
Kirkon nuorisotyön päivä 17.10.
Arkkipiispa Tapio Luoman videotervehdys kirkon nuorisotyön päivän kunniaksi.
Arkkipiispa Tapio Luoman videotervehdys kirkon nuorisotyön päivän kunniaksi.
”Minun onneni on ollut saada olla oman tien kulkija”
Så har hösten igen kommit så långt att det är dags att fira kyrkans ungdomsarbetets dag. Dagen firas den 17.10. och då uppmanar jag dig att färga din sociala media i blått, säger ungdomsarbetsledare Ann-Mari Karlsson.
Millaisena työnantajana kirkko näyttäytyy? Tätä pohtivat teologian opiskelijat sekä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelainen ja Helsingin yliopiston soveltavien opintojen opettaja Maria Buchert.
Hiljattain osallistuin rekrytointiin, joka oli kauttaaltaan hyvin hoidettu. Jopa siinä määrin, että kerron asiasta nyt hyvillä mielin, vaikka en tullutkaan valituksi. Rekrytointeihin liittyvillä käytänteillä on väliä – erityisesti heille, jotka eivät tulleet valituiksi.
Vaikka vanhat sanonnat kehottavat vaatimattomuuteen, on tärkeää osata arvostaa omaa ammattitaitoaan ja kertoa siitä avoimesti. Kinnulan kanttorina työskentelevä Martti Hertteli pohtii kolumnissaan kanttorin työn monipuolisuutta.
Naisteologit ry juhlii yhdeksänkymmentä vuotista taivaltaan maanantaina 7.10.2024. Haastattelimme järjestössä vaikuttanutta rovasti Soili Juntumaata sekä nykyistä puheenjohtajaa Saara Laakkosta ja selvitimme, mitä Naisteologit ry:lle kuuluu. Jobi onnittelee Naisteologit ry:tä ja julkaisee haastattelut juhlan kunniaksi!
Ihmisarvoinen työ tarkoittaa sosiaalisesti kestävää työelämää. Sen perustana ovat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittämät työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka. Ihmisarvoinen työ voi kukoistaa vain rauhan ja demokratian oloissa.
Nuorisotyön viikkoa vietetään jo 11. kerran! Tänä vuonna viikolla nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä. Tänä vuonna viikon teemana on ”Yhdessä nuorten puolella”.
Työterveyshuolto maksaa, mutta sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ne vasta maksavatkin. Osa työnantajista ymmärtää työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeyden ja panostaa esimerkiksi palvelupolkujen taitavampaan suunnitteluun, mikä säästää rahaa. Työterveyshuollon keskeisimmät toimijat ymmärretään usein kapeasti, vaikka esimerkiksi ravitsemusterapeuteilla olisi osaamista terveydenedistämistyöhön työntekijöiden parissa.
Työterveyshuollossa kannattaisi kääntää katse kokonaisiin työyhteisöihin ja tiimeihin.
Valtion budjettileikkuri viuhuu sokkona sinne tänne, ja diakoniatyön tarve on suurempi kuin koskaan. Kuitenkin samaan aikaan kirkko vähentää asiantuntijavoimiaan. Kuka auttaa auttajia, pohtii Amanda Hiekkataipale kolumnissaan.
Iän myötä tilinteko omasta elämästä tulee aina vain lähemmäs, miettii 80-vuotias piispa Eero Huovinen.
Kirkon työn erityiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmis- ja toimintaympäristölähtöistä lähestymistapaa sekä syventää teologista osaamista.
Kirkkohallituksen tilaaman ulkopuolisen selvityksen mukaan toiminnasta tulisi säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Kello on 8.09, kun kiirehdin Helsingin rautatieasemalla Rovaniemen junaan. Junnu Vainion sanoin olen matkalla pohjoiseen. Olen matkalla vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin Kajaaniin siitä huolimatta, että samalla viikolla uutisoitiin Kainuun prikaatin adenovirusepidemiasta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko panostaa kestävyyteen konkreettisin toimin. Helsingin seurakuntayhtymän, Malmin seurakunnan ja Kirkkohallituksen yhteisessä projektissa Kestävä seurakunta 1.0 kehitettiin ja pilotoitiin seurakuntien kestävyysraportointimalli.
Hyvin laadittu työpaikkailmoitus on työnantajan käyntikortti, joka voi ratkaista sen, hakeeko osaaja paikkaa vai ei, kirjoittaa Tiina Haukijärvi kolumnissaan.
Kirkkoherran valinta on monimutkaiselta näyttävä tapahtumaketju. Se koskettaa harvoin seurakuntaa ja kantaa myyttistä leimaa. Kirkkoherranvaalia rasittaa lainsäädännöllinen ja organisaatiolähtöinen ongelma, joka kaipaisi ripeää tarttumista.
Seurakuntien musiikkileikkikoulujen ohjaajien koulutustausta vaihtelee paljon, ja työssä tarvitaan sekä musiikillisia että varhaiskasvatuksellisia taitoja. Mari Liukkosen opinnäytetyössä selvitettiin, miten ohjaajat voisivat täydentää osaamistaan.
Kirkko on monelle tärkeä osa elämän suuria juhlahetkiä, mutta riittävätkö seurakuntien resurssit tukemaan näitä ainutlaatuisia hetkiä? Työntekijöiden arkea kuormittavat monet haasteet, ja ensi vuoden suunnittelussa on syytä miettiä, miten turvata tarvittavat resurssit, kirjoittaa Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Valitettavasti ei. Jokainen rippikoululeiriin liittyvä negatiivinen uutinen on liikaa ja merkitsee epäonnistumista. Ne herättävät kysymyksen: miten tämä on mahdollista? KNT:n toiminnanjohtaja Arja Lusa käsittelee tapahtunutta kirjoituksessaan, tarkastellen sitä pitkäaikaisen kehityksen näkökulmasta.
Glow Festivalin lähtölaukaus oli ensiluokkainen. Taiteellinen nappilinjaus, hyvä ajankohta, iso yleisö ja monesta suunnasta tihkunut kiitettävä palaute. Gospelmusiikin ystävä Mikko Saari näki festari-illassa myös jotain ennenkokematonta.
Rippikoulut ovat olleet tänä kesänä valitettavan paljon esillä epämiellyttävien tapahtumien vuoksi. Tilanteet ovat olleet niin vakavia, että työntekijöitä on jouduttu poistamaan leireiltä. Mistä tämä johtuu ja miten voimme varmistaa, että rippikoulu on turvallinen paikka nuorille, pohtii Anna Kärri kolumnissaan.
Juha Kinanen uskoo tekoälyn tarjoavan jatkossa lukuisia mahdollisuuksia seurakunnan nuorisotyön kehittämiseen. Eettisiin näkökulmiin on kuitenkin satsattava riittävästi.
Kirkon työvoimapula on jo työn arjessa vaikuttava asia. Miltä kirkko näyttää Kirkkorekryä lukevan silmin? Mitä töistä kerrotaan, kuinka hommiin houkutellaan? Kaisa Puustinen haravoi Kirkkorekryn ilmoituksia.
Valtiovarainministeriön esittämä 20 miljoonan euron leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen herättää kysymyksiä hautaustoimen rahoituksen oikeudenmukaisuudesta. Leikkaukset vaarantavat kirkon lakisääteisten tehtävien hoidon ja voivat johtaa siihen, että kirkon jäsenet joutuvat kantamaan suuremman osuuden hautauskuluista kuin kirkkoon kuulumattomat, kirjoittaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kehitysvammaisten rippikoululeirille avustajaksi lähtenyt Meri Lavikka sai hyvän kokemuksen kirkon työstä.– Kirkossa on ihmisiä, jotka huolehtivat apua tarvitsevista.
Kun työ on huonosti organisoitua ja uuvuttaa, työnantaja on velvoitettu reagoimaan. Ennaltaehkäisevä ote ja katseen suuntaaminen tiimien ja työyhteisöjen toimintatapoihin on kustannustehokkainta ja tepsii parhaiten työuupumuksen taltuttamiseksi.
Heinäkuu mielletään lomakuukaudeksi. Suomi on ”kiinni” ja matkailijat täyttävät suositut kohteet. Toki sesonkiajalla myös hyvin työllistävä vaikutuksensa siellä, missä ihmisiä liikkuu.
Eläketurvakeskus ETK:n tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on laskenut huomattavasti 2000-luvulla. ETK:n tilastoista tehdyn tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on peräti puolittunut. Samaan aikaan hylättyjen eläkepäätösten osuus on kasvanut.
Korkeakouluopiskelijat valmistuvat hyvin erilaiseen maailmaan kuin ennen. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja nuorilla on monenlaisia paineita.
Väestö ikääntyy vauhdilla ja kaupungistuminen jatkuu. Onko kirkko ajan tasalla muutosten edessä? Tätä pohtivat arkkipiispa Tapio Luoma sekä kansliapäällikkö Pekka Huokuna Kirkkohallituksesta.
Diakonian ja kasvatuksen päivät pidetään Tampere-talossa 8.–10.1.2025. Tiellä vai kujalla? -tapahtuman teemana on ulkopuolisuuden ehkäisy. Aihepiiri pureutuu myös erilaisuuden ja ulkopuolisuuden linkittymiseen.
Uuden kirkkojärjestyksen mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Nuorten vaikuttajaryhmätoiminnassa on kyse osallisuuden vahvistamisesta, Kirkkohallituksen asiantuntija Sirpa Syrjä kertoo.
Opintoihin kuuluva työharjoittelujakso on seurakunnille erinomainen mahdollisuus osoittaa, miten loistava työyhteisö se voi olla. Tätä tilaisuutta ei tule ohittaa, jotta saamme tulevaisuudessakin työntekijöitä kirkkoon, kirjoittaa Tiina Haukijärvi kolumnissaan.
Ulkosuomalaiset ja Suomessa asuvat nuoret kohtaavat kansainvälisissä rippikouluissa. Yli 3 200 rippikoululaista on käynyt viimeisen 30 vuoden aikana kansainvälisen rippikoulun Suomessa. Partaharjun maisemat olivat viime kesänä satojen leiriläisten kohtaamispaikkana.
Juhannuksena töissä, ei kai kirkon työntekijä muuta kaipaisikaan – vai miten se meneekään, pohtii Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta ollaan leikkaamassa 20 miljoonalla eurolla. Samalla kirkon jäsenten verotus kiristyy. Miksi kirkon jäsenet rahoittavat kirkkoon kuulumattomien hautauksia?
Yhteistyön ja yhdessä tekemisen mahdollisuudet ovat olleet ajatuksissani viime kuukausien ajan. Nykyisin, kun elämme muuttuvissa ja epävarmoissa oloissa, yhteistyön merkitys on entistäkin tärkeämpää, kirjoittaa Anna Kärri.
Paikallinen sopiminen nousi työmarkkinakiistojen keskiöön lakkotalven aikana. Paikallinen sopiminen näyttää kuitenkin käyvän ainoastaan, mikäli luottamusmiehet pidetään poissa neuvottelupöydistä.
Kirkollisten alojen hakijamäärät laskevat, valmistuneet hakeutuvat muualle ja kirkon työnantajakuva kaipaa kiillottamista. Miltä rekrytointitilanne näyttää kirkolliskokouksesta käsin?
Kahvilan pöydän ympärillä vallitsee lämmin ja tuttavallinen tunnelma, kun eläköityneet diakoniatyöntekijät kokoontuvat kuukausittain vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä.
Saaga 2023 -palkintoehdokas on tehnyt uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten hyväksi.
Skolavslutningen närmar sig med stormsteg och med det också lägersäsongen i församlingarna skriver Ann-Mari Karlsson.
Apokalyptiikka eli lopunaikojen tapahtumiin ja odotuksiin liittyvä ajattelutapa vaikuttaa suuressa osassa ihmiskuntaa ja ilmenee jatkuvasti uusissa muodoissa, jopa sekulaareissa konteksteissa.
Pienen seurakunnan selviäminen yksin käy vuosi vuodelta hankalammaksi. Mitä seurakuntien yhdistyminen voi tarkoittaa työlle, pohtii Martti Hertteli kolumnissaan.
Kuopion piispa Jari Jolkkosen ja Tuomas Enbusken keskustelu Kirkon juhlilla Tampereen tuomiokirkossa veti kirkon täyteen. Keskustelun tavoitteena oli räjäyttää rakenteelliset pinttymät luterilaisuuden ympäriltä.