Mistä on hyvinvoiva kanttori tehty?

Teksti Maiju Helin

Työn kuormittavuus ja työhyvinvoinnin kysymykset nousevat usein esiin keskusteluissa kanttorien kesken. On monia eri syitä miksi työ kuormittaa. Joskus kyse voi olla työn määrästä, toisinaan taas epäselvästä ja hallitsemattomasta työkentästä tai työpaikan ilmapiiristä. Myös työn arvostuksen nakertaa työhyvinvointia ikävästi.

Kanttorin työ on innostavaa ja monipuolista. Kirkkomusiikin kentältä löytyy loputtomasti uutta opeteltavaa, kehitettävää ja harjoiteltavaa. Laajat yhteistyöverkostot poikivat mielenkiintoisia yhteistyöprojekteja ja jossain kohtaa on mukavaa, että saa myös itse toteuttaa muusikkouttaan esiintymällä. Moni ajatteleekin, kyllä kelpaa olla kanttori! Toisaalta vaara vaanii nurkan takana: toimitusten suma iskee yllättäen ja pyytämättä juuri suuren kuoroprojektin keskellä tai muut seurakunnan työmuodot vaativat kirkkomuusikon käyttöönsä samalla hetkellä. Kanttoreillakin on käytettävissä kuitenkin vain 24 tuntia vuorokaudessa.

Helmikuussa Vaasan kanttoripäivillä saimme osallistua Suomen Kanttori-urkuriliiton toteuttamaan pieneen epäviralliseen kyselyyn, jossa kanttorit saivat kertoa puuhelmillä merkitsemällä oman työn kuormittavuudesta. Vastauksia pyydettiin kolmeen kysymykseen ja eri värit markkeerasivat vastauksia. Kanttorien työmäärään koskevaan kysymykseen tuli valtaosaksi keltaisia helmiä, joiden joukossa oli muutamia punaisia. Tämä värikoodi kertoo karua kieltään: työtä on liikaa. Vastaavasti kysymykseen onko kanttorin työ kivaa, tuli paljon vihreitä helmiä. Vaikka työ on pääasiassa kivaa ja innostavaa, voi työn määrä myös silloin olla kuormittava. Keskusteluissa nousi useamman kerran esille se, että kanttoreilla on tunne siitä, etteivät he itse voi vaikuttaa työmääräänsä tai siihen, että vapaat ja lomat asettuisivat mielekkäästi työhön nähden. Moni totesinkin, ettei vapaiden pitämisestä ei oikein tule mitään, jos seuraavana päivänä on leirille lähtö tai heti loman jälkeen odottaa iso konsertti.

Hyvinvointi on kokonaisuus sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Kun olemme hyvässä kunnossa, jaksamme työssä eteen tulevia haasteita paremmin. Mitä voimme tehdä itse työhyvinvoinnin lisäämiseksi? Lähtökohtana lienevät samat vanhat ja tutut asiat: uni, ravinto ja liikunta. Kun tämä kolmikko on kunnossa jaksaa kiinnittää huomiota myös siihen mistä saa itselleen iloa ja voimaa. Jaksaa pohtia sitä, mikä lisää juuri omaa psyykkistä hyvinvointia. On tärkeää tunnistaa se, mikä itseäsi vahvistaa. Olemme tunnetusti hyvin erilaisia: joku lataa akkuja metsässä toinen saa energiaa suurkaupungin vilinässä ja kolmas kerää voimaa dekkareista kotisohvalla. Kaikkia näitä tarvitaan. Joskus kuormitus on kuitenkin kokonaiskuormitusta elämästä, jolloin työssä tehtävät muutokset eivät pysty yksinään ratkaisemaan tilannetta. Toisaalta, jos elämä kokonaisuudessaan kuormittaa on realiteetti, että vain työstä voimme ottaa sairauslomaa.

Mitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi olisi sitten tehtävissä? Työnantajalla on luonnollisesti oikeus määritellä missä, milloin ja mitä töitä tehdään. Samalla työnantajalla on myös vastuu ja velvollisuus varmistaa työn vastapainoksi työntekijän vapaiden ja lomien toteutuminen. Joskus työnantajan tehtäväksi jää myös työn rajaaminen, jos se ei onnistu työntekijältä itseltään. Työnantaja määrittää tehtävänkuvan, sen mikä on olennaista juuri tässä tehtävässä ja minkä voi jättää pois. Nämä valinnat voivat joskus tuntua työntekijästä kurjalta, sillä usein se mikä ei ole välttämätöntä voikin olla työssä juuri se omaa jaksamista lisäävä juttu.

Kanttorin työ on luovaa työtä. Musiikki ei synny liian tiukassa aikataulussa. Harjoittelulle ja uuden luomiselle täytyy jäädä aikaa. Hyvä työn etukäteissuunnittelu on avainasemassa siinä, että työssä on tarpeeksi väljyyttä luovuudelle myös kiireisempinä jaksoina kuten joulun ja pääsiäisen aikana. Parasta on, kun voit itse suunnitella työtä kausittain, hahmotella vapaat ja lomat sekä pohtia missä kohtaa ovat kiireiset jaksot ja missä puolestaan koittaa odotettu huokoisempi viikko. Suunnitelman läpi käyminen hyvissä ajoin yhdessä lähijohtajan kanssa lisää myös hänen ymmärrystä työstäsi ja mahdollistaa tarvittavien muutosten tekemisen. Yhdessä pohtien löytyvät parhaat ratkaisut omaa työtäsi ja työhyvinvointiasi parantamaan.

Kirjoittaja on Suomen Kanttori-urkuriliiton puheenjohtaja. Kirjoitus kuuluu AKI-liittojen, Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT:n puheenjohtajiston blogisarjaan.