy. Aihepiiri pureutuu myös erilaisuuden ja ulkopuolisuuden linkittymiseen.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton keväinen opintomatka Düsseldorfiin vahvisti käsitystä siitä, että suomalainen seurakuntadiakonia on aarre kirkollemme. Se, mistä eurooppalaisen diakoniaherätyksen alkulähteillä haaveillaan, on totta Suomessa.
Vaikka strategia puhuu monista tärkeistä teemoista, sen ytimessä piilee näky, jota ei jostain syystä sanota ääneen.
Alkuvuodesta 2022 korona-aika helpotti ja ilmassa oli varovaista iloa. Helmikuussa diakoniatyö oli kuitenkin jälleen uuden ja tuntemattoman edessä. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan ja Suomeen alkoi saapua pakolaisia. Diakoni Tiina Heiskanen kertoo, miten ukrainalaisten vastaanottaminen onnistui Riihimäellä.