Kirkon henkilöstökoulutukseen uusi erityiskoulutus

Kirkon työn erityiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmis- ja toimintaympäristölähtöistä lähestymistapaa sekä syventää teologista osaamista.

Teksti Eeva Salo-Kopperi kuvat Arkisto

Syksyllä on aika suunnitella osaamisen kehittämistä, kun seurakunnissa kootaan koulutussuunnitelmia. Kirkko tarjoaa henkilöstölleen koulutusta monella tavalla, ja erityisesti kirkon erityiskoulutukset tarjoavat mahdollisuuden syventyä laajempaan osaamisen kehittämisen näkökulmaan.

Moduulirakenteiset kirkon erityiskoulutukset koostuvat yleensä 5 opintopisteen laajuisista moduuleista, ja yksittäisen moduulin suorittaminen kestää noin puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Oppiminen tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna, pääosin seurakuntatyön arkioppimisympäristöissä sekä koulutusryhmien kokoontumisissa.

Koulutuksen tavoitteet: yksilö ja yhteisö

Kirkon henkilöstökoulutuksen tavoitteena on vaikuttaa sekä yksilöön että seurakuntaan. Seurakunta toimii työyhteisönä, hengellisenä yhteisönä ja julkisyhteisönä, joissa kaikki nämä puolet ovat läsnä. Tämä monikerroksisuus tulee esiin myös kirkon koulutuksissa, joissa kokonaisvaltainen oppimisprosessi virtaa seurakunnasta ja työyhteisöstä koulutusryhmän oppimisyhteisöön ja takaisin. Tämä tekee koulutuksesta kokonaisvaltaista ja antaa tilaa myös työn hengelliselle luonteelle ja sen erityiskysymyksille.

Uusi Kirkon työn erityiskoulutus vuodesta 2025 alkaen

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikkö on tarkastellut oppimiskäsityksiä ja uudistanut kirkon erityiskoulutusten moduulitarjontaa. Nykyisten työalakohtaisten koulutusten rinnalle tarvittiin laaja-alaisempi lähestymistapa, ja näin luotiin uusi Kirkon työn erityiskoulutus (30 opintopistettä). Vuodesta 2025 alkaen alkavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ihmislähtöistä ja toimintaympäristölähtöistä lähestymistapaa sekä syventää teologista osaamista.

Tämä uusi koulutus korvaa aiemmat diakonian, kasvatuksen, jumalanpalveluselämän, musiikin, raamattuteologian ja yhteisötyön erityiskoulutukset. Koulutukset, kuten sielunhoito, perheneuvonta, työnohjaus ja organisaatiokonsultointi sekä moduulipohjaiset johtamisen ja kansainvälisen työn erityiskoulutukset, jatkuvat entiseen tapaan.

Laaja-alaisempi moduulirakenne

Kirkon työn erityiskoulutuksen moduulitarjonnassa on mukana sekä ennestään tuttuja että täysin uusia moduuleja. Kaikkien moduulien osaamistavoitteita, sisältöjä ja vaikutuksia on prosessin aikana arvioitu ja uudistettu. Moduulit on nyt jaettu teema-alueisiin, kuten elämänvaiheet ja hyvinvointi, usko ja spiritualiteetti, uudistumiskyky ja yhteistyö sekä teologian tekeminen. Tämä mahdollistaa laaja-alaisemman tarkastelun ja syventymisen.

Osallistujat voivat koota 30 opintopisteen laajuisen Kirkon työn erityiskoulutuksen valitsemalla moduuleja, jotka vastaavat sekä seurakunnan että oppijan tarpeita ja tavoitteita. Yksittäisiin moduuleihin voi osallistua myös suorittamatta koko erityiskoulutusta.

Tulevaisuuden tarpeet uudistuksen taustalla

Uudistuksen taustalla ovat kirkossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä tulevaisuuden osaamistarpeet. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tekemät tutkimukset korostavat erityisesti vuorovaikutuksen merkitystä kirkon työssä. Tämä näkyy työntekijöiden oman työn suunnittelussa ja toteutuksessa, jossa korostetaan ihmis- ja toimintaympäristölähtöisyyttä. Työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän empatiaa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä rakentaa yhteyttä muihin ihmisiin. Vuorovaikutuksen vahvistaminen on keskeinen ulottuvuus myös erityiskoulutuksissa.

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä olemme kuvanneet yhteistyön merkitystä seuraavasti: ”Yhteistyössä piilee suuri voima, ja verkostoja ja kumppanuuksia luomalla oppii uutta. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta tai tehdä yksin.” Vuorovaikutus ei rajoitu vain kirkon sisäiseen toimintaan, vaan elävä kirkko on aktiivinen ja avoin myös ulospäin.

Koulutuksissa korostetaan työntekijöiden ja seurakuntalaisten aktiivista roolia teologian tekijöinä. Rohkaisemme elävän teologian tekemiseen: eri-ikäiset, erilaiset ihmiset ja eri tehtävissä toimivat pohtivat ja tukevat toisiaan teologisen ajattelun, tekemisen ja kristillisen spiritualiteetin kysymyksissä. Hengellisyyden monimuotoistuessa tarvitaan vahvaa ymmärrystä siitä, mihin uskomme ja millä kielellä ilmaisemme uskoamme. Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa spiritualiteetin ja teologisen osaamisen ymmärrystä.

Osaamisen kehittämistä rekrytoinnin tueksi

Kirkon työn erityiskoulutuksen toteutuksessa painopiste on työn kehittämisessä. Tavoitteena on, että Kirkon työn erityiskoulutus (30 op) voitaisiin tulevaisuudessa liittää kansalliseen tutkintojen viitekehykseen. Sen suorittaminen tuo esiin arvioivan, kehittävän ja uutta luovan työotteen, jota voi hyödyntää myös rekrytointitilanteissa.

Koulutuksia järjestävät Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikkö, Kirkkohallituksen toiminnallinen osasto, ulkoasiain osasto sekä STEP-koulutus.

Kirjoittaja on Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön henkilöstökoulutuksen koordinaatiosta vastaava asiantuntija.