”Kokemukseni mukaan nuorten vaikuttajaryhmien nuorille kirkko on rakas” – Nuorten osallisuutta lisäävät nuorten vaikuttajaryhmät ovat kuitenkin aiheuttanut seurakunnissa tulkintaeroja

Teksti hannu keränen kuvat hannu keränen ja karoliina paavilainen

Uuden kirkkojärjestyksen mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta seurakunnissa on tällä hetkellä kuitenkin erilaisia tulkintoja vaikuttajaryhmän roolista.

Vaikuttajaryhmän taustalla on kirkolliskokouksen päätös vuodelta 2019. Päätöksen todentuminen sidottiin uuden kirkkolain voimaantuloon. Lopullinen sinetti tuli 1. heinäkuuta 2023, kun uusi kirkkolaki tuli voimaan. 

Nuorten vaikuttajaryhmätoiminnassa on kyse osallisuuden vahvistamisesta. Lasten ja nuorten keskus ry:n osallisuussuunnittelija Johanna Nyman kertoo asian olleen jo kertaalleen kirkolliskokouksessa. 

– Marraskuun kirkolliskokouksessa oli edustaja-aloite, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen luvun kymmenen viidenteen pykälään muutos, jonka myötä pykälään kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin. Yleisvaliokunta mietinnössään kuitenkin katsoi, ettei läsnäolo- ja puheoikeudesta ole tarpeen säätää kirkollisen lainsäädännön tasolla, kertoo Nyman tuolloisen esityksen kulusta. 

Täsmennystä asiaan tuotiin ponnella, jossa kirkolliskokous velvoittaa kirkkohallitusta valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta siten, että seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat myöntää nuorten vaikuttajaryhmien edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeuden valitsemiinsa toimielimiin hallintosäännöissään. 

Muutos toisi yksiselitteisyyttä 

Asian käsittely seurakunnissa on aiheuttanut tulkintaeroja.  

– Osassa seurakuntia on tulkittu niin, että hallintosääntöön ei ole ollut mahdollista kirjata vaikuttajaryhmän edustajalle pysyvää läsnäolo- ja puheoikeutta, vaan tämä oikeus on täytynyt tehdä jokaisessa toimielimen kokouksessa erikseen, Nyman tuo esille. 

Kirkkojärjestyksen kirjaus kyllä mahdollistaa Nymanin mukaan pysyvän läsnäolo- ja puheoikeuden myöntämisen jo nyt, mutta muutoksella tavoitellaan, että kirjaus olisi yksiselitteinen.   

– Muutoksenkin jälkeen seurakunnat päättävät itsenäisesti nuorten vaikuttajaryhmien puhe- ja läsnäolo-oikeudesta valitsemiinsa hallintoelimiin. Nähtäväksi jää, millaisen pykälämuutoksen kirkkohallitus valmistelee ja millä aikataululla asia etenee. 

Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeuteen seurakuntien päätöksentekoelimissä kannattaa Nymanin mielestä suhtautua pelkästään suurena mahdollisuutena.  

– Olen kuullut tähän mennessä ainoastaan myönteisiä kokemuksia nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeudesta neuvostoissa. Kokemukseni mukaan nuorten vaikuttajaryhmien nuorille kirkko on rakas, ja he haluavat pitää siitä huolta sekä kehittää sitä vastuullisesti. Nuorten tulevaisuusseminaariin toukokuussa osallistuvien nuorten vahva viesti oli myös, että ei ole olemassa ”nuorten asioita”, vaan kaikki asiat ovat nuorten asioita, Nyman tähdentää. 

Nyman muistuttaa myös, että nuorten vaikuttajaryhmät kytkeytyvät luontevasti lapsivaikutustenarviointiin liittyviin prosesseihin ja toimivat lapsiasiahenkilöiden arvokkaana yhteistyötahona.   

– Useassa seurakunnassa on myös nimetty luottamushenkilökummeja nuorten vaikuttajaryhmille. Myös kirkkoherrojen tuki nuorille on koettu erityisen merkitykselliseksi. Ilahduttavia viestejä tähän liittyen on kuulunut muun muassa Haminasta, Malmilta ja Kuusamosta. Lisäksi työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja nuorten keskinäinen tutustuminen sekä säännöllinen yhteydenpito ovat avainasemassa vaikuttajaryhmän toimintaedellytysten vahvistamisessa. 

Betskun eduskuntaa käytetään myös rekrytoinnissa, kun on kasvatuksen alasta kyse.

Hyvinkäällä toimii Betskun eduskunta 

Hyvinkään seurakunnan kirkkoherra Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorion mukaan heillä on tehty yhdessä perusteet nuorten vaikuttajaryhmälle. Hän ei ota kantaa muiden seurakuntien päätöksiin nuorten vaikuttajaryhmistä. Hyvinkäällä ryhmän nimeksi ovat nuoret valinneet Betskun eduskunta, joka on toiminut vuodesta 2023.  Kevätsalo-Vuorion mukaan ryhmä valitsee keskuudestaan edustajat eri työryhmiin, ja vaikuttajaryhmä edustaa paikkakunnan nuoria seurakunnan päätöksenteossa, tiedottaa nuoria tehdyistä päätöksistä ja edistää vuorovaikutusta nuorten sekä päättäjien välillä. 

– Betskun eduskunnan omat ohjesäännöt hyväksyttiin hallintosäännön yhteydessä. Tässä meidän hallintosäännössämme on todettu, että neuvostotasolle Betsku voi nimetä kaksi edustajaa vaikuttajaryhmästä. Myös valtuuston kokouksiin kutsutaan kaksi jäsentä ryhmästä. Toimivallasta on sovittu hallintosäännössä. Tämä hallinto on selkeä: ryhmä valitsee itse edustajansa, ja heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus seurakuntaneuvoston ja valtuuston kokouksissa, kertoo Kevätsalo-Vuorio. 

Hyvinkäällä on saatu hyvät kokemukset nuorten vaikuttajaryhmän toiminnasta. Ryhmän tukena on kaksi nuorisotyön ammattilaista sparraamassa ja tukemassa ryhmän toimintaa. Betsku valitaan joka vuosi, sillä neljän vuoden periodi olisi Kevätsalo-Vuorion mielestä liian pitkä. 

– Betskun eduskuntaa käytetään myös rekrytoinnissa, kun on kasvatuksen alasta kyse. Lisäksi nuoret valitsevat 1–2 edustajaa erilaisiin valmisteluryhmiin esimerkiksi strategiaprosessiin. Näin nuorten vaikuttamismahdollisuudet kasvavat.   

Kevätsalo-Vuorio pitää tärkeänä, että ryhmän toiminta on joustava, jotta se pystyy toimimaan nuorten maailmassa. Hänen mukaansa nuoret ovat olleet vastuuntuntoisia ja innostuneita. Luottamuselimet ovat ottaneet hyvin vastaan nuorten edustajat, ja ovat tukeneet heitä seurakunnassa. 

– Meidän tehtävämme on tukea sitä kasvua seurakuntapolulla, että heistä voi kasvaa vaikuttajia kirkossa. Mietin sitäkin, että tämä voi olla joillekin nuorille tapa olla seurakunnassa ja antaa näin omaa osaamistaan meidän käyttöömme. 

Seinäjoki toivoo tarkennusta 

Tarkentavaa ohjeistusta toivotaan ainakin Seinäjoella, jossa asia oli useampaan otteeseen luottamushenkilöillä pohdittavana. Asia nousi esille hallintosääntöä käsiteltäessä. Yksi valtuutettu teki Seinäjoen seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmän toimintasääntöön esityksen, jossa vaikuttajaryhmän jäsenet voivat tutustua kirkkoneuvoston kokousten esityslistojen julkisiin pykäliin etukäteen. Kaksi muuta valtuutettua kannatti esitystä. 

Ryhmän nimeämällä täysi-ikäisellä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksissa. Kirkkoherra voi perustellusta syystä evätä vaikuttajaryhmän jäsenen läsnäolon kokouksessa yksittäisen pykälän kohdalla ilmoittamalla asiasta etukäteen vaikuttajaryhmälle. Kirkkovaltuusto pysyi kirkkoneuvoston esityksen takana äänin 32–3 ja hylkäsi uuden esityksen. 

Seinäjoen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Hihnala toivoo kirkkohallitukselta tarkempaa ohjeistusta nuorten vaikuttajaryhmän toiminnasta. Hän uskookin asian etenevän syksyn kirkolliskokoukseen.  

Hihnalan mukaan päätös juontaa juurensa hallintosäännön vahvistamiseen, jonka yhteydessä asia nousi esille hiukan valmistelemattomana.  

– Oman päätökseni takana on yhdenvertaisuus. Viime vuonna haluttiin tehostaa kirkkoneuvoston toimintaa ja sieltä muun muassa johtavat kappalaiset laitettiin ulos. Olisi ollut ristiriitaista antaa lupa nuorten vaikuttajaryhmälle osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin, kun juuri oli ulkoistettu kappalaiset pois, hän valaisee asiaa. 

Olemassa olevat kirkkohallituksen ohjeistukset ovat epäselvät, ja Hihnala odottaa tarkempia päätöksiä. Hän kiittelee nuorten vaikuttajaryhmän aktiivisuutta. Ryhmä piti esimerkiksi valtuutetuille iltakoulun, jossa mietittiin seurakunnan toimintaa ja etsittiin yhteistyön mahdollisuuksia. 

– Toivoisin myös, että nuoret voisivat toimia seurakunnassa muutoinkin aktiivisesti, ei vain vaikuttajaryhmän kautta. Ajattelisin, että ensin olisi toiminta ja sen päälle organisoitaisiin hallinto, eikä toisin päin.  

Hihnala antaa vastuuta nuorille itselleen aktiivisuudesta. Muitakin vaikuttamisen kanavia on olemassa kuin kirkkoneuvosto, joissa nuorten ääni pääsee esille jo monen asian valmisteluvaiheessa. Esimerkkinä Hihnala toteaa muun muassa alue- ja kappelineuvostojen kokoukset. 

Hihnalan mukaan nyt tapetilla ollut asia voi nousta uudelleen käsittelyyn. 

– Jos kirkkohallitukselta tulee uutta ohjeistusta, toimimme sen mukaisesti. Asia hakee toimintamuotoaan, ja tarkoitus on kaikkien kanssa tehdä hyvää yhteistyötä seurakuntamme parhaaksi, hän tähdentää. 

Vaikuttamisen kanavia on useita 

Emilia Melender on nuorimpia päättäjiä Suomessa, ja 21- vuotias nurmolainen haluaa luoda vahvaa pohjaa seurakuntayhteydelle. Sijaa on niin nuoremmalle kuin vanhemmalle päättäjäkunnalle. Hänen kokemuksensa vaikuttajaryhmästä ovat hyvät. 

– Olen erittäin iloinen, että seurakunnalla on nuorille suunnattu ryhmä, jossa heidän äänensä pääsee kuuluviin. Nuoria on todella vähän päätöksenteossa, joten on tärkeää tuoda omaa nuorta näkökulmaa mukaan päätöksentekoon. Nuorten ääni on esillä meillä seurakunnassa eri kappelineuvostoissa, kasvatuksen johtoryhmässä, kirkkovaltuustossa ja he pääsevät mukaan erilaisiin rekrytointi ryhmiin. Nuoret saavat parhaiten äänen kuuluviin käyttämällä omia puheenvuoroja eri työryhmissä ja valtuustossa. Lisäksi he pääsevät kirkkoneuvostoon kutsuttaessa, kun käsitellään nuoria koskevia päätöksiä, Melender tähdentää. 

Melender pohti hartaasti äänestämispäätöstään ja lopulta äänesti kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti. 

– Itse henkilökohtaisesti äänestin vastaan, koska valtuustossa päätimme aiemmin johtavien kappalaisten läsnäolosta kirkkoneuvostossa eli kyse oli samanarvoisesta kohtelusta. Päätimme, että johtavat kappalaiset kutsutaan kokoukseen, kun asiat käsittelevät heitä ja sama päätös on myös nuorten vaikuttajaryhmän kohdalla. 

Melenderin mukaan päätös oli vaikea, koska hän ei mielellään äänestä nuoria koskevia asioita vastaan.   

– Tulevaisuudessa kuitenkin uskon, että nuoret tulevat pääsemään kirkkoneuvostoon! Halu on antaa vaikuttamisen paikkoja, mutta paikat lisäävät tietysti myös velvollisuuksia, nuori päättäjä tähdentää. 

Melender ohjaisi nuoria tarttumaan myös esimerkiksi kappelien kokouksiin, koska niissä pääsee kaikista konkreettisemmin vaikuttamaan, millaista toimintaa alue tuottaa nuorille. 

Pidetään esillä asiaa ja muistutetaan siitä, että kuullaan nuoria, kun heitä koskevia asioita on käsiteltävänä.

Avara kirkko toivoo kirkkohallitukselta selkeämpää päätöstä

Seinäjoella aktiivisesti vaikuttavan Avara kirkko -ryhmän jäsen Henna Salo oli esityksen takana, jossa nuorten vaikuttajaryhmän jäsenelle suotaisiin läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntaneuvoston kokouksessa tietyin rajoituksin.  

– Olimme ajamassa esitystä etenkin siksi, kun uuden kirkkolain ajatus on ollut, että mahdollisimman paljon kuullaan seurakuntalaisia, ja monin paikoin isoissa seurakunnissa on tehty päätös antaa nuorille edustus myös kirkkoneuvoston kokouksissa. Esityksen läpimeno olisi tärkeää sen vuoksi, koska kasvatuksen työala on yhteinen eli kasvatuksen asiat eivät tule kappeli- tai alueneuvostoon, joihin nuorilla on nyt oikeus osallistua. Siksi nuorten vaikuttajaryhmän edustajalle soisi puhe- ja läsnäolo-oikeuden, Salo perustelee. 

Kasvatuksen johtoryhmä kokoustaa, mutta välttämättä nuorten asiat eivät nouse esille, ja valtuustoon asiat nousevat vain johdon kautta. Hallintosäännössä on Salon mukaan toki maininta, että nuoria kutsuttaisiin kuultavaksi heitä koskevissa asioissa, muttei niin ole tapahtunut. Avara kirkko -ryhmän tahtotila on, että päätös muutettaisiin, ja toivotaan kirkkohallitukselta selkeämpää päätöstä. Salon mukaan vähintään vahvempi suositus ja ohjeistus kyllä auttaisi asiaa. 

– Pidetään esillä asiaa ja muistutetaan siitä, että kuullaan nuoria, kun heitä koskevia asioita on käsiteltävänä. Seinäjoella on tulossa isoja kiinteistöihin liittyviä asioita, jotka liittyvät nuorisotyöhön. Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) huomiointi päätöksenteossa on myös tärkeä, Salo muistuttaa. 

Nuorten vaikuttajaryhmän toiminnasta on Salon mukaan hyviä kokemuksia. Nuoret ovat pitäneet valtuutetuille iltakouluja, ja palautetta on tullut siitä, että nuoret keskustelevat asiallisesti ja haluavat äänensä kuuluville.  

 – Tämä päätös oli pieni takaisku. Odotetaan, jos tulisi uusia ohjeistuksia. 

Nuorella vaikuttajalla on hyviä kokemuksia vaikuttamisesta

Teologisen tiedekunnan oven varusmiespalveluksen jälkeen avaavaa nuorta vaikuttajaa Toivo Antilaa kirkkovaltuuston päätös harmittaa, joskaan ei yllättänyt asian ollessa jo aiemmin listoilla. Hänen mukaansa valtuusto oli päättänyt hylätä jo kaksi kertaa aiemmin esityksen vaikuttajaryhmän osallistumisesta kirkkoneuvoston kokouksiin ilman erillistä kutsua. 

– Vaikuttajaryhmän jäsenillä on pääsy mukaan asioiden käsittelyyn monissa elimissä, kuten kappelineuvostoissa, kasvatuksen johtokunnassa ja nuorisotyöntekijöiden rekrytoinneissa. Nuoria siis kuullaan, mutta vaikuttajaryhmä jää sivuun kirkkoneuvoston päätöksenteosta, Antila harmittelee. 

Tarkoituksena oli Antilan mukaan muuttaa ohjeistusta muotoon, jossa yksi vaikuttajaryhmän edustaja pääsisi ilman erillistä kutsua kokoukseen. Antila oli nyt haastattelun jälkeen ensimmäistä kertaa kutsuttuna vaikuttajaryhmän jäsenenä kirkkoneuvoston kokouksessa. 

– Toivottavasti tuleva vaikuttajaryhmä saisi enenevissä määrin kutsuja. Kirkkoneuvosto on olennainen paikka monien asioiden käsittelyssä. Olimme hämmentyneitä siitä, ettei valtuusto hyväksynyt Avara kirkko -ryhmän ehdotusta, jonka mukaan yksi vaikuttajaryhmän jäsen pääsisi lähtökohtaisesti mukaan neuvoston kokouksiin. 

Antilalla on erittäin positiivisia kokemuksia vaikuttajaryhmän toiminnasta kahden kauden ajalta. Hän on iloinnut seurakunnan työntekijöiden panoksesta ryhmän hyväksi. Vaikuttajaryhmälle on avautunut vaikuttamismahdollisuuksia eri tavoin aina tilojen sisustusta myöten. 

– Olen myös iloinen siitä, että meidät on otettu mukaan jopa rekrytointiprosesseihin, jolloin olemme voineet kysyä hakijalta nuoriin liittyviä kysymyksiä. Olemme päättäneet esimerkiksi nuorten leirien ja nuorten joulujuhlan sisällöistä. Kokouksissamme on yleensä mukana yksi tai useampi vaikuttajaryhmän kummi, joka on samalla kirkkovaltuuston jäsen, Antila kertoo. 

Yksi Antilan mieleenpainuvimmista edustuksista on ollut pääsy edustamaan vaikuttajaryhmää 2024 keväällä nuorten EU-paneeliin Seinäjoella.