Seurakuntavaalit eivät herätä suurta pöhinää, mutta voisiko Palestiinasta tulla keskustelua herättävä vaaliteema? 

Teksti Ella Luoma kuvat Nikodemus Siivola, Antti Rintala ja Jani Karlsson

Palestiina-kysymys voi tuoda oman värinsä syksyllä 2026 pidettäviin Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleihin, joissa valitaan uudet päättäjät seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Seurakuntavaalit herättävät harvemmin huomiota kirkkokuplan ulkopuolella, eikä niistä synny pöhinää kuplan sisälläkään. Ehdokkaita on haastava löytää, ja äänestysprosentti huitelee kymmenen tietämillä.  

Kuitenkin juuri vaaleilla valitut luottamushenkilöt päättävät suurista kokonaisuuksista, kuten siitä, miten seurakunnat käyttävät rahaa.

Miksi vaalit eivät kiinnosta? 

Helsingin seurakuntavaalien projektipäällikkö Riikka Myllys sanoo, että Helsingissä tilanne on ehdokkaiden osalta hyvä, mutta mitä pienemmästä seurakunnasta on kyse, sitä haastavampaa on löytää ehdokkaita jo ehdokkaita vaaleihin.  

– Yksi keskeinen ongelma on siinä, että ehdokkaat asettavien vaalilautakuntien jäsenten pitäisi olla esteettömiä suhteessa ehdokkaisiin, eivätkä ehdokkaat saa olla seurakunnissa töissä. Pienissä seurakunnissa tällaisia ihmisiä alkaa olla jo mahdoton löytää. 

Toinen keskeinen syy lienee siinä, että jo pelkästään valitsijayhdistyksiä selaillessa on hyvin vaikea sanoa, millaisia asioita ne ajavat. Vaalilautakunnat asettavat valitsijayhdistykset, jotka puolestaan asettavat ehdokkaat.

Yhdistykset päättävät itse omasta viestistään ja siitä, millaista politiikkaa ne ajavat, ja usein tunnutaan päätyvän varsin ympäripyöreään nimeen ja mitäänsanomattomaan viestiin. Yhdistysten nimiä ovat muun muassa Kirkko kaikille tai Kasvun puolesta. Jälkimmäinen on ilmoittanut visiokseen kasvua ilman isoja kiistoja.    

Tulkaa kaikki -liike tunnetaan ainakin kirkkokuplassa jo vähän paremmin. Se kerää ehdokkaita, jotka ajavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kirkossa. Yleensä seurakuntavaaleissa arvokysymykset liittyvätkin näihin teemoihin.

Seurakuntavaalien vaalikoneessa kysytään useita kysymyksiä liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja muutamia liittyen naispappeuteen sekä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Siellä pääpaino tuntuu olevan kuitenkin, miten suunnata seurakuntien kaventuvat taloudelliset resurssit. 

Seurakuntavaaleihin ottavat yleensä kantaa lähinnä kirkolliset toimijat ja kirkon liepeillä toimivat järjestöt. Suomen kristillinen ylioppilasliitto SKY on lanseerannut ehdokkaille erityisiä seurakuntavaalipaketteja ja nostaa teemoiksi muun muassa korkeakouluopiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja toimeentulon sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden.

Suomen partiolaisilla on perinteisesti ollut vaaleissa omat valitsijayhdistyksensä, jotka korostavat etenkin nuorten asemaa kirkossa.

Sumud kiinnostui ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleista

Tänä vuonna seurakuntavaaleista on kiinnostunut myös Suomen Palestiina-verkosto Sumud. Se on lanseerannut vaaleja varten kampanjan nimeltään Laupeuden kukkaro, joka kutsuu seurakuntavaaliehdokkaita allekirjoittamaan vaalilupauksen.

Siinä ehdokas sitoutuu toimimaan sen eteen, että hänen seurakuntansa päättää olla sijoittamatta yrityksiin, jotka ovat osallisina ihmisoikeusloukkauksiin Palestiinassa ja selvittää, onko sillä tällaisia sijoituksia – ja luopuu niistä, jos niitä on. 

Vaalilupaus on osa Sumudin kampanjaa, jossa pyritään vaikuttamaan kirkon sijoitustoimintaan. Sumudin varapuheenjohtajan Syksy Räsäsen mukaan Suomen kirkko on ollut eettisen sijoittamisen etulinjassa. 

– Kirkolla on erittäin kattavat eettisen sijoittamisen ohjeet. Se ei esimerkiksi sijoita pornografiaan, alkoholiin tai aseisiin. 

Sumud on vaikuttanut vaaleissa aiemminkin. Kuntavaaleissa Sumud sitoutti kuntavaaliehdokkaita edistämään sitä, etteivät alueet ja kunnat sijoita yrityksiin, jotka ovat osallisina ihmisoikeusloukkauksiin tai tee hankintoja tällaisilta yrityksiltä.

S-ryhmän vaaleissa kannustettiin tekemään vastaava vaalilupaus, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että S-ryhmä lopetti israelilaisten tuotteiden myynnin. Vaikuttaminen kirkkoon on järjestölle uusi avaus.  

Israelin apartheid ja Gazan kansanmurha ovat hyvin konkreettisia arvokysymyksiä, joihin seurakuntavaaliäänestäjä voi tarttua. Palestiina on mielenkiintoinen teema, koska se jonkin verran rikkoo perinteisiksi miellettyjä jakolinjoja kirkon sisällä.  

– On liberaaleja Tulkaa kaikki -liikkeen edustajia, jotka eivät jaa näitä näkemyksiä Palestiinasta, ja sitten on konservatiiveja, joille Palestiina on tärkeä ihmisoikeuskysymys – kuten Jari Jolkkonen, Räsänen sanoo. 

Sumudin vaalilupaus auttaa osaltaan löytämään ehdokkaita, joilla on konkreettinen mielipide ainakin käynnissä olevasta Gazan kansanmurhasta. Vaalilupauksen on kirjoittanut tähän mennessä 85 ehdokasta.

Seurakuntavaaleissa ei yleensä mainosteta teemojen kautta

Voisiko Palestiina nousta seurakuntavaaliteemaksi? Riikka Myllyksen mukaan seurakuntavaaleissa ei yleensä nouse kauhean vahvoja teemoja, ellei oteta lukuun keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Seurakuntavaaleissa ei yleensä mainosteta teemojen kautta.  

– Tämän vuoden vaaleihin on pyritty saamaan enemmän ehdokkaita sillä ajatuksella, että jos halutaan uusia äänestäjiä, täytyy olla myös uusia ehdokkaita, joita halutaan äänestää, Myllys sanoo.

Hänen mukaansa tavoite on toteutunut, ja ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa ehdokkaita on enemmän kuin viime vaaleissa. Äänestäjien toivotaan pitävän itsestään ja omasta viestistään ääntä.  

Seurakunnat voivat saada tukea keskusvaalitoimikunnalta, jonka sihteerinä Myllys toimii. Hän auttaa 19 Helsingin seurakuntaa vaalien suuremmissa ja pienemmissä kysymyksissä.  

– Varsinkin pienemmälle seurakunnalle vaalien järjestäminen on aina iso ponnistus, hän toteaa.

Jos jo pelkkä vaalien järjestäminen on haaste, voi niistä viestiminen jäädä vähäisemmälle huomiolle.  

Räsänen sanoo yllättyneensä iloisesti siitä, miten hyvä vastaanotto Sumudin kampanjalla on ollut ja miten paljon kirkossa on ihmisiä, joille ihmisoikeudet ovat sydämen asia.  

– Kirkossa tuntuu olevan paljon maallikoita, pastoreita, kirkkoherroja ja muita, jotka ottavat ihmisoikeuskysymykset vakavasti ja ovat hyvin avoimia sille, että palestiinalaisten ihmisoikeudet pitäisi huomioida päätöksenteossa. 

Äänestysprosentti jäänee kuitenkin tänäkin vuonna pieneksi. Myllys sanoo pitävänsä 12 prosenttia hyvänä ja 15 prosenttia jo erinomaisena tuloksena Helsingissä. Pienemmissä seurakunnissa saattaa piillä jo sopuvaalien vaara.   

Räsänen toivoo, että Palestiina nousisi kuitenkin kampanjan seurauksena kirkolliseen keskusteluun.  

– Toivomme, että seurakunnan jäsenet keskustelevat Palestiinasta kirkon oman vastuullisen toiminnan, eettisen sijoittamisen ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.