Kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat täydennyskoulutusta
Seurakuntien musiikkileikkikoulujen ohjaajien koulutustausta vaihtelee paljon, ja työssä tarvitaan sekä musiikillisia että varhaiskasvatuksellisia taitoja. Mari Liukkosen opinnäytetyössä selvitettiin, miten ohjaajat voisivat täydentää osaamistaan.
Teksti Mari Liukkonen kuvat Vesa Vainionpää, iStock
Kirkkomuskarit eli seurakuntien musiikkileikkikoulut ovat yhä enemmän yleistymässä oleva seurakuntien varhaiskasvatuksen toimintamuoto. Musiikkileikkikoulutoimintaa on ollut seurakuntien piirissä lähes yhtä kauan kuin musiikkioppilaitoksissakin.
Toiminnalle ei kuitenkaan ole asetettu samanlaisia musiikkikasvatuksellisia tavoitteita kuin taiteen perusopetuksessa. Sen sijaan kirkkomuskareissa yhdistyy niin musiikkikasvatus, varhaiskasvatus kuin kristillinen kasvatuskin. Tämä vaatii myös kirkkomuskaritoiminnan ohjaajilta perehtymistä kaikkiin osa-alueisiin.
Kirkkomuskareita ohjataan kirjavalla taustalla
Mari Liukkosen opinnäytetyössä Oulun ammattikorkeakoulun Taiteen tekijä ja kehittäjä -ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tutkittiin seurakuntien varhaisiän musiikkikasvatuksen opettajien ja ohjaajien koulutustaustaa. Kirkkomuskaritoiminnan ohjaajien koulutustausta ja ammattinimikkeet vaihtelevat suuresti. Toimintaa ohjaavat pääasiassa varhaisiän musiikinopettajat, kirkkomuusikot ja lastenohjaajat, mutta myös muut seurakuntien työntekijät.
Yksikään ammattikoulutus Suomessa ei yksinään vastaa seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen tarpeisiin.
Tutkimus osoitti, että yksikään ammattikoulutus Suomessa ei yksinään vastaa seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen tarpeisiin. Varhaisiän musiikinopettajilla on vankka koulutustausta nimenomaan varhaisiän musiikkikasvatukseen, mutta heidän koulutuksessaan ei perehdytä seurakunnan musiikkikasvatukseen eikä hengelliseen muskarimateriaaliin.
Kirkkomuusikot saavat koulutuksessaan hengellisen musiikin ja seurakunnan musiikkikasvatuksen tuntemuksen, mutta alle kouluikäisten lasten kasvatuksen tuntemus jää vieraaksi.
Lastenohjaajat ovat koulutuksensa puolesta seurakunnan varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, mutta heidän musiikillinen osaamisensa jää lähes kokonaan oman harrastuneisuuden varaan. Osalla seurakunnan varhaisiän musiikkitoimintaa ohjaavista lastenohjaajista ei ole esimerkiksi lainkaan soittotaitoa.
Täydennyskoulutukset kohdistettava erikseen eri ammattiryhmille
Opinnäytetyön otsikkona on ”Kirkkomuskari – seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen ohjaajien tarpeet täydennyskoulutukseen”. Työhön liittyvillä kyselytutkimuksilla kartoitettiin paitsi kirkkomuskareiden ohjaajien koulutustaustaa myös heidän tarvettaan täydennyskoulutuksiin sekä osallistumisaktiivisuuttaan jo olleisiin täydennyskoulutuksiin.
Kyselytutkimuksen vastauksista nousi toive kohdistaa täydennyskoulutukset tulevaisuudessa erikseen heille, joilla ei ole juurikaan musiikillista osaamista, sekä erikseen musiikin ammattikoulutuksen käyneille. Lastenohjaajille suunnatut koulutukset voisivat painottua päivä- ja perhekerhotyössä tarvittaviin lauluihin sekä sellaisiin työskentelytapoihin, jotka on helppo omaksua vähäisemmälläkin musiikkiosaamisella. Lastenohjaajat kaipasivat täydennyskoulutuksilta myös helppojen säestyssoittimien, kuten kanteleen ja ukulelen, opetusta.
Tutkimukseen vastanneiden joukosta nousi myös toive laajasta kirkkomuskarin perusteiden koulutuksesta, joka antaisi perustason valmiudet ja pätevyyden kirkkomuskarin ohjaamiseen. Seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatus on tällä hetkellä hyvin kirjavaa, ja ”kirkkomuskari”-sana voi pitää sisällään lähestulkoon mitä vaan lasten kanssa musisointia.
Tietyt raamit voisivat taata kirkkomuskarin laadun ja toimintaperiaatteet riippumatta siitä, missä ja miten toimintaa järjestetään.
Sana on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatusta, joten tietyt raamit voisivat taata kirkkomuskarin laadun ja toimintaperiaatteet riippumatta siitä, missä ja miten toimintaa järjestetään.
Koulutukset lähialueelle paikallisen osaamisen voimin
Kyselytutkimuksista ilmeni, että kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat lisää täydennyskoulutusta, mutta samalla seurakuntien resurssit rajoittavat koulutuksiin osallistumista. Usealla tutkimuksiin vastanneella on laaja työnkuva, joka kattaa muutakin kuin muskaritoimintaa, jolloin kehittämisalue voi painottua muualle kuin juuri kirkkomuskarityöhön. Myös koulutusten ajankohta ja sijainti vaikuttavat osallistumisaktiivisuuteen.
Parhaiten seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen työntekijöitä palvelisivatkin omassa seurakunnassa, seurakuntayhtymässä tai rovastikunnassa järjestettävät koulutukset, jotka voitaisiin kohdistaa tietyille ammattiryhmille. Voisiko koulutuksissa hyödyntää myös oman paikkakunnan tai lähialueen varhaisiän musiikinopettajien tai kirkkomuusikoiden musiikkikasvatusosaamista?
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:
Liukkonen, Mari 2024. Kirkkomuskari. Seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen ohjaajien tarpeet täydennyskoulutukseen. Oulun ammattikorkeakoulu. Taiteen tekijä ja kehittäjä YAMK-tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö verkossa.
Kirjoittaja on kirkkomuusikko ja varhaisiän musiikinopettaja, joka työskentelee tällä hetkellä Hailuodon seurakunnan kanttorina sekä Vuolle-opiston Hailuodon osaston musiikinopettajana, opiskellen töiden ohella myös laulupedagogiksi.
