Korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten aikuisten hyvinvointiin pitää satsata
Korkeakouluopiskelijat valmistuvat hyvin erilaiseen maailmaan kuin ennen. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja nuorilla on monenlaisia paineita.
Teksti Marko Pasma kuvat Pixabay
Opintojen ja työn yhteensovittaminen, epävarma taloudellinen tilanne, mielenterveysongelmat ja jaksaminen sekä työllistymisvaikeudet kuormittavat nuoria. Tulevaisuus voi olla heidän näkökulmastaan monin tavoin epävarma.
Korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten aikuisten hyvinvointi on ajankohtainen aihe, sillä nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet. Akava ja sen jäsenliitot käynnistivät keväällä #TärkeäOsaMinua-kampanjan, joka kutsuu nuoria jakamaan kokemuksia ja huolia sekä tarjoamaan ratkaisuehdotuksia näihin haasteisiin.
Kampanjan tavoitteena on tuoda päättäjille ajantasaista tietoa nuorten tilanteesta ja saada aikaan muutoksia, jotka edistävät nuorten hyvinvointia.
”On vaikea myöntää itselleen loppuunpalaminen. Kun muut tekevät työtä opiskelujen lisäksi, on itsellä vaikeaa edes nousta sängystä.”
Nuorten kohtaamat haasteet ovat moninaisia, ja ne liittyvät usein opiskelun, työn ja talouden yhteensovittamiseen sekä tulevaisuuden epävarmuuteen. Opintojen ja työn yhteensovittaminen vaativassa aikataulussa, epävarma taloudellinen tilanne, mielenterveysongelmat, työllistymisvaikeudet ja yleinen suorituspaine kuormittavat monia nuoria. Erityisesti korkeakouluopiskelijat kokevat joutuvansa tasapainoilemaan monen eri paineen välillä, mikä voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa merkittävästi.
Tietoa päättäjille
Suurin osa nykyisistä päättäjistä on opiskellut maailmassa, joka oli hyvin erilainen. He tarvitsevat tuoretta tietoa päätöstensä tueksi. Mieleni Terveys on #TärkeäOsaMinua -kampanja kutsuu nuoret jakamaan tarinoitaan, jotta heidän haasteensa ja tarpeensa tulevat paremmin ymmärretyksi.
”Olen uupunut. En vain jaksa taistella koko ajan hävittyä taistelua.”
Kerätyt kokemukset muotoillaan yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ratkaisuehdotuksiksi nuorten kohtaamiin haasteisiin. Syksyllä 2024 näitä ratkaisuehdotuksia välitetään tasavallan presidentille, kansanedustajille ja ministereille.
Akavalaisten liittojen lisäksi kampanjaan osallistuvat useat merkittävät toimijat, kuten Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, MIELI Suomen mielenterveys ry ja Nyyti. Laaja yhteistyöverkosto takaa kampanjan vaikuttavuuden ja monipuolisen näkökulman nuorten hyvinvointiin.
Nuorten ääni esiin
Kampanjassa annetaan ääni nuorille. Kokemustarinoissa tuodaan esiin erilaisia näkökulmia ja haasteita, joita nuoret kohtaavat opintojen ja työelämän parissa.
”Välillä tuntuu, että teki mitä tahansa, se ei riitä.”
Nuorten äänen kuuleminen on tärkeää, jotta voidaan tunnistaa yhteisiä kokemuksia ja löytää
keinoja hyvinvoinnin tukemiseksi. Kampanja kannustaa nuoria jakamaan ajatuksiaan anonyymisti, jotta kynnys osallistumiseen olisi mahdollisimman matala.
Suorituspaineet kuormittavat
Akavan toteuttama Korkeakoulutetut Nuoret -tutkimus vuodelta 2023 tarjoaa arvokasta tietoa nuorten tilanteista ja heidän näkemyksistään. Tutkimuksen mukaan suuri osa korkeakouluopiskelijoista kokee jaksamisensa hyväksi, mutta koronapandemian vaikutukset ovat heijastuneet kielteisesti nuorten hyvinvointiin, eikä jaksaminen ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.
”Elämä on pelkkää hutiloiden opiskelua ja työtä. Muuhun ei ole aikaa. Silti rahatkaan ei riitä, toimeentulo ahdistaa, poliittinen asenneilmapiiri ahdistaa.”
Nuorten mukaan työelämän epävarmuus ja suorituspaineet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka aiheuttavat haitalliseksi koettua kuormitusta. Erityisesti taloudellisen tilanteen paraneminen, työajan joustavuus ja suorituspaineiden väheneminen työelämässä nähtiin tärkeiksi tekijöiksi hyvinvoinnin edistämisessä.
Tukea ja resursseja on saatava
Korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämiseksi on tarpeen toteuttaa useita toimenpiteitä. Nuorille on saatava riittävää tukea ja riittäviä resursseja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi helpompaa pääsyä terveyspalveluihin ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden pariin.
Lisäksi on edistettävä rakenteita ja toimenpiteitä, jotka tukevat nuorten hyvinvointia ja tulevaisuudennäkymiä. Kunnat ja seurakunnat tarvitsevat osaavia kasvatus- ja diakoniatyön asiantuntijoita, jotka kohtaavat ja kuuntelevat nuoria sekä nuoria aikuisia. Kohtaamiset vahvistavat nuoren tunnetta merkityksellisyydestä ja siitä, että hän on tärkeä. Nämä ammattilaiset voivat olla merkittävä osa nuoren turvaverkkoa.
Artikkelin sitaatit ovat opiskelijoiden kokemuksia, joita on kirjoitettu anonyymisti tarkeaosaminua.fi-kampanjasivustolle.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Dino-lehdessä 1/2024.
