Osittaiset perhevapaat – UKK

Teksti Milka Laaka

Viime aikoina olemme saaneet useampia yhteydenottoja perhevapaisiin liittyen. Erityisesti osittaiset perhevapaat ovat herättäneet monenlaisia hyviä kysymyksiä. Nostan näistä esille muutamia.

Mitä ovat osittaiset perhevapaat?

Työntekijän käytössä olevia perhevapaita ovat raskausvapaa, erityisraskausvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa. Näistä kaksi ensimmäistä ovat vain synnyttävän vanhemman käytettävissä ja kaksi jälkimmäistä molempien vanhempien käytettävissä.

Vanhemmilla on aina oikeus pitää kokoaikaista vanhempainvapaata ja hoitovapaata laissa säädetyissä rajoissa eli työnantaja ei voi kieltäytyä niiden myöntämisestä. Sen sijaan silloin, jos työntekijä haluaa pitää vapaita osa-aikaisesti tehden samalla töitä, hän voi hakea osa-aikaista eli lakiterminologisesti osittaista vanhempainvapaata tai hoitovapaata. Tällöin työnantajalla on hieman enemmän harkintavaltaa.

Onko minulla oikeus osittaiseen perhevapaaseen?

Työsuhteisten työntekijöiden ja kirkon viranhaltijoiden oikeudesta osittaisiin perhevapaisiin säädetään työsopimuslain (TSL) 4 luvussa ja kirkon palveluksessa olevien osalta lisäksi KirVESTES:n luvussa 3.2.

TSL 4 luvun 2 a §:n mukaan osittaisesta vanhempainvapaasta tulee sopia työnantajan kanssa. Työnantajan ei ole pakko suostua osittaiseen vanhempainvapaaseen, mutta työnantajalla on vahva velvollisuus pyrkiä järjestämään olosuhteet niin, että osittainen vanhempainvapaa onnistuu. Jos työnantaja katsoo, ettei se voi myöntää osittaista vanhempainvapaata, tulee tästä antaa kirjalliset perustelut työntekijälle.

Osittaisesta hoitovapaasta säädetään TSL 4 luvun 4 §:ssä. Pykälän mukaan työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen tai joissain tapauksissa kolmas lukuvuosi päättyy. 

Kuten osittaisesta vanhempainvapaasta, myös osittaisesta hoitovapaasta tulee sopia. Edellytys sopimiselle on hoitovapaan kohdalla erityisen vahva ja työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Kieltäytyessään työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Miten osittainen perhevapaa järjestetään käytännössä?

Sekä osittaisen vanhempainvapaan että osittaisen hoitovapaan käytännön järjestelyistä on ensisijaista sopia. Perhevapaita haetaan ja myönnetään lasten hoitamista varten, joten kärkenä sopimisessa tulisi olla se, miten työntekijä katsoo perhevapaan parhaiten hyödyttävän omaa perhettään. Työnantaja voi kuitenkin käytännön järjestelyistä sopiessaan ottaa huomioon työstä johtuvat vaatimukset, jolloin voi olla tarpeen tehdä kompromisseja molemmin puolin.

Osittaista hoitovapaata koskevaan pykälään on otettu takarajasäännös, jota sovelletaan, jos työntekijä ja työnantaja eivät pääse sen käytännön järjestelyistä sopimukseen. Tällöin osittaista hoitovapaata annetaan yksi kalenterijakso vuodessa sen pituisena ja sinä ajankohtana, kuin työntekijä on esittänyt. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

KirVESTES:n 64 §:ssä on oma pykälänsä työajattomia koskien. Sen mukaan työajattomille työntekijöille annetaan osittaista vanhempainvapaata ja osittaista hoitovapaata myöntämällä vapaata siinä suhteessa kuin osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoitovapaan aikainen työvelvollisuus on täydestä työvelvollisuudesta. Ellei työvelvollisuuden määrästä päästä sopimukseen, osittainen vanhempainvapaa tai osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla työntekijälle vapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 prosentilla. Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus päättää vapaapäivien sijoittelusta, mutta tässä tulee ottaa huomioon osittaisen perhevapaan tarkoitus ja työntekijän tarpeet.

Saanko palkkaa osittaisen perhevapaan ajalta?

Osittaisen perhevapaan ajalta maksetaan palkkaa siinä suhteessa, kuin työntekijä on työssä. Eli jos osittainen perhevapaa on järjestetty esim. niin, että työntekijä työskentelee 60 prosentin työajalla ja on muun aikaa perhevapaalla, hänelle maksetaan 60 prosentin suuruista palkkaa. Tämän lisäksi työntekijä voi hakea Kelasta tukia kattamaan perhevapaan vuoksi saamatta jäänyttä tuloa. Yleensä kyseeseen tulee vanhempainraha, osittainen vanhempainraha, joustava hoitoraha tai osittainen hoitoraha.

Kirjoittaja työskentelee työmarkkinajuristina AKI-liitot ry:ssä