Onko Jeesus enää tervetullut kouluihin? – Videolla Tuula Vinko Kirkkohallituksesta esittelee kouluyhteistyötä selkeyttävää neljän korin mallia
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Teksti Johan Savola kuvat Johan savola
Viime talvena elimme mielenkiintoisia aikoja, mitä tulee seurakuntien kouluyhteistyöhön. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta suositti, että Hämeenlinnan kaupunki maksaa koulun oppilaalle 1 500 euron hyvityksen siitä syystä, että hän joutui osallistumaan tilaisuuteen, jossa esitettiin gospel-musiikkia.
Siinä ei suinkaan ollut kaikki. Marraskuussa Uudellamaalla sijaitseva koulu perui sovitun Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio-konsertin sen kristillisen taustakulttuurin takia.
Tuula Vinko esittelee videolla neljän korin mallin sisältöjä ja sudenkuoppia:
Video: Johan Savola
Uskonnolliset tilaisuudet ovat vähenemässä
Tein valtakunnallista selvitystä kapitulien kautta, että ovatko nämä kohut jotenkin vaikuttaneet seurakuntien kouluyhteistyöhön.
Helsingin seurakuntayhtymän kasvatuksen pastori Sini Ikävalko kertoi, että Helsingissä keskustelua on käyty jo pitkään. Yhteistyön neuvottelu ja toteutus tapahtuvat alueittain, ja työntekijät ovat kartalla siitä, mitkä ovat hengellisen tilaisuudet rajat. Niin sanotuista papin päivänavauksista on siirrytty enemmän tunnetaitokasvatukseen. Ikävalko ei raportoinut, että edellä mainitut kohut olisivat tuottaneet haasteita.
Niin ikään Vantaan seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Iris Sotamaa kertoi, että yhtään peruutusta ei ole tullut. Kokonaiskuvassa kouluyhteistyötä varten tehdyn niin kutsutun neljän korin mallin mukaiset kolmannen korin sisällöt, eli uskonnolliset tilaisuudet, ovat vähenemässä, ja ensimmäisen korin, eli yleissivistävän opetuksen tilaisuudet, ovat lisääntymässä.
Espoon hiippakunnasta vastattiin, että piispa Kaisamari Hintikka oli kutsunut opetus- ja koulutoimenjohtajat Piispalaan tammikuussa keskustelemaan koulujen ja kirkon välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö ja keskustelu koettiin tärkeäksi.
Kuopion hiippakunnan hiippakuntasihteeri Juha Antikainen kertoi, ettei hänelle asti ole tullut tietoa, että peruuntumisia olisi tapahtunut.
Karita Pihlakangas Oulun hiippakunnasta vastasi Kokkolan suomalaisen seurakunnan osalta varsin laajasti. Talven kohujen jälkeen ilmassa on ollut selkeästi enemmän varovaisuutta, joskin sitä oli aistittavissa jo keväällä 2024. Erityisesti tilaisuuksien korvattavuudet ovat aiheuttaneet keskustelua myös silloin, kun seurakunnan järjestämä tilaisuus ei ole ollut uskonnollinen.
Tämän johdosta rehtorien kokouksessa syntyi idea ”toimintapankin” keräämisestä. Tällä ennakoidaan tulevia tilanteita. Pihlakankaan mukaan tämä kertoo siitä, että seurakunta on Kokkolassa yleensä toivottu yhteistyökumppani.
Tämän verran vastauksia sain hiippakunnista määräajassa.
Keskustelun hyvä puoli oli se, että se terävöitti sekä koulujen että seurakuntien viestintää.
Ihmiset toivovat järjen käyttöä
Matkasin Etelärantaan haastattelemaan Kirkkohallituksen asiantuntijaa Tuula Vinkoa. Hän näkee viime talven kohussa samankaltaisia piirteitä kuin vuoden 2014 Suvivirsi-keskustelussa. Molemmat poikivat myös kulttuuripiirien vastareaktion: ihmiset selkeästi ilmaisivat, että nyt järki käteen.
– Keskustelun hyvä puoli oli se, että se terävöitti sekä koulujen että seurakuntien viestintää uskonnollisista tilaisuuksista. Viestinnän tulee olla sekä avointa että ajoissa. Uskonnollinen tilaisuus edellyttää koululta vastaavan tilaisuuden järjestämistä. Esimerkiksi, jos uskonnollinen tilaisuus on muille retki kirkkoon, olisi vaihtoehtoisen tilaisuudenkin hyvä olla retki koulun ulkopuolelle.
Kouluyhteistyötä varten on tehty niin kutsuttu neljän korin malli. Vinko kertoo, että kyseistä mallia ollaan päivittämässä tänä vuonna, mutta sisältö pysyy samankaltaisena. Se kuitenkin tulee päivitetyssä versiossa huomioimaan paremmin eri uskonnot kristinuskon ohella.
– Korimalli on erinomainen väline kouluyhteistyössä siksi, että se perustuu Opetushallituksen ohjeisiin. Tällöin rehtorit voivat luottaa siihen, että tulokulma ei ole yksipuolinen.
Mikä on neljän korin malli?
Yhteistyön koreja on siis neljä: Yleissivistävä opetus (1), Perinteiset juhlat (2), Uskonnolliset tilaisuudet (3) sekä Kasvu ja hyvinvointi (4). Vinko kuitenkin painottaa, että kussakin tilaisuudessa pitää pysyä kyseisen korin sisällä. Jos koulun aamunavaus on esimerkiksi sovittu yleissivistäväksi, se ei saa sisältää uskonnollisen tilaisuuden elementtejä, kuten rukousta, siunausta tai yhteistä virsilaulua.
– Avainsana on sitouttamattomuus. Yleissivistävä opetus ei saa olla uskonnollisesti sitouttavaa. Seurakunnan työntekijän pitää osata etäyttää itsensä ja huomioida, että kristinusko ei ole ainoa tapa ajatella asioita, vaan on muitakin tulokulmia.
