Pohjoismaiset kollegat ällistyivät Suomen kanttorien työajattomuutta – kahdessa asiassa Suomi esiintyy edukseen
Norjalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset kirkkomuusikot kokoontuivat Tanskassa vertailemaan työaikoja ja palkkoja.
Teksti Tuuli Muraja kuva Martin LÖW/Pixabay
Työajat ja palkkaus erottavat pohjoismaalaisia kanttoreita, mutta työn sisältö ja ennen kaikkea työn henki on yhteinen. Tämä tuli ilmi, kun kirkkomuusikoiden pohjoismaalaiset ammattiyhdistykset kokoontuivat 17.–19. kesäkuuta Tanskan Aarhusissa.
Pohjoismainen yhteistyö Kyrkomusik rådetin (KMR) kautta on pitkä perinne. Tällä kertaa mukana olivat Norja, Ruotsi ja Tanska sekä Suomesta uudet edustajat, jotka olivat vuoden aikana tehtävissään aloittaneet Suomen Kanttori-urkuriliiton (SKUL) puheenjohtaja Maiju Helin, Kyrkomusikerföreningenin (KMF) puheenjohtaja Reidar Tollander ja AKI-asiantuntija Tuuli Muraja.
Pohjoismaisessa tapaamisessa on tapana, että jokainen käyttää omaa kieltään – paitsi että suomea ei kukaan ymmärrä. Untuvikkodelegaatiomme tanskan ja norjan ymmärtämisessä oli puutteita, mutta siitä huolimatta opimme uutta ja onnistuimme tuomaan omaakin viestiämme skandinaavisia kieliä puhuville kollegoillemme.
Pääteemana kesäkuun tapaamisessa oli tarkastella ja vertailla työaikoja ja palkkoja eri maissa. Tässä jutussa käytän lähdemateriaalina kunkin maan täyttämän kyselyn tuloksia. Kaikkia työaikojen tai palkkauksen yksityiskohtia tai poikkeuksia ei voida tässä tyhjentävästi esittää, joten keskitytään yleisiin linjoihin.
”Eikö edes lepoaikoja yömessun jälkeen?”
Muilla kanttoreilla on ollut työaika jo kymmeniä vuosia
Suomea lukuun ottamatta pohjoismaiset kanttorit ovat työskennelleet työajassa jo vuosikymmenten ajan. Tanskan kanttoreille työaika on tullut viimeisimpänä nykyisen EU-lainsäädännön myötä. Vaikka yhteistyötä ammattiliittojen kesken on ollut jo pitkään, pohjoismaiset kollegat eivät olleet uskoa, että meillä Suomessa ei ole lainkaan työaikaa.
”Eikö edes lepoaikoja yömessun jälkeen?”
”Eikö rahallista tai ajallista korvausta pitkistä päivistä tai sunnuntaityöstä?”
Ei, ei ja ei. En tiedä uskoivatko he meitä lopultakaan, niin epäuskoisilta he näyttivät.
Työajallisilla kollegoillamme vuosi- tai viikkotyöajan pituus vaihtelee jonkin verran.
Työaikavertailu Pohjoismaiden kanttorien työehtosopimuksissa:
| vuosityöaika tuntia/vuosi | viikkotuntimäärä tuntia/viikko | |
| Ruotsi | 1744–1782 | 38,25 |
| Norja | 1598–1725 | 35,5–37,5 |
| Tanska | 1702 | 37 |
| Suomi | Ei työaikaa | |
Ruotsissa ja Norjassa vuosityöaika lyhenee työntekijän ikääntyessä. Norjassa vuosi- ja viikkotyöaikaan vaikuttaa myös sunnuntaityön määrä. Jos sunnuntaityötä on useammin kuin kerran kuussa, kokonaistyöaika vuodessa ja viikossa on lyhyempi.
Parhaat palkat ovat Tanskassa
Kanttorien palkkaus vaihtelee kaikissa Pohjoismaissa tehtävien, koulutuksen ja kokemuksen tai iän mukaan, kuten meilläkin. Euroiksi muutettuna parhaat palkat ovat Tanskassa, mutta taulukosta saattavat puuttua lyhyemmän koulutuksen saaneet kirkkomuusikot.
Peruspalkkojen ja vuosilomien vertailu Pohjoismaissa:
| alin peruspalkka euroa/vuosi | ylin peruspalkka euroa/vuosi | palkallisten lomapäivien määrä vuodessa | |
| Suomi | 33 000 | 54 000 | 22–38 |
| Ruotsi | 32 000 | 70 000 | 25–32 |
| Tanska | 57 000 | 104 000 | 30 |
| Norja | 44 000 | 50 000 | 30 |
Suurimmat vaihtelut peruspalkoissa ovat Ruotsissa. Norjassa erot eri ryhmien välillä taas ovat pienimmät. Taulukon palkkahaarukat ovat ammattiliittojen edustajien antamia arvioita, joiden päälle tulee henkilökohtaisia lisiä sekä ylityö- ja pyhäkorvauksia.
Palkallisen loman pituus vaihtelee Suomessa työkokemuksen ja Ruotsissa iän mukaan. Lisäksi meillä Suomessa on nykyisin arkipyhäkorvauksena vuosittain useita lisävapaapäiviä, jotka työajallisilla kollegoilla korvataan rahassa. Muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa myös ilta- ja pyhätyötä korvataan rahallisesti. Ruotsissa sunnuntaitunteihin lisätään 66 kruunua tunnilta tai 131 kruunua tunnilta isoina pyhäpäivinä.
Norjassa palkka lisääntyy virastotyöajasta poikkeavina aikoina 22–30 prosenttia. Tanskassa korvaukset sisältyvät peruspalkkaan, joka onkin korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. Lisäksi tietyillä ehdoilla voi saada ylityökorvauksia, esimerkiksi jos työpäivä pitenee yllättävästi suunnitellusta. Esimerkiksi Ruotsissa ylityökorvaukset ovat suurimmillaan 240 prosenttia tuntipalkasta.
Työaika ei poista kaikkia ongelmia, ja työajallisetkin käyvät paljon keskustelua siitä, mikä kuuluu työaikaan. Monet kertoivat, että työaika ei riitä esimerkiksi konserttien valmisteluun tai riittävään soittoharjoitteluun. Kukaan ei kuitenkaan toivonut, että työajasta luovuttaisiin, vaan he pitivät sitä tärkeänä suojana liialta työmäärältä.
Vaikka työn järjestelyt eri maissa ovat erilaiset, työn sisältö kuulosti tutulta kaikkialla. Virsiä säestetään, messuja ja tapahtumia suunnitellaan, häämarsseja soitetaan ja kuoroja johdetaan kaikkien Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa. Iltatyötä on kaikkien maiden kanttoreilla muutamina iltoina viikossa kuorotoiminnan mukaan vaihdellen, ja viikonloppuisin tietysti työskennellään kaikkialla.
Kaikilla kanttoreilla oli innostavia asioita kerrottavana, kuten myös huolia ja epäkohtia. Keskusteluissa tuntui vahvasti, että olemme kaikki yhtä suurta kanttorijoukkoa upean pohjoismaisen ja luterilaisen kirkkomusiikkikulttuurin äärellä.
Vertailussa Suomen kanttorien osaaminen ja kouluttautuneisuus näyttivät todella hyviltä.
Laulun talo on koonnut kymmeniä tuhansia yhteislaulun pariin
Isäntämaa Tanska esitteli Sangenshus-projektin, johon kannattaa tutustua jokaisen, joka pyrkii edistämään yhteislaulua omalla alueellaan ja omassa työssään. Laulun talo huomioi pikkulapset, koululaiset ja erilaiset kuorot, lisäksi siinä on hoivamusiikin, kotouttamisen ja yhteisöllisyyden elementtejä. Laulun talo on koonnut kymmeniä tuhansia uusia tanskalaisia yhteislaulun pariin ja elvyttänyt lauluperinnettä.
Huoli koulutuspaikkojen vähentymisestä sekä ongelmat pätevien kanttorien rekrytoimisessa olivat yhteisiä kaikissa maissa. Tanskassa kolmannes kanttoreista työskentelee ilman koulutusta, ja lisäksi kolmanneksella on lyhyt, alle kolmen vuoden koulutus. Norjassa kolmannes kanttoreista on epäpäteviä tai saanut vain lyhyen koulutuksen.
Suomessa ja Ruotsissa epäpätevien osuus on pieni, sillä virkaan vaaditaan pätevyys, ja toistaiseksi työntekijöitä on riittänyt useimpiin virkoihin. Ruotsissa lyhyen koulutuksen saaneita kanttoreita on lähes 70 prosenttia kaikista kanttoreista. Tässä vertailussa Suomen kanttorien osaaminen ja kouluttautuneisuus näyttivät todella hyviltä.
Minulle vertailevassa keskustelussa oli tärkeää huomata, kuinka paljon kanttoreiden työajoissa voi olla vaihtelua, ja että hyvän sopimuksen saaminen vaatii paljon neuvottelua työnantajien kanssa sekä tietoa siitä, mistä kannattaa neuvotella. Johtaminen ja hyvä yhteistyö esihenkilön kanssa on työajassa tärkeää, ja tämä pätee myös työajattomiin työntekijöihin.
Huomasin myös, että meillä on enemmän lomapäiviä kuin pohjoismaisilla kollegoilla, etenkin sen jälkeen, kun olemme saaneet arkipyhälyhennykset keventämään vuoden työaikaa. Konferenssin jälkeen mietin, että työajattomuus yhdistettynä todelliseen työaika-autonomiaan on oikein hyvä tapa tehdä kanttorin työtä. – Toivottavasti olette nauttineet lomapäivistänne tänä kesänä, ja niitä on jäänyt vielä talvenkin varalle. Pidetään kiinni työmme hyvistä puolista! Pidetään kiinni oikeudesta määritellä itsenäisesti työajan käyttömme! Hyvää alkavaa syyskautta kirkkomusiikin parissa!
