
Kirkko on sosiaalisessa mediassa amerikkalaisten teknologiajättien oikkujen armoilla
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Teksti Ella Luoma kuvat Miika Manninen
Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, Metan omistaja Mark Zuckerberg tiedotti, että Meta lopettaa faktantarkistuksen ja erityisesti sukupuolivähemmistöjen suojelemisen omilla sosiaalisen median alustoillaan. Näitä alustoja ovat muun muassa Facebook, Instagram sekä Whatsapp. Ne ovat myös suurimpia sosiaalisen median alustoja, joita suomalaiset seurakunnat ja seurakuntien työntekijät käyttävät omassa viestinnässään.
Zuckerberg perusteli muutoksia sananvapaudella, mutta oikeasti kyse oli siitä, että hän halusi asettua Trumpin hallinnon puolelle. Samankaltainen muutos oli tapahtunut aiemmin, kun Elon Musk oli ostanut Twitterin, muuttanut sen viestipalvelu X:ksi ja alkanut ajaa sen avulla Trumpin presidentinvaalikampanjaa.
Sosiaalisen median suhteen Suomessa on vietetty pitkään yhtenäiskulttuurin aikaa. Vielä jokunen aika sitten lähes kaikki suomalaiset olivat Facebookissa. Toisia suuria toimijoita ovat Instagram, Whatsapp, Tiktok sekä Youtube.
Nyt näyttää siltä, että sosiaalisen median kanavat ovat jälleen eriytymässä. Eri alojen toimijat ovat poistuneet X:stä, ja Metaan on kohdistunut boikottipainetta. Euroopan unionissa on pohdittu, pitäisikö kiinalainen Tiktok kieltää. Jokunen aika sitten Didrichsenin taidemuseon Instagram-tili katosi hetkellisesti ilman selkeitä perusteita.

Kirkko vaihtoi X:n sinitaivaaseen
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan sosiaalisen median muutokset näkyvät siinä, että kirkko joutuu instituutiona miettimään, mihin sosiaalisen median kanavaan kannattaa ylipäätään laittaa panoksia ja voiko niihin luottaa.
– Voi olla, että joku kanava syystä tai toisesta katoaa, tavoittavuus kanavalla heikkenee tai tulee muita syitä luopua siitä. Sellaisen varalta olisi tärkeää, että kirkolla ovat omat viestintäkanavat, joissa tieto säilyy ja on saatavilla muutoksista huolimatta, Lohikoski sanoo.
Organisaation tasolla kirkko on viestinyt erityisesti Facebookissa, josta löytyy Kirkko Suomessa -tili. Lisäksi kirkko on näkyvillä Linkedin-palvelussa ja Instagramissa. Suomen evankelisluterilaisen kirkon tili lopetti toimintansa viestipalvelu X:ssä syyskuussa 2024. Kirkko avasi tilin sen sijaan Bluesky-palveluun, jonne ovat paenneet monet muutkin aktiiviset Twitter-käyttäjät.
– X:n avulla ei enää tavoittanut ihmisiä, ja vuorovaikutus kävi heikoksi. Algoritmi oli muuttunut siitä, kun tili perustettiin, Lohikoski toteaa.
Lohikosken mukaan kirkko on organisaationa sosiaalisessa mediassa siksi, että sen kautta tavoittaa ihmisiä. Seurakunnat käyttävät Facebookin ja Instagramin kaltaisia alustoja enemmän tapahtumatiedottamiseen.
– Kirkko Suomessa -tili Facebookissa on tarjonnut hengellistä sisältöä, kun taas vastaava Instagram-tili on esitellyt enemmän, millaiselta käytännön työ näyttää seurakunnissa.
Instagram ja Tiktok ovat Lohikosken mukaan vaikeita alustoja organisaatioviestinnälle. Niissä menestyvät parhaiten yksittäiset kirkolliset toimijat, jotka tuottavat itsensä näköistä sisältöä. Instagramista löytyy muun muassa kirkon vaikuttajaviestintää tekevä Pastori Maikki ja Tiktokin puolelta pastori Petja Kopperoinen.
– Kirkollisten vaikuttajien lisäksi on aina hienoa, jos saadaan joku influensseri tai julkisuuden henkilö jakamaan jotain. Sillä saa paljon näkyvyyttä.

Lainsäädäntö tulee aina kehityksen perässä
Yhdysvaltojen sisäpolitiikka heijastuu suomalaisten organisaatioiden ja yksityishenkilöiden sosiaalisen median käyttöön, koska sosiaalinen media on jo pidemmän aikaa keskittynyt muutaman yhdysvaltalaisen teknologiajätin haltuun. Instagram ja Whatsapp olivat alun perin omia yrityksiään, jotka Facebookista alkunsa saanut Meta osti.
Amerikkalaisten teknologiajättien huomaan heittäytyneet eurooppalaiset ovat juuri nyt heidän oikkujensa armoilla. Tämä herättää ymmärrettävää turhautumista ja levottomuutta.
Lohikosken mukaan EU:ssa on vahva lainsäädäntö sosiaalisen median toimintaan liittyen, kuten esimerkiksi Suomessa. Kaikki oikut eivät siis kosketa eurooppalaista kuluttajaa.
– Yhdysvalloissa tunnetaan pelkoa ja inhoa sitä kohtaan, muun muassa siksi, että teknologiajätit joutuvat maksamaan korvauksia, jos rikkovat lainsäädäntöä.
Toisaalta lainsäädännön luominen on hidasta, ja se tulee aina sosiaalisten median alustojen kehityksen jäljessä. Käyttäjät ovat myös aika omillaan, jos haluavat vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, esimerkiksi Facebookissa. Jos henkilö kuolee, hänen tiliään on vaikea poistaa, ja huonosti suomen kieltä tunteva alusta saattaa tehdä jostain toiminnasta omituisia päätelmiä.
– En ole pitkään aikaan voinut ostaa mainostilaa Facebookista. En tiedä miksi, enkä tiedä, minne päätöksestä voisi valittaa. Se on hankalaa, koska se koskee yksityistilini lisäksi muitakin tilejä, joita hallinnoin, Lohikoski sanoo.
Kirkollisia toimijoita oli sosiaalisen median alkuvaiheessa vaikea saada uskomaan, että sinne kannattaa mennä.
Suuret massat siirtyvät hitaasti
Moni haluaisi pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien omistamilta alustoilta, muttei näe, että niille olisi vaihtoehtoja. Niitä kyllä olisi. Whatsappin voi korvata Signalilla, ja X:lle, Facebookille ja Instagramille löytyvät olemassa olevat ei-kaupalliset vastineet Fediversestä, joka on hajautettu sosiaalisen median verkosto. Myös IRC-galleria elää, vaikkakin on kutistunut pienen piirin puuhasteluksi.
Lohikoski ei kuitenkaan näe, että suuret joukot olisivat ihan juuri siirtymässä esimerkiksi Mastodoniin. Hänen mukaansa se ei ole kaupallinen kanava, joten siellä ei voi samalla tavalla luoda uraa influensserina tai mainostaa kuten muualla.
– Ja suuret massat siirtyvät hitaasti. Kirkollisia toimijoita oli sosiaalisen median alkuvaiheessa vaikea saada uskomaan, että sinne kannattaa mennä.
Lohikoski näkee myös, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa, eivät niinkään vaihtumassa uusiin.
– Pieniä asioita kyllä tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi jotkut sosiaalisen median keskustelukulttuuriin kyllästyneet ihmiset, joilla on ollut tapana kirjoittaa pitkiä pohdintoja Facebookissa, ovat siirtyneet kirjoittamaan uutiskirjeitä, joita voi tilata.