Pääsiäinen näkyy, kuuluu ja tuo ihmisiä yhteen
Kristityille pääsiäinen on uskon keskiössä. Se näkyy pääsiäisvaelluksina ja ristisaattoina sekä kuuluu konserteissa. Helsingin tuomioseurakunnan Via Crucis -näytelmä tuo pääsiäiseen myös yhteiskunnallista sanottavaa.
Teksti Tuula Paasivirta kuvat Pixabay
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee keväisin aikavälillä 22.3.–25.4. Se on suosittua loma-aikaa, jonka molemmin puolin vietetään usein vuosilomia.
Kaupat saavat olla nykyään auki pääsiäispyhinä. Tämän päivän tapakulttuuri ei enää vaadi viettämään pitkäperjantaita hiljaisesti kotona, kuten menneinä vuosina.
Pääsiäiseen kuuluu kuitenkin paljon perinteitä. Se on kristillisen perinteen ja kevään juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Siihen kuuluu myös moninainen ruokakulttuuri. Eri ruokien merkitystä ja symboleja kukin tulkitsee omasta elämänkatsomuksestaan. Yleisimpiä herkkuja ovat kananmunat, pasha, lammasruuat ja mämmi.
Täynnä tapahtumia
Pääsiäisenä seurakunnat kutsuvat ihmisiä monien tapahtumien toteuttamiseen ja niistä nauttimiseen.
– Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa pääsiäisen aika on täynnä tapahtumia, toimintaa ja konsertteja pienistä hiljentymisen hetkistä suuriin konsertteihin. Meille on erityisen tärkeää, että tarjoamme myös pääsymaksuttomia konsertteja, jotta jokaisella on mahdollisuus päästä osalliseksi pääsiäisen tunnelmointiin, pastori Pietu Korpelainen sanoo.
– Osa kokee paaston, hiljaisen viikon ja pääsiäisen hyvin hengellisenä matkana. Osalle pääsiäinen tarkoittaa muutamaa ylimääräistä vapaapäivää ja suklaamunia. Tämän kaiken leikkauskohdassa voisi kysyä, onko kirkolla pääsiäisenä yhteiskunnallista sanottavaa, Korpelainen pohtii.
Yksinäisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Korpelaisen mukaan Via Crucis -näytelmä vastaa osaltaan tähän kysymykseen. Tämän vuoden toteutuksessa ohjaaja Markku Arokanto nostaa esiin ikiaikaisen kysymyksen ihmisen yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja syrjäytyneisyydestä. Näytelmä käsittelee myös kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.
Tuotannon toteutuksesta vastaa laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Via Cruciksen tärkeimpiä arvoja onkin ollut halki vuosien juuri yhteisöllisyys, niin esityksessä kuin tuotannossa.
Näytelmä näkyy laajasti Helsingin katukuvassa ja viime vuonna näytelmää seurasi yli 15 000 ihmistä.
– Se kerää valtavasti positiivista palautetta joka vuosi. Osalle helsinkiläisistä Via Crucis edustaa turvallista pysyvyyttä muuten niin muuttuvassa maailmassa, Korpelainen sanoo.
Saavutettavuutta kehitetään
Via Crucis on ilmainen tapahtuma. Kynnys saapua pääsiäisen sanoman äärelle on tehty mahdollisimman matalaksi.
– Via Crucista kehitetään tietoisesti entistä saavutettavammaksi. Senaatintorille ja reitille on esteetön pääsy, lavasteilla ja äänentoistolla saadaan esitys näkyvämmäksi. Tapahtumassa on kuvailutulkkaus näkörajoitteisille ja mikäli taloudelliset edellytykset saadaan kuntoon, järjestetään myös viittomakieliset tulkkaukset, Korpelainen kertoo.
Tuotantoprosessissa on mukana eri-ikäisiä ihmisiä, joista osalla on erityisiä tarpeita ja haasteita elämässä. Osallistuminen tuotantoon on antanut tiimin jäsenille tukiverkoston ja rakentanut ystävyyssuhteita.
– Yhdessä tekeminen on ennaltaehkäissyt ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Tätä haluamme jatkaa, Korpelainen sanoo.
Vuoden 2024 Via Crucis esitetään pääsiäislauantaina 30.3. klo 21–22.30 Helsingin Senaatintorilla. Lue lisää Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta.
