Saaga-palkinto nuorisotyönohjaaja Jussi Kososelle Tampereelta
”Minun onneni on ollut saada olla oman tien kulkija”
Teksti hannu keränen kuvat hannu keränen
Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:n tämän vuoden Saaga-palkinnon saaja Tampereen Eteläisen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi ”Kaapo” Kosonen on ollut oman tien kulkija. ”Velmu savolainen”, kuten hän itseään kuvaa, on uskaltanut ja saanut kulkea omaa tietään. Ja aina on ollut pieni seurakuntalainen työn keskiössä.
Perusteluissa kiitetään Jussi Kososen ratkaisukeskeistä työotetta varhaisnuorten kerhotoiminnan kehittämiseksi asuinalueilla, jotka on tiedetty haastavaksi. Lisäksi hän on kehittänyt pelikasvatuskokonaisuuden kristilliseen kasvatukseen.
Kaapo eli Jussi Kosonen oli palkinnosta otettu. Hän on tehnyt nuorisotyötä ja erityisesti poikatyötä samassa seurakunnassa. Hän aloitti Viinikan seurakunnassa ja yhdistymisten jälkeen työpaikka oli Tampereen Eteläinen seurakunta. Kaikkiaan Tampereella mies on palvellut 36 vuotta. Nuorisotyöhön kiinnostuksen antoi oma rippikoulu, joka muutti täysin miehen elämän.
– Rippikoulun ansiosta sain vaihdettua silloisen kaveripiirini ja löysin elämään merkityksiä, jonka ansiosta ajattelin voivani auttaa siinä muitakin ”ongelmanuoria”. Uran alussa kävin Akaan seurakunnasta hakemassa itselleni vaimon ja sen jälkeen olen tehnyt koko urani Tampereella, Kosonen kertoo.
Samassa seurakunnassa työskentelemisen Kosonen on nähnyt hyvänä.
– Olen kokenut, että ihmiset ovat tulleet tutuksi, systeemi on tuttu ja Tampere on antanut mahdollisuuden kokeilla erilaisia juttuja. Täytyy vaan itse olla valppaana, kehittyä työssä, luoda uutta ja rohkeasti kokeilla uuttakin, tähdentää Jussi Kosonen.
Kirkko keskellä ihmisiä
Kososen toimintaa esille nostaneet työkaverit kiittivät perusteluissa ”Kaapon” rohkeutta kokeilla työtapoja, joiden kautta on saavutettu lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään heille helpolla tavalla.
Kosonen kokee merkittävimpiin työmuotoihin kuuluvan mm. Bittileirit ja Kolmen Kopla konserttijutut, pelikasvatukseen liittyvät kerhot, ”isien pelikoulut”, isä-lapsityö ja erilaiset ”Parkit” ja ”Avoimet ovet”. Rippikouluissa Kosonen on pitänyt harrastusrippikouluja ja hän kehitti kouluissa suosion saavuttaneen luokkaleirikonseptin, joita toteutettiin koululuokkien kanssa viikoittain.
– Tampere on aina ollut hyvä seurakunta ideoida ja kokeilla kaikkea uutta, vaikka joskus joutui kirkkoherroille selittelemään työtapoja. Työni merkittävimmät tekijät ovat kaiketi Bittileirit ja Kolmen Kopla -yhtye. Se oli kasassa 20 vuotta, jonka aikana soitettiin yli 500 keikkaa ympäri Suomea sekä julkaistiin 8 levyä ja 2 videoelokuvaa, Kosonen kertoo.
Bittileirin idea syntyi Kososen mukaan vuonna 1994 poikaleirin teemasta.
– Päätimme ottaa leirin teemaksi tietokoneet ja kun silloin huomasi miten pojat olivat kiinnostuneita asiasta. Sen jälkeen oli helppo alkaa suunnittelemaan kokonaista toimintaa sen teeman mukaan. Bittikerhot ja sen jälkeen säännöllinen leiritoiminta sekä miitit ja oheisohjelmat ovat kantaneet. Bittileirin juhlaa vietettiin syyskuussa.
Tulevaisuuden lapset mielessä
Tulevaisuuden haasteet tulevat olemaan moninaisuuden kohtaamisessa ja nuorten mielenterveysongelmien kanssa.
– Suurin osa nuorista voi paremmin ja on fiksumpaa kuin ennen, mutta ongelmat kasaantuvat joillekin. Työtekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta mutta onko siihen rahaa ja aikaa?
Huoli on Kososella myös siitä, miten kirkko näkyy ulospäin.
– Nuorison ongelmat ovat yhä vaikeimpia ja jatkuvasti puhutaan pienevistä resursseista. Aika muuttuu ja kirkkokin sen myötä. Toiminta on onneksi ollut aina ja sen tuleekin olla vahvasti ajassa menevää. Kirkon nuorisotyö ei saa jäädä vanhoihin hyviin aikoihin. Sanomahan meillä on pysyvä ja muuttumaton, mutta kieli, jolla se puhutaan, tulee olla uudistuvaa ja modernia!
Uutta harrastamaan
Työmaa hiljenee Kososen arjessa. Musiikki on edelleen vahvasti mukana. Vanhuuden kunniaksi mies aloitti kansalaisopiston pianotunneilla käynnit ja haitarin soittamisen.
– Käyn paljon erilaisilla keikoilla. Tänä vuonna olen nähnyt jo 120 keikkaa. Keräilen levyjä, seuraan tiettyjä artisteja, soitan edelleen rumpuja ja uutena aloitin treenaamaan käsirumpuja ja vähän kitaraa. Lisäksi pelaamme aktiivisen porukan kanssa pari kertaa viikossa tietokonepelejä.
– On vihdoin aika antaa aikaa itselle ja perheelle sekä nauttia ansaitusta eläkeajasta. Ikävä kyllä kaikkihan kirkon työssä tietävät millainen aikarosvo tämä työ voi olla.
Toisen kerran jaettava Saaga -palkinto julkistetaan kirkon nuorisotyön päivänä 17.10.24. Palkinto jaetaan vuosittain. Kirkon nuorisotyön päivänä tehdään näkyväksi kirkon nuorisotyötä ja sen takana olevia ammattilaisia. Esimerkiksi julkisten tilojen valaiseminen kasvatuksen sinisellä värillä 17.10. kertoo työn arvostuksesta.
Mikä on Saaga-palkinto?
- Saaga-palkinto on tunnustus, joka on jaettu vuodesta 2023 alkaen Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:n jäsenelle.
- Palkinto voidaan jakaa yksittäiselle työntekijälle, työparille tai tiimille.
- Palkinnon kriteereiden mukaan palkinnon saaja on kehittänyt itseään ammatillisesti ja on ammatistaan sekä työstään ylpeä.
- Saaja on kehittänyt ja toteuttanut jonkin uuden ja toimivan tapahtuman, työmuodon tai työtavan mallin.
- Saaja on osoittanut työssään ratkaisukeskeistä työotetta ajankohtaisten kristillisen kasvatustyön kysymysten parissa paikallisesti tai valtakunnallisesti.
- Saaja on osoittanut valmiutta verkostoitua, kehittää työyhteisöä ja toiminut rohkeana suunnannäyttäjänä.
- KNT ry:n jäsenyyden lisäksi ehdokkaan täytyy täyttää vähintään kaksi edellämainituista kriteereistä.
- Palkinnon nimi Saaga tulee siitä, että tarinoilla on tärkeä merkitys kirkon kasvatustyössä. Palkinnon nimi mahdollistaa myös sen, että sen voivat kokea omakseen kirkon kasvatustyön eri työaloilla työskentelevät ammattilaiset.
