Hartaus kuuluu kaikille – uusi hartausmalli seurakuntien kehitysvammatyön tueksi 

Teksti Nea Karttunen, Minna Lappalainen, Katariina Lukkarinen kuvat Kirjoittajien arkisto

Osana sairaanhoitaja-diakonissaopintojamme kehitimme opinnäytetyönä hartausmallin, joka auttaa kehitysvammaisten hengellisyyden tukemisessa ja heidän kanssaan työskentelemisessä.

Hartausmalli sisältää perustietoa kehitysvammaisuudesta, vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä ja saavutettavuudesta sekä kolme esimerkkihartautta Jeesuksen opetuksista. Sen suunnittelussa kiinnitimme erityistä huomiota selkokielisyyteen, kuvien käyttöön ja osallistumisen mahdollisuuteen. 

Hartausmalli rohkaisee kehitysvammatyöhön 

Pyrkimys on helpottaa sellaisten työntekijöiden työtä, joilla ei ole kokemusta hartauden pitämisestä kehitysvammaisille osallistujille. Opinnäytetyöprosessin aikana huomasimme, että työntekijän kokemuksen puute voi olla kynnyskysymys hartauden pitämiselle.

Epävarmuutta voi tuoda myös kokemuksen puute kehitysvammaisten kanssa toimimisesta ja esimerkiksi siitä, kuinka heille puhutaan. Myös vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö voi olla vierasta.

Hartausmallin tarkoitus ei ole antaa yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan rohkaista löytämään työntekijöille luontevia toimintatapoja kehitysvammatyössä. 

Kehitysvammaisten kanssa vuorovaikutus ei aina koostu sanallisesta viestinnästä, vaan se koostuu myös läsnäolosta ja olemuskielestä. Joillekin pelkkä tilaisuuteen osallistuminen riittää. Tämän vuoksi pelkkä puhuttu hartaus ei tavoita kaikkia osallistujia riittävällä tavalla. Perinteisen hartauden pitkät puheosuudet voivat olla haastavia osallistujille, joilla on keskittymisen tai ymmärtämisen vaikeuksia.

Hartaudessa tulisi olla lyhyet puheosuudet ja siinä tulisi käyttää apuna riittävän suuria kuvia ja selkokieltä. Puheosuuksia kannattaa pilkkoa lauluilla ja esimerkiksi osallistavilla kysymyksillä. Myös toistot ovat tärkeitä. Lisäksi kannattaa välttää abstrakteja käsitteitä ja sisällyttää mukaan konkreettisia elementtejä, esimerkiksi pehmoleluja osallistujien hypisteltäväksi. 

Hengellinen saavutettavuus on osa diakoniaa 

Kirkon diakoniseen tehtävään kuuluu kokonaisvaltainen kohtaaminen ja jakamaton ihmisarvo. Myös kehitysvammaisella on oikeus tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti, hengellisyys huomioiden.

Saavutettavuus ei tässä yhteydessä tarkoita ainoastaan esteettömiä tiloja vaan myös selkeää viestintää. Uskonnonharjoittaminen kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Seurakuntien tilaisuuksien tulisi olla saavutettavissa myös kehitysvammaisille jäsenille.

Yllättäviä tilanteita voi tulla ja niihin täytyy osata suhtautua joustavasti. Osallistuja saattaa esimerkiksi tulla halaamaan kesken hartauden tai ilmaista itseään odottamattomalla tavalla. Tällaiset tilanteet edellyttävät työntekijältä joustavuutta ja herkkyyttä kohdata osallistujat yksilöllisesti. 

Testasimme hartausmallia käytännössä yhteistyössä seurakunnan ja asumisyksikön työntekijöiden kanssa. Keräämämme palaute oli pääosin myönteistä. Jokainen hartauteen osallistunut piti tilaisuutta positiivisena kokemuksena ja koki tulleensa kohdatuksi. Saimme myös tärkeitä kehittämisehdotuksia ja varmuuden siitä, että mallille on tarvetta sekä seurakunnan että hoitohenkilökunnan tahoilla.  

Toivomme, että hartausmallimme rohkaisisi seurakunnan työntekijöitä pitämään hartauksia osallistujien moninaiset tarpeet huomioiden. Olemme kaikki ihmisinä toisten ihmisten joukossa. Kokemuksen karttuessa myös kohtaaminen helpottuu ja omia toimintatapoja on helpompi mukauttaa kohderyhmän tarpeita vastaavaksi.