”Syvältä koskettavaa hengellisyyttä”

Hiljaisuuden jooga on rekisteröity kristillinen harjoituskokonaisuus, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen hiljentyminen ja hengellinen harjoitus. Miten se sopii diakoniatyöhön?

Teksti Maija Kupsala kuvat Maija Kupsala

Hilaisuuden joogassa on keskeistä kristillisyyden ytimestä nouseva armollisuus ja kaikkea elämää kannatteleva Jumalan rakkaus. Harjoitukset ovat sekä kehon- että sielunhoitoa ja menetelmiltään lempeitä ja hengellisesti avaria. Osallistuja voi tehdä niitä itselleen sopivalla tavalla.

Hiljaisuuden joogan kehollisessa harjoituksessa hoidetaan ruumista ja opetellaan suhtautumaan siihen lempeästi. Mielen harjoituksessa pyritään löytämään levollisuutta mielen tasolla eli psykoemotionaalisesti. Mielenvirtaa pyritään rauhoittamaan ohjaamalla läsnäoloa nykyhetkeen ja kuulostelemalla oman hengityksen virtausta kehossa.

Hengellisessä harjoituksessa tärkeänä tavoitteena on osallistujan kokemus Jumalan rakkaudesta, jossa saa luopua kaikesta suorittamisesta ja uskaltaa levätä kokonaisena ihmisenä Jumalan kannateltavana.

Hengellistä ulottuvuutta omalla tavalla

Hiljaisuuden joogan sanoituksissa halutaan painottaa avaraa kristinuskon sanomaa siten, että kenenkään ei tarvitsisi tuntea jäävänsä ulkopuolelle. Näin luodaan mahdollisuus toteuttaa ja kokea yhteyttä erilaisista katsomuksellisista perinteistä tulevien ihmisten kesken sekä ottaa mukaan myös etsijöitä, uskonnottomia tai eri uskontojen piiristä tulevia ihmisiä.

Hiljaisuuden joogan kehollisuus on myös vastavoimaa älylliselle uskolle ja uskonnon harjoitukselle. Sen sijaan joogan meditatiivisuus ja keholliset liikkeet voivat raivata tilaa hiljaisuudelle, itsekuuntelulle ja rukoukselle. Tärkeää on antaa osallistujan kokea hengellistä ulottuvuutta omalla tavalla, omassa rauhassa ja antaa sille myös omanlaiset tulkinnat ja merkitykset.

Matalan kynnyksen toimintaa

Menetelmänä hiljaisuuden jooga sopii hyvin diakoniatyöhön sekä arvoiltaan että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioon ottavana. Erilaisena toimintamuotona se tuo uudenlaisen ulottuvuuden arkidiakoniaan ja mahdollisuuden tukea elämän vaikeuksien keskellä olevia ihmisiä.

Seurakuntien tarjoama hiljaisuuden jooga on useimmilla paikkakunnilla hyvin saavutettavaa, sillä kokoontumiset ovat pääosin maksuttomia. Näin se tarjoaa osallistumisen myös vähävaraisille henkilöille, joilla muuten ei olisi mahdollista osallistua esimerkiksi maksullisille ryhmäjoogan tunneille.

Hiljaisuuden jooga diakoniatyössä voi olla myös matalan kynnyksen toimintaa, joka ei edellytä ihmiseltä mitään erityisiä taitoja tai välineitä. Hiljaisuuden joogan ryhmätunneille on tervetullut anonyyminä, mutta osallistuja voi halutessaan jutella ryhmäläisten tai ohjaajan kanssa. Joogahetkessä voi siis kokea sekä yksityisyyttä että yhteyttä toisten kanssa.

Joogatunti kuin jumalanpalvelus

Paradoksaalisesti hiljaisuus voi synnyttää syvempää yhteyttä kuin puhe, sillä sanat ja mielipiteet myös erottavat. Eräs hiljaisuuden joogaan osallistuja kertoi, että hän oli saanut kokea rauhaa, kiitollisuutta, yhteenkuuluvuutta, iloa ja syvältä koskettavaa hengellisyyttä.

Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, fyysinen, psyykkinen ja hengellinen hoitaminen halutaan huomioida hiljaisuuden joogassa. Luterilaisessa kristillisyyden perinteessä on jäänyt vähemmälle huomiolle monimuotoinen kristillinen spiritualiteetti ja kehollisuus. Ihminen on kuitenkin aina kokonaisuus, ja eri osa-alueet heijastuvat toisiinsa myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Eräs hiljaisuuden joogaan osallistuja kuvaili, että joogatunti oli hänelle aina jumalanpalvelus, rukous ja siunaus, jossa koko keho ja mieli olivat mukana. Pyhät sanat ja liike kohtasivat.

Hiljaisuuden jooga oli parasta, mitä seurakunta antoi tällä hetkellä.

Toinen osallistuja puolestaan sanoitti, että hiljaisuuden jooga oli parasta, mitä seurakunta antoi hänelle tällä hetkellä. Hän koki saavansa sekä sielun että ruumiin ravintoa elämäänsä. Kävijät siis sanoittivat saavansa tästä menetelmästä paikan kokea ja hoitaa omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja seurakuntayhteyttä.

Seurakunnasta tutumpi

Hiljaisuuden jooga voi olla uudenlainen diakoniatyön menetelmänä, rikastuttaa seurakunnan toimintaa ja luoda ihmisille edellytyksiä osallisuuden kokemukselle seurakunnassa. Hiljaisuuden jooga erilaisena, kehollisen hengellisyyden muotona voi poistaa erilaisia seurakuntayhteisöön liittyviä esteitä tai ennakkoluuloja ja tarjota ihmiselle kiireisen arjen keskellä paikan mielen hiljentymiselle ja pyhyyden kokemukselle.

Hiljaisuuden jooga voi olla myös tavoittavaa työtä ja osana yhteisön rakentamista. Diakoniatyön toimintamuotona se voi tehdä seurakuntaa tutuksi ja läheiseksi paikaksi. Eräs osallistuja kertoi, että jos hän tarvitsisi apua, hän osaisi hakea sitä nyt seurakunnasta. Tästä vastauksesta voi tulkita, että mahdollisessa elämän vaikeassa tilanteessa ihminen koki nyt seurakunnan riittävän tutuksi paikaksi, jota hän voisi turvallisesti lähestyä.

Kokemus armollisuudesta

Kehollisuutta painottava toimintamuoto voi olla jollekin ihmiselle sopiva polku seurakuntaan ja myös hengellisyyden hoitamisen äärelle. Hiljaisuuden jooga voi tarjota jotain uutta myös esimerkiksi henkilölle, jota kirkon perinteiset toimintamuodot eivät ole tavoittaneet. Eräs osallistuja kuvasi, että lähtökohta joogaan osallistumisessa oli hänelle kehollinen. Hiljaisuuden joogan sanat ja rukoukset kuitenkin antoivat osallistujalle lohtua ja pohdittavaa elämään pidemmäksi aikaa. Aikaisemmin hän oli useita vuosia osallistunut kunnan vapaan sivistystyön järjestämään joogaan, jossa anti oli hänelle aina ollut ainoastaan kehollinen.

Toinen osallistuja sanoitti kokemustaan hyväksytyksi tulemisesta ja armollisuudesta. Hän tunsi, että hiljaisuuden jooga oli ainut paikka, jossa hänelle oli sanoitettu, että kaikki mitä teet on oikein. Oli siis annettu lupa olla juuri sellainen kuin on ja tehdä liikkeitä siten kuin pystyy – ilman vaatimuksia.

Yhteys Jumalaan on keskeistä

Hiljaisuuden joogan harjoituksessa keskeistä ei ole se, miten notkea on tai kuinka joogaharjoituksia ulkoisesti tekee. Harjoitusten on tarkoitus olla prosessi, jossa kuljetaan suorittamisesta levollisuuteen ja muodon kopioinnista sisäiseen kokemukseen. Ihminen itse ei olekaan keskipiste, eikä ryhmä, vaan keskeistä on yhteys Jumalaan, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan.

Hiljaisuuden jooga voi siis hyvin toimia diakoniatyön menetelmänä, jossa voidaan kohdata eritaustaisia seurakuntalaisia, vahvistaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa seurakunnassa mahdollisuus erilaiseen yhteyden kokemukseen turvallisessa ja armollisessa ilmapiirissä.

Hiljaisuuden joogan perusharjoituksen loppuhiljentymisessä lausutaan Filippiläiskirjeen 4:8 kohtaa mukailevat sanat: Ajatellaan sitä, mikä on totta ja hyvää. Puhutaan totta ja hyvää. Eletään totuudessa ja hyvässä.

Kirjoittaja on Hiljaisuuden joogan ohjaaja ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori. Juttu on julkaistu aikaisemmin lyhennettynä Dino&Dtl-lehdessä 2/2024.

Lähteet:

Harjunpää, H., & Harjunpää, J. (2017). Hiljaisuuden tie: Kristillisiä joogaharjoituksia. Kirjapaja.

Harjunpää, H. (2022). Hiljaisuuden jooga®. Hiljaisuuden Ystävät ry.

Heinonen, Hannele 2024. Lapsi- ja perhetyön diakoni, Hiljaisuuden joogan® kouluttaja,  Oulunsalon seurakunta. Suullinen haastattelu 7.6.2024.

Laine, A. (2024). Päihde-, kriminaali- ja katulähetystyön erityisdiakoni, Hiljaisuuden joogan® ohjaaja, Kokkolan seurakuntayhtymä. Suullinen haastattelu 2.8.2024.Ojala, D. (2023). ”Suostutaan mukaan elämänvirtaan, muutokseen ja johdatukseen” Hiljaisuuden jooga® osana kristillistä spiritualiteettia. Pro Gradu. Itä-Suomen Yliopisto.