
Etäopiskelu haasteena ja mahdollisuutena kirkollisissa opinnoissa
Oppilaitokset tasapainottelevat etä- ja lähiopetuksen välillä. Etäopetus palvelee erityisesti aikuis- ja monimuoto-opiskelijoita, mutta lähiopetuksen koetaan tukevan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja oppimista. Haasteena on löytää tasapaino, joka vastaa kaikkien opiskelijoiden tarpeisiin.
Teksti Marko Pasma kuvat Pixabay
Lokakuun alussa Yle uutisoi, että muutamat yliopistot ovat vähentäneet tai päättäneet vähentää etäopiskelua erityisesti opintojen alkuvaiheen osalta. Syinä linjamuutokselle on jutussa mainittu muun muassa tarve lisätä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä sekä vaikeudet arvioida etänä tehtyjä opintosuoritteita. Lisäksi hybridiopetuksen suunnittelu ja toteutus vaatii enemmän työtä opetushenkilöstöltä, mikä lisää osaltaan työn kuormittavuutta.
Mitä etäopinnoista ajatellaan oppilaitoksissa, jotka kouluttavat kirkon tehtäviin kelpoistavia tutkintoja. Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Centria-ammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopistosta ja Åbo Akademista.
Helsingissä teologian opintoihin kaivataan lisää etäsuoritusmahdollisuuksia
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan varadekaani Pekka Kärkkäisen mukaan tarkkoja lukuja etä- ja lähiopintojen määrästä ei ole, mutta jo ennen koronaa tiedekunnassa lisättiin merkittävästi etäkursseja kandidaatti- ja maisteriopintoihin. Tällä hetkellä kaikista kandidaatintutkinnon perusopinnoista pidetään vuosittain myös täysin verkkokurssina toteutetut versiot.
– Etäopetuksen riippumattomuus paikasta sekä usein myös kellonajasta ovat tärkeitä opiskelijoillemme, kertoo Kärkkäinen.
Myös Helsingin yliopistossa on nähty etäopetuksen kääntöpuolena opettajien kasvanut työmäärä sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja oppimisen haasteet. Opiskelijoiden keskuudessa etäopiskelu jakaa mielipiteitä. Osa haluaa toimia etänä, osa puolestaan haluaa ehdottomasti lähiopetusta. Opetushenkilöstö näyttäisi yhtä lailla jakautuvan etäopetuksen suhteen.
Teologisessa tiedekunnassa ei ole suunnitelmissa lisätä lähiopetusta. Tarve on päinvastoin lisätä etäsuoritusmahdollisuuksia. Syynä on Avoimen yliopiston tarpeet ja tutkinto-opiskelijoiden opintojen parempi sujuvuus.
– Suurin osa kursseistamme sisältävät kuitenkin edelleen pakollisen lähiopetusosion, muistuttaa Kärkkäinen.
Tärkeintä on opintojakson toteutus
Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) osa opinnoista on ollut jo pitkään verkossa, kertoo vararehtori ja koulutusjohtaja Sanna Wesanko.
Diakissa opiskelijalla on jo hakuvaiheessa mahdollisuus valita, hakeeko hän päivä- vai monimuotoiseen tai verkkopainotteiseen koulutukseen. Pääsääntöisesti niissä koulutuksissa, joissa opiskelija saa kelpoisuuden myös kirkon tehtävään, erityisesti ensimmäisen vuoden aikana opetus tapahtuu lähinnä lähiopetuksena. Sen jälkeen verkossa tapahtuvien opintojaksojen määrä lisääntyy. Diakin ylemmät korkeakoulututkinnot ovat toteutuneet verkko-opintoina syksystä 2021 saakka.
– Tärkeää kuitenkin on se, miten opintojakso toteutetaan, tapahtuupa se verkossa tai lähiopetuksena, Wesanko toteaa.
Suhteessa etä- ja lähiopintoihin opiskelijat ovat yksilöllisiä. Diakissa on havaittu, että usein nuorelle, ensimmäiseen ammattiin opiskelevalle, lähiopetus mahdollistaa helpommin vapaamuotoista ryhmäytymistä ja vertaistukea. Tällä voi olla tärkeä merkitys erityisesti opintojen alussa. Sen sijaan työn ohella opiskeleville verkossa tapahtuva opiskelu mahdollistaa opintoihin osallistumisen muualta kuin opiskelupaikkakunnalta ja on siksi monesti myös suositumpi vaihtoehto.
Diakissa ajatellaan, että nuorille, jotka haluavat opiskella kampuksella, olisi hyvä tarjota koko tutkinnon ajan säännöllisesti lähiopetusta ja siihen kiinnitetään myös jatkossa huomiota. Verkko-opinnot palvelevat hyvin työn ohessa opiskelevia ja tutkinnon täydentäjiä.
– Siirtyminen verkkoon ei tarkoita itsekseen opiskelua, vaan siellä on ohjausta, aikaan sidottua opetusta ja ryhmätöitä, muistuttaa Wesanko.
Hybridiopetus vaatii aikaa ja ammattitaitoa
Åbo Akademin teologian laitoksella ei ole ohjeistusta etä- ja lähiopintojen määrästä. Tällä hetkellä esimerkiksi lähes koko maisteriohjelma on mahdollista suorittaa etänä eli itseopiskeluna yhdistettynä etäläsnäoloon.
Yliopistonlehtori, kandidaattiohjelman vastaava Pekka Lindqvistin mukaan pandemia pakotti siirtymään etäopetukseen ja sitä opittiin myös hyödyntämään.
– Nyt kamppaillaan osin uuden asian kanssa: kuinka paljon on jo liikaa, pohtii Lindqvist.
Myös Turussa kamppaillaan saman ongelman kanssa kuin Helsingissä. Luokkaopetuksen ja verkon kautta tapahtuva samanaikainen opettaminen molemmille ryhmille yhtä tasokkaasti ei ole helppoa. Laadukkaan ja monipuolisen opetuksen toteuttaminen hybridinä vaatii aikaa ja ammattitaitoa.
Åbo Akademissa etäopiskelumahdollisuuksien kehittämistä pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä opiskelijat tulevat maantieteellisesti laajalta alueelta ja aikuisopiskelijoiden määrä kasvaa. Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittamisessa usein etäopiskelu voi olla ainoa mahdollisuus.
Etä- ja lähiopetuksen suhdetta merkittävämpi kysymys tällä hetkellä on, kuinka kursseille saadaan riittävä määrä opiskelijoita. Teologian laitoksen kaikkia suunniteltuja lähiopetuskursseja ei välttämättä voida aloittaa. Tällöin opiskelijoita ohjataan itsenäiseen työhön tai kurssi toteutetaan hybridinä.
– Silloin on mahdollista saada kurssille mukaan opiskelija, joka ei olisi pystynyt osallistumaan lähiopetukseen, kertoo Lindqvist.
Itä-Suomen yliopistossa vahvistetaan lähiopetusta
Itä-Suomen yliopiston teologian osaston opetus on jo ennen koronaa sisältänyt jonkin verran joustavan oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia, kertoo teologian osaston pedagoginen johtaja, apulaisprofessori Suvi-Maria Saarelainen.
Opettajat ovat itse saaneet valita opetuksen tavat siten, miten ovat ajatelleet olevan pedagogisesti kestävää. Opiskelijoille on varsin yleisesti mahdollistettu luentojen etäseuraaminen, mutta esimerkiksi tänä vuonna aloittaneet ovat pääosin osallistuneet opetukseen silti lähiopetuksena.
Etäopiskelun suurimmat edut ovat tulleet näkyviin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka asuvat toisella puolella Suomea vaikkapa perheen kanssa. Etäopiskelu mahdollistaa opintojen edistämisen maantieteellisestä sijainnista ja elämäntilanteesta riippumatta. Lähiopetuksen vahvuudeksi koetaan puolestaan yhteisöllisyys, dialogi ja yhteinen jakaminen.
– Yhteen tuleminen mahdollistaa sekä formaalin että epäformaalin kanssakäynnin, joista molemmat ovat tärkeitä ammatillisen kasvun näkökulmista, toteaa Saarelainen.
Teologian osastolla etäopiskelu toteutuu tällä hetkellä pitkälti siten, että opiskelijan on mahdollista seurata etänä lähiopetuksen luentoja. Lisäksi on jonkin verran puhtaasti etäopetusta ja hybridinä toimivia ryhmiä. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä monipaikkaiseen opiskeluun. Opetushenkilöstölle etäopetuksen suurin haaste on tunne, että ”puhuu vain ruudulle”. Etänä on myös vaikea arvioida, miten opetuksen seuraaminen sujuu.
Itä-Suomen yliopiston uudessa opetussuunnitelmassa on linjattu, että opetus on lähiopetusta, ellei sitä toisin määritellä. Jatkossakin opettajat voivat pedagogisin perustein päättää, onko opetus lähi- vai etäopetusta. Teologian osastolla mahdollistetaan ja kannustetaan lähiopetukseen osallistumista, mutta vaihtoehtoisilla suoritustavoilla varmistetaan myös opintojen eteneminen.
– Lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että kandivaiheen opinnoissa on paljon sellaista, että pedagogisista syistä on opiskelijan oman etujen mukaista osallistua lähiopetukseen mahdollisimman paljon, opintojen edetessä myös itsenäisen opiskelun mahdollisuudet lisääntyvät, toteaa Saarelainen lopuksi.
Etäopinnot palvelevat Centrian opiskelijoita
Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa toimiva Centria-ammattikorkeakoulu kouluttaa yhteisöpedagogeja, joilla on kelpoisuus kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Centrian yliopettaja Vesa Nuorva kertoo, että perustutkinnossa on luokkahuoneopetusta, hybridiopetusta ja etäopetusta.
– Centrialla ei ole määrällisesti ilmaistuja normeja lähi- ja etäopetuksen suhteelle, kertoo Nuorva.
Pääsääntöisesti ensimmäinen vuosi opintoja toteutetaan luokkahuoneopetuksena. Toisena opiskeluvuotena hybridi- ja etäopetuksen mahdollisuudet lisääntyvät. Kolmas opiskeluvuosi on pääsääntöisesti hybridiopetusta. Viimeisenä lukukautena opiskelijat keskittyvät opinnäytetyöhön ja itsenäisiin opintoihin, jolloin ei ole luokkahuoneopetusta.
Nuorvan mukaan hybridi- ja etäopetusmahdollisuuteen on oltu pääosin tyytyväisiä. Järjestely palvelee erityisesti heitä, jotka opiskelevat työn ohessa tai asuvat kaukana Kokkolasta. On myös opiskelijoita, jotka opiskelevat mieluummin kampuksella kuin kotonaan, koska kampuksella on helpompi keskittyä opintoihin ja samalla voi tavata opiskelutovereita ja opettajia sekä käyttää kirjastoa.
– Centriassa ei ole tehty päätöstä lähiopetuksen lisäämisestä. Käytännöt vaihtelevat paljon eri koulutusten välillä ja parhaillaan kartoitamme eri käytäntöjä ja pyrimme luomaan yhtenäisiä normeja, Vesa Nuorva toteaa.
Etä- ja lähiopetuksen tasapainoilua
Etä- ja hybridiopetuksen rooli kirkon tehtäviin kouluttavissa oppilaitoksissa on viime vuosina kasvanut, ja kokemukset sen hyödyistä ja haasteista vaihtelevat. Useat oppilaitokset ovat lisänneet etäopetuksen mahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen, sillä joustavuus ja opiskelupaikkakunnasta riippumattomuus palvelevat monia opiskelijoita, erityisesti aikuisopiskelijoita ja työn ohessa opiskelevia.
Kuitenkin etäopetuksen lisäämisen rinnalla nousee esiin myös haasteita. Opetushenkilöstölle hybridiopetuksen suunnittelu on vaativaa ja lisää työkuormaa, ja opiskelijoiden yhteisöllisyyden puute etäopinnoissa herättää huolta. Monissa oppilaitoksissa lähiopetus nähdään erityisen tärkeänä opintojen alkuvaiheessa, jotta opiskelijat voivat ryhmäytyä ja saada vertaistukea.
Kirkollisissa opinnoissa etä- ja lähiopetuksen yhdistäminen vaatii tarkkaa tasapainottelua. Opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat suuresti: osa arvostaa joustavuutta ja mahdollisuutta opiskella etänä, kun taas toiset kaipaavat läsnäoloa ja kampuksen tarjoamaa sosiaalista ympäristöä. Jatkossa oppilaitosten haasteena onkin keskittyä kehittämään malleja, jotka palvelevat erilaisia opiskelijaryhmiä, varmistaen samalla opetuksen laadun, yhteisöllisyyden ja opintojen sujuvuuden siten, että myös opetushenkilöstön työkuorma on hallittavissa.