Hyvä suunnittelu takasi onnistuneen päivän – Vuosaaren seurakunta järjesti esteettömän retken Lohjalle

Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon ja Vivamoon suuntautuneen retken suunnittelu alkoi huhti-toukokuussa. Etukäteen tehty huolellinen työ mahdollisti rauhallisen ja rentouttavan kokemuksen.

Teksti Tuula Paasivirta kuvat Tuula Paasivirta

Kaunis syksyinen sää saatteli matkalaisia, kun 34 Helsingin Vuosaaren seurakunnan retkeläistä suunnisti syyskuun lopulla Ventoniemen liikenteen esteettömällä bussilla päiväretkelle Lohjalle.

Retken vierailukohteina olivat Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja Kansan Raamattuseuran säätiön leiri- ja kurssikeskus Vivamo.   

Retkipäivää oli edeltänyt matkan suunnittelu huhti-toukokuussa. Diakoniatiimistä mukana suunnittelussa ja retkellä olivat diakonit Pia Nordlund, Anne Kinnunen ja Eija Keinänen. Suunnitteluun osallistui myös Vuosaaren seurakuntaneuvoston liikunta- ja näkövammainen jäsen Tuula Paasivirta

Diakoniatyöntekijä oli selvittänyt esteettömän bussin käyttöön saamisen mahdollisuuksia. Selvittelyn yhteydessä oli käynyt ilmi, ettei kovin monella liikennöitsijällä ole bussia, jossa olisi useampi pyörätuolipaikka.

Väljä ohjelma takasi kiireettömyyden

Suunnittelun haasteena oli lähes loppuun saakka, kuinka monta pyörätuolia käyttävää henkilöä olisi tulossa retkelle ja kuinka monta henkilöä muutoin mahtuisi linja-autoon mukaan.

Mahdollisten osallistujien määrä oli epävarma melko pitkään. Retken suunnittelussa huomioitiin esteettömyys, joten tiettyyn ajankohtaan asti pidettiin paikkoja varattuina osallistujille, joilla on apuvälineitä tai avustaja.

Apuvälineiden moninaisuus ja niiden kuljettaminen yllätti. Esimerkiksi joitakin rollaattoreja ei voi laittaa kasaan, vaan ne vievät pyörätuolipaikan bussissa. Retkiohjelma oli kuitenkin suunniteltu väljäksi, jotta siirtymissä ei tulisi kiire.  

Retkellä kerättiin tarvittavat henkilötiedot sekä muun muassa läheisten yhteystiedot, mutta lomake palautettiin päivän pääteeksi tai laitettiin silppuriin.

Tästä jutusta kerrottiin retkeläisille linja-autossa ja sovittiin, ettei kukaan tule kuvaan ilman omaa tahtoaan, eikä ketään osallistujaa mainita nimeltä.

Tämä retki voitiin järjestää normaalihintaisena, koska Helsingin seurakuntayhtymä myönsi siihen rahoitusta strategiarahoista.  

Ventoniemen liikenteen ammattitaitoinen kuljettaja takasi turvallisen ja miellyttävän matkan.

Retki tarjosi iloa ja uutta tietoa

Retken jälkeen käytiin keskustelu sen onnistumisesta. Retkikohteista ja järjestelyistä tuli paljon myönteistä palautetta, ja kokonaisuutena retki oli onnistunut niin työntekijöiden kuin retkeläisten mielestä – matkan aikana kuului monta iloista kommenttia sekä huokausta ja ihastelua.  

– Kiinnitimme erityistä huomiota retkikohteiden esteettömyyteen, kuten aiemminkin retkiä järjestettäessä, Pia Nordlund kertoo.

Lohjan Pyhän Laurin kirkossa diakoniatiimi piti yhdessä paikallisen kanttorin kanssa kauniin musiikkihartauden, ja matkalaiset saivat upean ja rauhallisen opastuksen kirkon ja sen maalausten historiaan.

Oppaana toimineen Seijan opastus oli upea ja arvokas, ja siinä avautui paljon uutta tietoa Suomen ja Venäjän (entinen Neuvostoliitto) historiasta.

Vivamossa retkeläiset saivat ruumiin- ja sielunravintoa. Moni oli käynyt aiemminkin leiri- ja kurssikeskuksessa, ja oli kiintoisaa kuulla järjestön työntekijän Maija Nymanin esittely ja muistelot Vivamon monivaiheisesta historiasta ja nykypäivästä.

Retkellä oli mahdollisuus myös nauttia kauniista luonnosta Lohjanjärven rannalla ja käydä Särkyneen sydämen kirkossa joko ihan uutena kokemuksena tai nostalgioida 50 vuoden takaisia muistoja Hiljaisessa niemessä ja Leirikartanossa – samalla myös uudehko Lastenkappeli tuli tutuksi.

Parasta retkessä oli rauhallinen rytmi ja esteettömyys sekä uusi näkökulma tuttuihin maisemiin. 

Autossa oli perällä nostin, joka toimi hyvin. Ja onnistumisen takasi rauhallinen, ammattitaitoinen kuljettaja.

Nordlund kertoo, että retken järjestämisessä oli uutta esteettömän linja-auton tilaaminen. Linja-autoon olisi mahtunut kahdeksan pyörätuolin käyttäjää. Nyt mukana oli vain muutama, ja monella oli rollaattori tai muita apuvälineitä.

– Autossa oli perällä nostin, joka toimi hyvin. Ja onnistumisen takasi rauhallinen, ammattitaitoinen kuljettaja, Nordlund kiittelee.