Great minds think alike – Jobin mukana Diakonian ja kasvatuksen päivillä 2025

Vuosi 2025 on jäänyt historiaan jo alkumetreillään, kun historian ensimmäiset Diakonian ja kasvatuksen päivät järjestettiin Tampereella 8.–10.1. ja 1800 osallistujan mukana oli myös Jobin edustus! Lähdetään kurkkaamaan, millainen tunnelma nuorisosihteeri Hannalle ja nuorisotyönohjaaja Tiialle päivistä jäi käteen.

Teksti Tiia Volotinen ja Hanna Kärsämä kuvat Hannu Keränen

Diakonian ja kasvatuksen päivät kulkivat teemalla ”ulkopuolisuuden ehkäisy”. Tämä näkyikin monessa ohjelmassa ja nosti esiin niin diakonian kuin nuorisotyön ajankohtaisia asioita.

Avajaisissa teemaa pohdittiin arkkipiispa Tapio Luoman johdolla. Hän päätti puheensa toiveeseen yhteisellä tiellä pysymisestä: ”Pysytään siis yhteisellä tiellä, avarassa tilassa, jossa on ilmavuutta ja jossa emme unohda, että itse asiassa Jumala on se, joka tekee työn, ja siihen hän tarvitsee meitä.”

Tämä ajatus mielessä oli hyvä aloittaa yhteiset päivät.

Ensimmäinen päivä jatkui vielä erilaisissa rinnakkaisohjelmissa.

Uutta päivien ohjelmassa oli ennakkoilmoittautuminen, joka haastoi ainakin meidät pohtimaan jo etukäteen aiheita, joihin erityisesti haluamme syventyä. Ja koska ”great minds think alike” kuljimmekin näissä samaa matkaa!

Suosittelemme tutustumaan vuoden 2024 maanlaajuisen rippikoulukyselyn palautteisiin. Tutkimuksen esittelyn aikana ei nimittäin vältytty kuvilta ja ”oho”-huokauksilta. Tutkijoiden kevennyksen mukaan nuorison nykyinen vastakulttuuri on uskonnollisuus ja ateismi on keski-ikäinen klisee. Tulokset puolestaan antavat hyvää kuvaa rippikoulutyön laadusta ja siitä, että nuorissa on tosiaan toivoa.

Illan päätti vielä yhteinen jumalanpalvelus Tampereen Tuomiokirkossa.

Toisen päivän iltana (sekä aamulla ja päivällä)

Seuraava aamu olikin mahdollista aloittaa reippaasti yhteisellä lenkillä tai hiljentymällä rukouksen äärellä. Tai kuten nämä reportterit, ruuhkaisessa hotellin aamupalapöydässä hyvien yöunien jälkeen.

Tutkijoiden kevennyksen mukaan nuorison nykyinen vastakulttuuri on uskonnollisuus ja ateismi on keski-ikäinen klisee. Tulokset puolestaan antavat hyvää kuvaa rippikoulutyön laadusta ja siitä, että nuorissa on tosiaan toivoa.

Mutta päästiin sitä aamusta itse asiaankin. Aamun ensimmäisen yhteinen ohjelma aloitettiin pohtimalla, miten Raamatun tekstit koetaan maailmalla siellä, missä arki on haastavaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on vähän.

Tämän jälkeen esiteltiin valtakunnallista ohjelmaa ”Osallistujan Suomi”. Ohjelma on eduskunnan hyväksymä pitkänaikavälin ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää yksinäisyyttä ja sosiaalista väkivaltaa sekä vahvistaa yhteenkuuluvatta. Tämä jos jokin osuu niin diakonia- kuin nuorisotyön työkenttään.

Viimeisenä kuulimme vielä köyhyystyöstä lasten ja nuorten parissa.

Lounaan jälkeen siirryttiin jälleen ennalta valittuihin ohjelmiin, joissa nämä reportteria olivat kuulemassa (ikiliikkuja) diakonaatti-uudistuksen teologisista periaatteista sekä Jarkko Rantasen puheenvuoroa persoonan ja tunteiden vaikutuksista työssämme.

Ensimmäisessä osuudessa pohdittiin niin aivojen hyvinvointia ja työyhteisön tärkeyttä, kuin verkostojen luomisen merkitystä. Molemmissa korostui ajatus siitä, että me tarvitsemme työssämme toinen toisiamme.

Jos diakonaatin eteneminen kiinnostaa, kannattaa seurailla piispain- ja kirkolliskokouksien keskusteluja tulevaisuudessa. Siellä on esillä valmisteluryhmän tuotos, jonka olisi tarkoitus edetä seuraavaan vaiheeseen. Persoonat ja tunteet työelämässä -osuudesta löydät pian erillisen artikkelin jobin sivuilta. On kuitenkin vinkattava, että DKP25 materiaalit ja aineistot -sivulta löydät muun muassa hyvän harjoituksen ja vinkkejä vaikkapa omaan työyhteisöön vietäväksi.

Torstaipäivän päätöksenä vietettiin uuden Nuoren seurakunnan veisukirjan julkistustilaisuutta. Vanhat ja uudet laulut soivat, kun joukko upeita muusikoita säesti uuden kirjan lauluja Tampereen Tuomiokirkossa. Joka muuten olet tutustunut uuteen kirjaan ja valinnut omat suosikkisi?

Kohti loppua ja sen yli

Myös viimeinen päivä tarjosi paljon mielenkiintoista ja ajatuksia herätteleviä sisältöjä. Ensimmäisessä osuudessa pohdittiin niin aivojen hyvinvointia ja työyhteisön tärkeyttä, kuin verkostojen luomisen merkitystä. Molemmissa korostui ajatus siitä, että me tarvitsemme työssämme toinen toisiamme.

Toisessa osuudessa käsiteltiin sovinnon ja rauhan polkuja työssämme. Me kohtaajat olemme tärkeässä roolissa, kun lähdetään työstämään haastavia tilanteita. On huomioitava kaikki osana keskustelua sekä opittava tunnistamaan tunteita ja niistä nousevia tarpeita.

Kotimatkalle meidät saateltiin piispa Matti Revon ajatuksin:

”Tätä työtä tekevät ihmiset. Jumalan luomat ihmiset, joille on annettu viisautta, voimaa, elämänhalua, oppineisuutta. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Kyllä sinä selviät. Sinä pysyt pystyssä ja osaat muitakin auttaa.”

Kaikin puolin voikin sanoa, että nämä historialliset päivät herättivät paljon ajatuksia ja uusia ideoita, mutta auttoivat taas muistamaan, että onneksi emme tee tätä työtä yksin!

Seuraavat päivät vietetäänkin taas hieman eri tavalla, kun NUORI2026 kokoaa laajan joukon nuorten parissa työskenteleviä Finlandia-talolle Helsinkiin 14.-15.4.2026. Kirkon diakonian päivät järjestetään puolestaan Hämeenlinnassa 9.-11.9.2026.