Toivelista vuodelle 2025

Toiveiden kirjaaminen tuntuu lohdulliselta ajassa, jossa maailma näyttäytyy varsin kaoottisena ja hallitsemattomana paikkana. Toiveiden toteutuminen ei ole pelkästään minusta kiinni, mutta voin osaltani edistää niiden toteutumista valinnoillani, toiminnallani ja käytökselläni.

Teksti Laura Leipakka

Vuosi vaihtui. Uusi vuosi tuntuu itsestäni aina uudelta alulta, mahdollisuudelta kääntää seuraava lehti. Uuden vuoden kunniaksi moni tekee jonkinlaisia lupauksia. Minäkin, vaikka lupaukseni eivät juuri koskaan toteudukaan. Siksi tämän vuoden alussa en tehnyt varsinaisia lupauksia, vaan esitin itselleni toiveita – asioita, joita toivon tänä vuonna tekeväni tai joiden toivon tapahtuvan. Lista on täynnä varsin arkisia asioita liikunnan lisäämisestä läheisten kanssa tiiviimmin vietettyyn aikaan ja kirjojen lukemisesta uimiseen luonnonvesissä.

Mietin, että voisin toistaa samaa kaavaa myös työtehtävissäni sekä ammattiliiton kysymyksissä. Työn puolesta pidän toivelistani yksityisenä, mutta alla olevia toiveita nousi mieleeni AKI-liittojen, suomalaisen yhteiskunnan ja ammattiliittokentän tulevaa vuotta pohtiessani.

Toivon, että vuonna 2025…

…kevään työmarkkinasopimusneuvottelut sujuvat joustavasti ja hyvässä hengessä.

…ammattiliittokenttä ja hallitus löytävät keskusteluyhteyden työmarkkinakysymyksissä.

…että hallitus muistaa Suomen kilpailukyvyn olevan riippuvainen osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä, joiden elämä on kuitenkin kokonaisuus, johon työ, vapaa-aika, elämäntilanne ja ihmissuhteet kaikki yhdessä ja erikseen vaikuttavat.

…ammattiliittoina pystymme pitämään esillä yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden teemoja sekä ajamaan työntekijän etuja työelämän paineissa ja aallokoissa.

Toivo voi tuntua naiivilta, mutta ilman toiveikkuutta maailma olisi paljon pimeämpi paikka. Toivo on myös muutosvoima, sillä ajatus jostain paremmasta tai saavutettavasta motivoi toimimaan.

…katsomme ammattiliittoina tulevaisuuteen ja teemme päätöksiä pitäen mielessä tulevat sukupolvet niin talouden, luonnon kantokyvyn kuin inhimillisyyden näkökulmista.

…yhteiskuntamme on varautunut maailmanpolittiisiin ja globaaleihin mullistuksiin. Resilienssiä ja sopeutumiskykyä on tarvittu viime vuosina ja tarvitaan edelleen.

…osaamme niin ammattiliitoissa kuin yhteiskunnassamme tehdä yhteistyötä yhteisen hyvän eteen erimielisyyksistä huolimatta.

…emme tee yhteiskunnassa ja/tai ammattiliittokentällä suuria (ja joskus vaikeita sekä kipeitäkin) päätöksiä ilman huolellista harkintaa, valmistelua ja pohdintaa.

…että löytäisimme dialogin ja keskusteluyhteyden sekä näkisimme toisemme ihmisinä polarisoituneen ja jännitteisen yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin keskellä.


Toiveiden kirjaaminen tuntuu lohdulliselta tässä ajassa, jossa maailma näyttäytyy (ainakin minulle) varsin kaoottisena ja hallitsemattomana paikkana. Moniin asioihin en toivelistallani voi vaikuttaa mutta osaan niistä voin. Se, miten nämä toiveeni toteutuvat tai niitä toteutetaan ei ole pelkästään minusta kiinni, mutta voin omalta osaltani edistää niiden täytäntöönpanoa – sekä ammattiliiton jäsenenä ja päättäjänä että tavallisena kansalaisena omilla valinnoillani, toiminnallani ja käytökselläni. Niin voit sinäkin.

Toivo voi tuntua naiivilta, mutta ilman toiveikkuutta maailma olisi paljon pimeämpi paikka. Toivo on myös muutosvoima, sillä ajatus jostain paremmasta tai saavutettavasta motivoi toimimaan. Ainakin minua. Toivo antaa voimaa katsoa eteenpäin ja ponnistella kohti tulevaisuutta, jonka toivon (sic!) toteutuvan nyt, kohta, huomenna.

Olkoon tämä vuosi siksi toiveikas ja toivontäyteinen. Meille kaikille.

Hyvää alkanutta vuotta 2025!


Kirjoittaja on AKI-liitot ry:n ja Suomen teologiliiton puheenjohtaja. Kirjoitus kuuluu AKI-liittojen, Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT:n puheenjohtajiston blogisarjaan.

Asiasanat: