Kirkollisen alan vapaaehtoinen maanpuolustuskilta on mobilisoitunut – videolla killan varapuheenjohtaja Kati Pitkänen kertoo, mistä sen toiminnassa on kyse
Viime vuoden puolella toimintansa aloittanut uusi reserviläisyhdistys Kirkollisen alan kilta ry tukee kirkollisesti sijoitettujen reserviläisten toimintakykyä.
Teksti Johan Savola kuva ja video Johan Savola
Epäsuora tuli ja ylipäätään Ukrainan sodan myötä käyttöön otetut dronetiedustelu- ja pommituslennot, ovat tuoneet esiin sen, että sotilaan mieli voi järkkyä. Tällöin etenkin sodan pitkittyessä henkisen toimintakyvyn ylläpito on noussut uudelleen arvoonsa.
Armeijan käyneillä on varmasti ollut jonkinlainen kontakti ainakin sotilaspastoriin tai kirkollisen alan varusmieheen. Niin aktiivipalveluksessa olevilla sotilaspastoreilla kuin reservin sotilaspastoreilla ja -diakoneilla on merkittävä rooli mahdollisen sotilaallisen konfliktin sattuessa. Heidän tehtävänsä on tukea sotilaan henkistä toimintakykyä.
Tähän Puolustusvoimat toki kouluttaa sekä varusmiespalveluksen aikana että kertausharjoituksissa. Reserviin sijoitetuille papeille, nuorisotyönohjaajille ja diakoneille on niin kutsuttuja ”kovia kertauksia” eli käskettyjä kertausharjoituksia, mutta Maanpuolustuskoulutus (mpk.fi) järjestää myös vapaaehtoisia kursseja, joiden tavoitteena tukea henkistä kestävyyttä. Itse olin tällaisella kurssilla vuosi sitten.
Katso Kirkollisen alan killan varapuheenjohtajan Kati Pitkäsen haastattelu tästä:
Kenttäpiispa näytti suuntaa
Myös Pääesikunnassa halutaan vahvistaa tätä profiilia. Kenttäpiispa Pekka Asikainen on ollut yhteydessä reserviläisiin, ja tästä on polkaistu käyntiin Kirkollisen alan kilta ry, joka piti ensimmäisen vuosikokouksensa 7. tammikuuta 2025 Helsingissä Maanpuolustustalon auditoriossa.
Siitä alkoi jäsenhankinta ja toiminnan tarkempi suunnittelu. Ensimmäinen jäsenekskursio tapahtui Lahdessa 17. elokuuta. Ekskursiolla tutustuttiin Hennala herää -tapahtuman ohella Hennalan vanhaan varuskunta-alueeseen, käytiin Sotilaslääketieteen museossa, Apulanta-kahvilassa ja syötiin upseerikerholla, joka on nykyään yksityisomistuksessa.
Jäsenistä neljä tuli paikalle, mikä on yhdistyksen varapuheenjohtajan Kati Pitkäsen mukaan noin kymmenen prosenttia tämänhetkisestä jäsenkunnasta. Lyhyen matematiikan mukaan yhdistyksen jäsenmäärä on siis noin 40.
Olisi sekä Puolustusvoimien että kirkon etu, jos kirkollisesti sijoitetut reserviläiset voisivat osallistua alokaskoulutuksen kahteen ensimmäiseen viikkoon.
Millaista toimintaa tulevaisuus tuo tullessaan?
Tälle syksylle on vielä sovittu 30.9. järjestettävä toimintakykypataljoonaa koskeva verkkoluento. Tämä on siis juuri se toinen osa-alue kaatuneiden huollon lisäksi, joka kirkollisen alan sijoitetuille kuuluu. Varmaankin jossain vaiheessa on mahdollista kokeilla myös mahdollista rynnäkkökivääri- tai pistooliammuntaa Kirkollisen alan killan puitteissa.
Itse ajattelen, että olisi sekä Puolustusvoimien että kirkon etu, jos kirkollisesti sijoitetut reserviläiset voisivat osallistua alokaskoulutuksen kahteen ensimmäiseen viikkoon varuskunnissa. Kuten lehdistä saamme lukea joka vuosi, varusmiespalveluksen keskeyttämisprosentti on varsin suuri. Ajattelen, että lisäresurssi henkiseen kestävyyteen voisi pienentää tätä prosenttia.
Kirkkotyönantaja puolestaan hyötyisi tästä siten, että tähän osallistuva henkilöstö saisi hetkellisestä toimintaympäristön vaihdoksesta uutta virtaa. Lisäksi kirkko olisi jälleen läsnä ihmisten merkittävässä elämänvaiheessa rippikoulun lisäksi.
