Miksi kannattaa kuulua liittoon? – Näkymiä historian hämäristä
Ammattiliittojen juuret löytyvät kauempaa historiasta kuin saattaisi olettaa. Ajassa, jossa pakkotyöt teetettiin tarkoituksella sokaistuilla, kirjoitettiin myyttejä jumalien lakosta.
Ajankohtaista
Työroolista seurakuntalaiseksi – Loppuuko työ ja vaiva, kun jäät vanhuuseläkkeelle?
Läksiäiset, tulotason muutos sekä työyhteisöstä irtautuminen – eläkkeelle jäämistä kannattaa suunnitella ennakkoon. Myös käsitys seurakuntalaisuudesta saattaa muuttua eläkevuosien alettua.
Musiikki on luovuttamaton osa kirkossa – entä musiikin asiantuntijat?
Kirkkomuusikit kantavat seurakuntaelämästä isoa vastuuta, mutta heidän äänensä kuuluu yhä harvemmin päätöksenteossa. Käynnissä olevat henkilöstövähennykset ja uuden kirkon strategian valmistelu ilman musiikin asiantuntijoita herättävät kysymyksiä alan tulevaisuudesta. Onko kirkolla todella varaa unohtaa yksi sen vaikuttavimmista työmuodoista?
”Häirintää tai muita vastaavia tilanteita ei tule piilotella, koska tilanne yleensä pahenee” – Toiminnanjohtaja Jussi Junni rohkaisee pappeja puhumaan
Papin tulee kestää työssään palautetta, mutta häirinnälle ja kaikissa eri muodoissaan ilmenevälle väkivallalle tulee olla nollatoleranssi.
Ristiinan kirkko 250 vuotta: Savua, paloviinaa ja kirkkokuria – elämää Ristiinassa 1700-luvulla
Millaiselta näytti ristiinalaisten elämä Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla? Jyrki Koivikko pureutuu seurakuntalaisten ja kirkkoherrojen värikkääseen kanssakäymiseen aikakaudella ja valottaa pitäjän hallinnollista merkitystä. Ristiina ei ollut poikkeus, sillä samat ilmiöt koskettivat laajasti suomalaisia.
Mainos: Nokia Areena muuttuu ensi elokuussa sydämiä lämmittäväksi iltanuotiohetkeksi – hyödynnä alennuskoodi!
Gospelmusiikissa on kautta aikain ollut kyse meitä kaikkia puhuttelevasta sanomasta, joka tuo lohtua ja toivoa, luoden yhteyttä yli rajojen. Tämän kunniaksi Glow Festivalissa 22. elokuuta palataan leirinuotiomuistojen lämpöön, kun Glow Favorites -konsertti kokoaa tuhannet ihmiset yhteen laulamaan ja hankkimaan uusia muistoja.
”Minun kauttani pappisvirka on inhimillinen, ihmistä lähelle tuleva” – Elämän viimeisillä hetkillä pappi tuo turvaa
Kirjoittajan mukaan papin voimavara on, että hän on yhtä aikaa instituution henkilöitymä, mutta samalla inhimillinen ihminen.
”On tärkeää, että emme ala jankata samoja kommentteja” – Henri Mäki-Kahma haluaa diakonaattikeskusteluun uutta suuntaa
Kirjoittajan mukaan valtaosa kirkon kasvatuksen ammattilaisista haluaa päästä osaksi diakonaattia.
Miksi paavi kiinnostaa suomalaista mediaa?
Paavin vaihtuminen herätti huomattavaa kiinnostusta maallistuneessa ja luterilaisessa Suomessa. Henkilöhahmojen kautta esiin nouseva inhimillinen toivo ja arvojohtajuus muistuttaa Äiti Teresaan 1970-luvulla kohdistunutta huomiota. Kun maailmaa hallitsevat kovat arvot ja autoritäärinen politiikka, korostuuko eettisiä esikuvia.
Jos kirkko ei uskalla puolustaa heikoimpia, mitä se silloin puolustaa?
Kirkolta odotetaan arvojohtajuutta, mutta vaikuttaminen yhteiskunnassa koetaan usein riskialttiiksi. Silti juuri tässä piilee kirkon ydintehtävä: puolustaa ihmisarvoa ja heikoimpia. Vaikeneminen ei ole neutraalia – se on kannanotto, ja siksi kirkon on rohjettava puhua.
Liiton hallinnossa näin, miten valtavan työn palkankorotukset vaativat
Liittojen edunvalvonta on jatkuvaa vuoropuhelua työnantajien kanssa sekä jäsenten tukemista. Oikeudenmukaisen työelämän rakentaminen tänään ja tulevaisuudessa vaatii resursseja, mutta vielä enemmän kirpaisisi edunvalvonnan loppuminen.
Visa Viljamaan mukaan kaupallisille alustoille ei tarvitse antaa valtaa päättää siitä, millä mielellä herää uuteen päivään
Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kansankirkon rooli on heikentynyt, mutta uskonnosta puhumiselle on avautunut uudenlainen tila
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Veropolitiikasta viis – hallituksen toimien vaikutus supistaa palkansaajan ostovoimaa tulevilla neuvottelukierroksilla
Työntekijän neuvotteluaseman heikkenemiselle, työelämän vakaudelle, koulutusmahdollisuuksille sekä sote-palveluiden tasolle olisi niillekin laskettava hinta. Hallituksen työmarkkinapolitiikka heikentää palkansaajan ostovoimaa riippumatta verolaskurin lukemasta.
”Jos nuoren 7–10-vuotiaan elämä lähtee huonolle uralle, siitä on myöhemmin vaikea poiketa” – Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen jakaa huolen perheiden jaksamisesta
Piispa muistutti Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksessa, että Yhteisvastuukeräys on syntynyt huolestuttavassa asemassa olevien nuorten ohjaamiseksi.
Onko Jeesus enää tervetullut kouluihin? – Videolla Tuula Vinko Kirkkohallituksesta esittelee kouluyhteistyötä selkeyttävää neljän korin mallia
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Kiirettä pitää – vai pitääkö?
Kiirepuhe voi luoda mielikuvan tehokkuudesta. Onko työyhteisössä turvallista sanoa, että töitä on sopivasti?
Mikkelin piispa Mari Parkkinen: ”Vain yhdessä työskennellen pystymme vähentämään epäasiallista käytöstä”
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kudelmat pitkistä langoista
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Puoliväliriihi: 10 miljoonan euron lisäleikkaukset kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen
Hautaustoimen sekä kulttuurihistoriallisten rakennusten ja irtaimiston hoitoon sekä kirkonkirjojen pitoon tarkoitetusta rahoituksesta leikataan taas. Kirkon jäsenet rahoittavat vuosina 2026–2027 yhä suuremman osuuden kirkkoon kuulumattomien hautaamisista.
”Lyhyt- ja nopeatempoinen sisältö on aivoille kaikkein raskainta” – Terapeutti-Ville pohti Lahdessa syitä nuorten heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkko on sosiaalisessa mediassa amerikkalaisten teknologiajättien oikkujen armoilla
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Ainakin nämä kirkon ammattilaiset valittiin valtuustoihin
Lukuisat kirkon ammattilaiset asettuivat ehdolle kunta- ja aluevaaleissa. Jobi kokoaa listaa läpimenijöistä.
Luottamus, valta ja pienet teot
Äänestäminen, ammattiyhdistystoiminta, mielenosoitukset ja rakentava sananvapauden käyttäminen. Kun ikäviä uutisia tulvii ovista ja ikkunoista, pitää muistaa, että jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa.
”Vaikka olisin ypöyksin, minut siunataan ja minun puolestani rukoillaan” – Kuolemakulttuurin muutoksen keskellä kaunis lähtö pysyy pääasiana
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Teologit toisissa töissä
Teologian soveltavien opintojen opettajat istuvat saman pöydän ääreen. On tullut aika ottaa selvää, mitä kirkkoon suuntaamattomat teologit tekevät tänään ja huomenna.
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine
Laine on erittäin pidetty opettajat, kysytty esitelmöitsijä ja oivallinen tieteen popularisoija, perustelee valintaansa Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys
Kahden avioliittokäsityksen malli etenee kirkolliskokouksen käsittelyyn – omantunnon suojaa ollaan laajentamassa kanttoreihin
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta hyväksyi kompromissiksi luonnehditun piispainkokouksen esitystä koskevan mietinnön. Valiokunta esittää pappien lisäksi kanttoreille omantunnonvapautta.
Ipsissima verba – sanojen merkitys algoritmien viidakossa
Neuvostoliittolaisista puheenparsista Instagramin kiertoilmaisuihin, valtaapitävillä on intressi hallita tapaamme käyttää kieltä. Ei ole lainkaan yhdentekevää miten työmarkkinajärjestönä tai työntekijöinä puhumme asioista
Skriftskolan hos oss och hos er, lika men ändå olika?
Hur vi lägger upp undervisningen, hur lägren genomförs och när konfirmanderna lär känna sin församling varierar stort. Skriftskolan ser olika ut i olika församlingar, även om vi alla utgår från samma riktlinjer. Ann-Mari Karlsson reflekterar vad som fungerar bäst för både ungdomarna och dem som leder dem.
Hautauskustannuksiin on tiedossa korotuksia – mitä hautaaminen maksaa nyt?
Arkkuhautaus on kallein hautaamisen muoto, tuhkien hautaaminen puolestaan edullisin. Vähävaraisilla on mahdollisuus saada Kelalta maksusitoumus yleensä edullisimpaan hautaamisen muotoon.
Mistä on hyvinvoiva kanttori tehty?
Iskikö toimitusten suma voi kesken suuren kuoroprojektin. Entä tarvitsevatko kaikki työalat kanttoria samalla viikolla? Innostava ja monipuolinenkin työ kuormittaa. Hyvin suunniteltu työ jättää aikaa harjoittelulle ja uuden luomiselle.
Paastonaika tarjoaa Riku Turpiaiselle selvärajaisen ajan, jolloin voi keskittyä miettimään, miten elämäänsä elää
Kallion kirkossa tiistaisin kokoontuva paastoryhmä kutsuu etenkin nuoria aikuisia. Paastoryhmän alustukset johdattavat osallistujia pohtimaan omaa suhdettaan sekä ajankohtaisiin että ikiaikaisiin kysymyksiin.
Pirkkalalainen Teemu Kallio naurattaa klubeilla, kouluissa ja kirkoissa – ”Ei Raamattu kiellä huumoria”
Stand upin myötä tutut ja arkiset asiat asettuvat humoristiseen valoon. Kallio haluaa tuoda esityksillään esiin kristillisiä näkökulmia, jotka saavat ihmiset nauramaan.
Vetovoimaa ja pitovoimaa
Siinä missä yhdet työn osa-alueet ovat iän karttumisen myötä tuntuneet raskaammilta, on toisista löytynyt uusia ulottuvuuksia. Vaihtelevat haasteet, sitoutunut työnantaja sekä uran mittaan laajentunut näkökulma työalaan ovat luoneet paljon puhuttua pitovoimaa.
Diakonissat sielunhoitajina ja sairaanhoitajina
Kun Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867, sen tavoitteena oli paitsi sairaanhoito myös hengellinen tuki potilaille. Sielunhoito oli osa diakonissojen työtä.
Kun roolit ovat selvät, vastuu tapahtumien järjestämisestä jakaantuu oikein
Tapahtumissa juridinen vastuu on aina järjestäjällä, jonka vastuulle kuuluu velvoite huolehtia luvista, vakuutuksista ja päätökset toteutuksesta.
Kirkon uusi sopimus – hyvä vai huono?
Leirityön kasvava kuormittavuus ja jatkuva tavoitettavana oleminen kuormittavat hengellisessä työssä. Kun kirkossa kehitetään henkilöstön pito- ja vetovoimaa, pitää henkilöstön tarpeet ottaa vakavasti.
Pitkä kiista hautajaismaksuista
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen tehdyt leikkaukset olivat viimeisin luku historialtaan rikkaassa keskustelussa hautaamisen kustannuksista. Sukelletaan salahautausten, saattoryyppyjen ja kellonsoittomaksujen aikaan!
Tämän tapetit ja viherkasvit opettivat minulle rauhantyöstä
Kukkaruukku pöydänkulmalla ei yksin riitä työhyvinvoinnin tukemiseen, mutta pienilläkin asioilla on merkitystä!
Kirkon palkansaajien uusi virka- ja työehtosopimus on hyväksytty
Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos ovat päässeet sopimukseen uudesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka kattaa kauden 2025–2028.
Sururyhmä, jossa saa puhua kuoleman jälkeisestä
Yhteiskunta individualisoituu, mutta kuoleman kohdatessa tarvitsemme yhä yhteisöä. Seurakuntien ja järjestöjen sururyhmissä löydetään yhteisön tuki surun iskiessä.
Teatteri on erinomainen keino tavoittaa ihmisiä – ”Teatteri avaa rikkaan kirjon monia, yllättäviä näkökulmia”
Draamaa voi hyödyntää seurakuntatyössä kaikenikäisten parissa ja lukuisilla työaloilla. Teatteriprojekteja voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden seurakuntien tai sekulaarien tahojen kanssa.
Ota vastaan katumuksen merkki
Tuhkakeskiviikon rituaaliselfie naurattaa. Samalla voi nähdä kristityt yhteisessä joukossa katsomassa samaan suuntaan.
”Työtä ei enää katsottu kohtuulliseksi tehdä kuolemaan saakka” – Riittääkö minulle vielä eläkettä?
Eläkejärjestelmiä on uudistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta tällä hetkellä nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä enää luota, että saavat järjestelmästä aikanaan eläkettä. Lue Jussi Junnin katsaus eläkejärjestelmän kehitykseen ja tuoreen eläkeuudistuksen analyysi.
Milloin tapahtumasta pitää ilmoittaa viranomaiselle? – Poliisi neuvoo kysymään apua
Seurakunnissa järjestetään vuosittain valtava määrä toimintaa ja tapahtumia. Mistä pitää tehdä ilmoitus viranomaiselle, mistä ei?
Henkeä ja haavoja – nuorisoherätys Mikkelissä 1970-luvulla
Nuorten toimijuus Mikkelissä 1970-luvulla syntyneessä nuorisoherätyksessä oli poikkeuksellinen. Herätyksen voimasta evankelioitiin Italiassa, perustettiin urheiluseuroja ja tavoitettiin kokonaisia ikäluokkia. Jyrki Koivikko avaa artikkelissaan ilmiötä aikalaisnuorten kyselyvastausten tukemana. Artikkelissa äänen saavat myös ilmiön haavoittamat.
Tärkeä, vaikea kysymys
Kiire, työmäärä, työssäjaksaminen, lakkautettavat virat. Ilot kollegoista, työn merkityksestä, kuoroista ja etuoikeudesta tehdä musiikkia työkseen. Vaasan kanttoripäivillä oivalsin, että on yhä tärkeämpää kysyä mitä kuuluu ja antaa itsellään aikaa kuulla vastaus.