Leiriturvallisuus edellyttää pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä
Se oli ihana leiri. Elämäni parasta aikaa. Minulla on ikävä leirikavereita. Nämä leiriltä palaavien kokemukset ovat monen asian yhteisvaikutus.
Teksti Arja Lusa kuvat Sanna Krook/Kirkon kuvapankki, Kuvatapio
Leiri- ja retkitoiminnan turvallisuuden kehittäminen on prosessi, joka vaatii pitkäjänteistä työtä sekä osallistujien että työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi. Leiriturvallisuus koostuu monista tekijöistä, jotka eivät aina näy, mutta joihin työntekijät panostavat merkittävästi ennen leiriä, sen aikana ja jälkeen. Yhä useammin se on kooste moniammatillisesta yhteistyöstä.
Leiriturvallisuudessa on kyse toiminnan laadusta ja palvelutuottajan vastuusta. Leiri on seurakunnan toimintamenetelmä, jossa korostuvat fyysinen, henkinen ja hengellinen turvallisuus erityisesti siksi, että leirillä yövytään. Kirkkohallitus on toimittanut kattavan Turvallinen seurakunta -ohjeistuksen turvallisesta toiminnasta. Leirien turvallisesta järjestämisestä on ohjeistettu myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkosivuilla.
Kun seurakunta toimii retken tai leirin järjestäjänä, leirin turvallisuudesta vastaa työnantaja yhdessä työntekijöiden kanssa. Oikean henkilöstömitoituksen varmistaminen on järjestäjän vastuulla, ja työntekijöiden asiantuntijarooliin kuuluu mitoituksen suunnittelu.
Henkilöstön määrään vaikuttavat leiriläisten määrän lisäksi erilaiset erityistarpeet. Suunnittelussa on huomioitava leiriläisten ikä ja määrä, fyysinen ja henkinen toimintakyky tai -rajoitteet sekä leiripaikka ja tiedossa olevat olosuhteet kokonaisuudessaan. Henkilöstön määrästä päätettäessä tulee huomioida myös työntekijöiden osaaminen ja kokemus erityisesti silloin, kun tiedossa on vaativat olosuhteet. Työantajan vastuulla on tarjota täydennyskoulutusta osaamisen varmistamiseksi.
Avustavan henkilöstön osalta määrä ei aina lisää laatua. Kokonaisuutta arvioitaessa ei voi ohittaa lupa- ja valvontaviranomaisen asettamia vaatimuksia. Esimerkiksi leirin uinninvalvojan tulee olla vähintään 18-vuotias. Tätä nuoremmat henkilöt voivat työskennellä täysi-ikäisten valvojien apuna, mutta heillä ei voi olla päävastuuta leiriläisten turvallisuuden varmistamisesta ja pelastustehtävistä.
Työantaja määrää jokaiselle leirille ja retkelle ohjelma- ja turvallisuusvastaavan eli leirin johtajan. Leirin johtajan käytännön toimet poikkeavat seurakunnittain. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että johtajalla on todellinen mahdollisuus varmistaa turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Turvallisuusasiakirjat eivät takaa turvallista leiriä. Ensiaputaitoja, tulityöosaamista ja pelastustoiminnan johtamista tulee harjoitella säännöllisesti. Harjoittelun kautta tunnistetaan myös asiat, jotka vaativat kehittämistä. Läheltä piti -tilanteiden analysointi auttaa kehittämään leiripaikkoja entistä turvallisemmiksi kaikille osallistujille.
Kirjoittaja on Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry:n toiminnanjohtaja.
