Visa Viljamaan mukaan kaupallisille alustoille ei tarvitse antaa valtaa päättää siitä, millä mielellä herää uuteen päivään 

Teksti Ella Luoma kuvat jani Laukkanen

Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa uransa alkuvaiheista lähtien. 

– Olen tykännyt kokeilla uusia alustoja ja erilaisia juttuja. Jossain vaiheessa tuli tunne, että olenkin tässä ihan hyvä, Viljamaa sanoo. 

Viime vuosina hän on kuitenkin miettinyt enemmän sosiaalisen median rajoittamista, omaa suhdettaan puhelimen alituiseen näpräämiseen ja sosiaalisen median keskittymistä suurten teknologiajättien haltuun. Pohdinnan tuloksena syntyi muun muassa paaston aikana kokoontunut Digital Detox -ryhmä. Viljamaa koki aiheen ajankohtaiseksi erityisesti tänä keväänä, kun amerikkalaisilta sosiaalisen median alustoilta alettiin poistaa aihetunnisteita ja kaventaa vähemmistöjen sananvapautta.  

– Muutoksia perusteltiin sananvapauden laajentamisena, mutta itselleni jäi siitä valheellinen maku, Viljamaa miettii.

Asiaa pohdiskellessaan Viljamaa huomasi, että muutkin ovat miettineet uudenlaista suhtautumista sosiaaliseen mediaan. Hänelle tuli olo, että näitä asioita voisi miettiä yhdessä.

Pappina Viljamaa on ollut usein ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Esimerkiksi Twitteriin Viljamaa sanoo suhtautuneensa kuin peliin, jossa voi nähdä, kuinka pitkälle siinä voi päästä. Hänen mukaansa monet sosiaalisen median kokeilut olivatkin arvokkaita aikanaan. Samalla hän on huomannut, että sosiaaliseen mediaan tulee paettua omaan elämään liittyviä tilanteita tai vaikeita tunteita. 

– Jossain vaiheessa aloin pitää taukoja sosiaalisesta mediasta silloin tällöin ja huomasin, että se teki ihan hyvää. 

Nykyään ihmiset uskaltavat näyttää omaa uskoaan enemmän Instagramissa.

Sympatiapisteet eivät kannattele kriiseissä

Viljamaan mukaan sosiaalisessa mediassa kaikki tapahtuu nopealla syklillä, ja alustat kannustavat pinnallisuuteen ihmissuhteissa.  

– Instagramin kautta tietää vähän todella monien ihmisten asioista, mutta ei välttämättä kunnolla oikein kenestäkään.

Viljamaan mukaan sosiaalisessa mediassa saa nopeasti ja helposti sympatiapisteitä, jotka eivät kuitenkaan kannattele pidemmissä kriiseissä. Hän on miettinyt, olisiko parempi keskittyä sellaisiin ihmissuhteisiin ja toimintamuotoihin, jotka kannattelevat silloinkin, kun huomio on sosiaalisessa mediassa kiinnittynyt jo jonnekin muualle. 

– Jos syystä tai toisesta joutuisin sairaalaan ja laittaisin sieltä jonkun päivityksen, niin varmasti moni siihen reagoisi. Mutta kuinka moni kysyisi vaikka kolmen viikon päästä, että miten nyt menee?

Viljamaa on toiminut erityisesti Instagramissa, Tiktokissa ja aiemmin Twitterissä sekä Facebookissa. Hän on kokenut vastavuoroiset keskustelut tärkeänä osana työtään ja ajatellut, että Jeesuksen seuraamisen voi tuoda myös sosiaaliseen mediaan.  

Hän kertoo, että nykyään ihmiset uskaltavat näyttää omaa uskoaan enemmän Instagramissa, ja siellä on syntynyt hyvää vastavuoroista keskustelua hengellisistä kysymyksistä.

Mediajätit manipuloivat tunteita

Hänen mukaansa pienten sosiaalisen median alustojen integroituminen suurempiin on kuitenkin muuttanut niitä huonompaa suuntaan.  

– Joidenkin jo unholaan jääneiden alustojen kokeilut olivat itsessään tosi hauskoja. Nykyään isot mediajätit manipuloivat tunteita ja tekevät niillä rahaa.

Viljamaa kertoo, ettei nykyisin selaa puhelintaan ennen nukkumaanmenoa tai juuri herättyään. Pieneltä kuulostava asia oli hänelle iso oivallus.  

– Ennen annoin kaupallisen alustan päättää puolestani, millä tuulella herään uuteen päivään. Sitten tajusin, ettei minun tarvitse antaa sille sellaista valtaa.

Viljamaa kannustaa kaikkia miettimään omaa sosiaalisen median käyttöä myös ajankäytön näkökulmasta. Monesti päivät täyttyvät pienistä hetkistä, joissa sosiaalinen media katkaisee sen, mitä oli tekemässä.  

– Esimerkiksi katsot pari Tiktokia hissimatkalla, siihen menee muutama minuutti. Samanlaisia minuutteja on päivä täynnä, ja se on nopeasti kymmenen minuuttia – sitten useita tunteja päivässä.

Lyhyet Tiktok-videot ovat hauskoja, mutta ne eivät tue keskittymistä eivätkä kannusta pitkäjänteisyyteen omassa toiminnassa. Kymmenen minuuttia rukoukselle tuntuu aivan utopistiselta, mutta sosiaaliseen mediaan sama aika uppoaa tuosta vaan. Lisäksi sosiaalisen median alustat tarjoavat mahdollisuuden paeta ikäviä tunteita ja tilanteita.  

– Totta kai ihminen tarvitsee myös aikaa rentoutua, mutta en tiedä, onko se sosiaalisen median tarjoama ärsyketulva parasta siihenkään, Viljamaa pohtii.  

Sosiaalisessa mediassa jää Viljamaan mukaan helposti jumiin pieniin juttuihin.

Mihin suuntaan olet kulkemassa?

Viljamaan mielestä kristittynä kasvaminen on omaa sisäistä hengellistä kasvua, mutta myös ohjautumista ulospäin, lähimmäisten kohtaamista ja toimimista maailmassa. Sosiaalinen media saa ihmiset herkästi käpertymään sisäänpäin.  

Sosiaalisessa mediassa jää Viljamaan mukaan helposti jumiin pieniin juttuihin, kun pitäisi miettiä, mihin suuntaan on elämässään kulkemassa. 

Viljamaan mukaan ihmisille tekisi hyvää pohtia omaa ajankäyttöään muutenkin kuin sen tehostamisen tai optimoinnin näkökulmasta.   

– Ihmiset ovat tarkkoja omaisuudestaan, mutta tuhlaavat kaikista kalleinta, jota eivät saa takaisin, eli omaa aikaansa. Kun olemme tietoisempia siitä, niin voimme suunnitella päiväämme paremmin ja huomata, että kyllä meillä onkin aikaa esimerkiksi sellaisille asioille, joista innostuimme lapsina.