Piispainkokous linjasi lähetettyjen työntekijöiden pappisvihkimyksen kriteereistä
Jatkossa lähetettyjen työntekijöiden pappisvihkimys edellyttää vihittävältä muun muassa kykyä työskennellä kumppanikirkon työskentelykielellä, vuoden yhtäjaksoista ja päätoimista asumista sekä työskentelyä kumppanikirkon alueella
Teksti Ilari Huhtasalo Artikkelikuva KaiHSU TAI / Wikimedia commons
Syksyllä 2023 Inkerin kirkon papeiksi vihityt suomalaiset aiheuttivat rajua keskustelua työnantajina toimivien kirkon lähetysjärjestöjen asemasta kirkon virallisina lähetysjärjestöinä. Suomen ev. lut. kansanlähetyksen, Sleyn ja Suomen Raamattuopiston työntekijöiden Inkerin kirkossa saamien pappisvihkimysten tulkittiin kiertävän kirkon virkakäsitystä.
Piispainkokous on 5.12.2024 linjannut, että jatkossa lähetettyjen työntekijöiden pappisvihkimys edellyttää vihittävältä muun muassa kykyä työskennellä kumppanikirkon työskentelykielellä, vuoden yhtäjaksoista ja päätoimista asumista ja työskentelyä kumppanikirkon alueella sekä piispainkokouksen arviota siitä, ettei vihkimyksellä kierretä kirkon virkaratkaisua.
Piispainkokous on aiemmin käsitellyt Sleyn ja SEKL:n asemaa kirkon lähetysjärjestöinä sekä lähetettyjen työntekijöiden pappisvihkimyksiin liittyviä käytäntöjä. Järjestöt ovat säilyttäneet asemansa kirkon virallisina lähetysjärjestöinä, mutta niiden työntekijöiden kumppanikirkoissa saamiin pappisvihkimyksiin on otettu tiukempi kanta. Huomattava osa esimerkiksi Sleyn papeista on saanut pappisvihkimyksensä ulkomailla. Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen kertoi Kotimaan haastattelussa loppuvuodesta 2023, että järjestön 29 papista 11 on saanut pappisvihkimyksen ulkomailla.
Piispainkokous on toukokuussa 2023 linjannut, että toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi toimittaa pappisvirkaa tuomiokapitulin ja piispan päätöksellä. Tämän jälkeen jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia voidaan yksittäistapauksissa toimittaa, kun siitä on kirkkoherran kanssa sovittu.
