Kansainväliset rippileirit yhdistävät nuoria

Ulkosuomalaiset ja Suomessa asuvat nuoret kohtaavat kansainvälisissä rippikouluissa. Yli 3 200 rippikoululaista on käynyt viimeisen 30 vuoden aikana kansainvälisen rippikoulun Suomessa. Partaharjun maisemat olivat viime kesänä satojen leiriläisten kohtaamispaikkana.

Teksti Hannu Keränen kuvat Hannu Keränen

Suomenlippu nousee arvokkaasti lipputankoon Partaharjun kesämaisemassa. Juhlamenon jälkeen kuulee monien kielien iloista sorinaa. Leirinjohtaja Elise Kyttä ottaa 70-henkisen ryhmänsä kokoon ohjeistusta varten.

– Kansainvälisiä rippikoululeirejä on takana yli 30 vuotta. Leirihistoria alkoi 1988, jolloin Lontoon merimiespappi Leo L. Norja otti yhteyttä silloiseen Nuorten Keskukseen. Hän kysyi mahdollisuutta järjestää toisen polven suomalaislapsille rippikoulua. Ensimmäinen rippikoulu pidettiin silloin Keuruun Pöyhölässä, Elise Kyttä valaisee historiaa.

Hän on ollut mukana kansainvälisten leirien järjestämisessä alusta lähtien. Toimenkuvaan on kuulunut kansainvälisten rippikoulujen suunnittelu ja koordinointi sekä vetäminen.

Elise Kytällä on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisistä rippileireistä.

Vuodesta 2014 rippikoulut on pidetty Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä ja sittemmin Nuori kirkko ry:n järjestämänä. Viimeisimmät on järjestetty Lasten ja nuorten keskuksen (LNK) siipien alla. Tulevana kesänä leiripaikka on Päiväkummun leirikeskus Orivedellä. Järjestäjinä toimivat LNK ja Suomen Lähetysseura.

Merkittävä kokoontumispaikka

Ulkosuomalaisten nuorten kiinnostus kansainväliseen rippikouluun on Elise Kytän mukaan kasvussa. Suosio liittyy niin perheiden perinteeseen kuin nuorten haluun saada kristinuskosta tietoa ja tutustua toisiin samanikäisiin, eri puolilla maailmaa asuviin nuoriin.

– Tämä on aika ainutkertainen mahdollisuus tutustua kristinuskoon ja saada keskitetysti tietoa uskosta. Osa nuorista ei ole ollut lainkaan kosketuksissa kirkon kanssa. He ovat asuneet koko elämänsä ei-kristillisessä ympäristössä, Elise Kyttä muistuttaa.

Hänen mukaansa ulkosuomalaiset ovat kiinnostuneempia uskonnosta, varsinkin jos sitä ei ole ollut koulussa.

– Merimieskirkot ja suomalaiset seurakunnat maailmalla ovat merkittävä kokoontumisen paikka ja miksei myös hengellinen koti. Pala Suomea, Kyttä toteaa.

Tämä on ainutkertainen mahdollisuus tutustua kristinuskoon.

Suomalainen kulttuuri ja siihen liittyminen on Kytän mukaan tärkeää myös vanhemmille ja isovanhemmille.

Sitoutuneita isosia

Partaharjulla oli viime kesän leirillä 12 isosta. Järjestöt kouluttavat isoset tehtäviinsä. Koulutukseen osallistuminen räätälöidään siten, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

– Kansainvälisen rippikoulun käyneet nuoret sitoutuvat myös isoskoulutukseen ja isosten tehtäviin jopa usean vuoden ajaksi. Samoin apuopettajan tehtävä kiinnostaa sekä kummina toimiminen ja kirkollinen vihkiminen, Kyttä kertoo.

Isoset saavat koulutusta usean leirikokoontumisen, etätehtävien ja moodle-alustan kautta. Maltalla asuva Daisy Kockrein ja Suomessa asuva Rene Koponen innostuivat isostehtävistä omien leirikokemuksiensa myötä.

– Olin itse kansainvälisellä leirillä ja pidin kokemuksesta. Sai tutustua uusiin kavereihin, Koponen kertoo.

– Olin aiemmin leirillä, ja myös isosisko kävi kansainvälisen leirin. Lisäksi vanhemmat halusivat tätä ja pikkuveli on tällä riparilla. Halusin tulla isoseksi, innostaa keskusteluun ja vuorovaikutukseen sekä tuoda toisille nuorille näitä asioita esille, Kockrein sanoo.

Kansainvälinen rippikoulu jakautuu kolmeen jaksoon. Suomalaisnuorten aloitusjakso sisältää oman seurakunnan toimintaan osallistumisen. Ulkosuomalaiset nuoret osallistuvat paikallisen luterilaisen seurakunnan toimintaan. Toinen jakso suoritetaan etätehtävinä talvikautena. Kolmannessa osiossa on varsinainen rippileiri ja konfirmaatio.

”Opin uskosta paljon”

Leiriläiset Aino Kauranen, Maija-Nea Ilvestie ja Ossi Lindgren asuvat eri puolilla maailmaa. Suomi teki heihin vaikutuksen. Etenkin luonto, itse rippikoulu ja uudet ystävyyssuhteet. Uskosta puhuminen on näille kansainvälisellä leirillä oleville nuorille luontevaa. Heillä on vahva tuntuma arjessa myös eri uskontoihin.

Aino Kauranen (vas), Ossi Lindgren ja Maija-Nea Ilvestie ovat ystävystyneet kansainvälisellä leirillä.

Espoolaislähtöinen Ossi Lindgren on muuttamassa Italiaan Itävallasta. Suomessa hän käy lomilla. Maija-Nea Ilvestie on syntynyt Suomessa, mutta asuu nyt Qatarissa. Isä on suomalainen lentäjä ja äiti Slovakiasta. Aino Kauranen syntyi Yhdysvalloissa ja on asunut Pekingissä sekä Sveitsissä. Äiti työskentelee diplomaattina.

Kolmikko sai kansainvälisestä leiristä tietoa kavereiltaan ja vanhemmiltaan.

– Äiti puhui leiristä, ja halusin kansainväliselle kaksikieliselle leirille. Olemme joka kesä Suomessa, joten leirille lähteminen oli helppoa, Lindgren kertoo.

– Kaverini oli ollut leirillä. Tutustuin häneen Qatarissa. Halusin tälle leirille ja oli helppo tullakin, Ilvestie toteaa.

– Äidin työkaverin lapset olivat käyneet Suomessa leirin ja tiesin, että tämä olisi hyvä juttu. Muutan Suomeen lukuvuoden jälkeen. Saan näin tutustua enemmän suomen kieleen, vaikka englanti olisi opetuskielenä minulle helpompi, Kauranen kertoo.

Luonto ja oppiminen parasta

Leiriläiset ovat nauttineet myös Partaharjun maisemista. Puhdas ilma, järvi, uinti, metsä, kirkko ja tietysti sauna tekivät vaikutuksen.

Olen riparilla oppinut, mitä Jeesus opetti ja kuka Jeesus oikeasti oli.

Myös oppitunnit ja ryhmissä opiskelu sekä keskustelut olivat leiriläisten mieleen. Ossi Lindgren iloitsi erityisesti Raamattu-opetuksesta ja Jeesukseen liittyvistä oppitunneista.

– Jeesuksesta nousi esiin asioita, joista en ollut ikinä kuullut, hän toteaa.

Maija-Nea Ilvestie koki Raamattu-hetket avartaviksi. Myös kuva Jeesuksesta ja hänen merkityksestään voimistui.

– Raamattua oli kiva lukea, ja opin tunneilta uusia asioita. Kotona on puhuttu vähän uskosta, mutta leirillä puhuttiin ja opin uskosta paljon. Päivät menivät todella nopeasti, hän kiittelee.

Aino Kaurasen mielestä opetushetket, opettajat ja isoset olivat kivoja ja kannustivat yhdessä pohtimiseen.

– Ulkomailla ei ole juuri uskonnonopetusta. Ennen leiriä otin selvää asioista ja juttelin mummin kanssa. Käsitys esimerkiksi Jeesuksesta ja opetuslapsista on muuttunut. Olen riparilla oppinut, mitä Jeesus opetti ja kuka Jeesus oikeasti oli. Ja etteivät opetuslapset olleet enkeleitä, hän täsmentää.

Nuorten mukaan kansainvälinen leiri on yhdistänyt heitä. Samalla on vahvistunut ajatus siitä, miten usko muistuttaa vastuustamme: Apua tarvitsevat sekä ihmiset lähellämme että kaukana maailmalla.