Kirkko on monelle tärkeä osa elämän suuria juhlahetkiä, mutta riittävätkö seurakuntien resurssit tukemaan näitä ainutlaatuisia hetkiä? Työntekijöiden arkea kuormittavat monet haasteet, ja ensi vuoden suunnittelussa on syytä miettiä, miten turvata tarvittavat resurssit, kirjoittaa Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Valitettavasti ei. Jokainen rippikoululeiriin liittyvä negatiivinen uutinen on liikaa ja merkitsee epäonnistumista. Ne herättävät kysymyksen: miten tämä on mahdollista? KNT:n toiminnanjohtaja Arja Lusa käsittelee tapahtunutta kirjoituksessaan, tarkastellen sitä pitkäaikaisen kehityksen näkökulmasta.
Glow Festivalin lähtölaukaus oli ensiluokkainen. Taiteellinen nappilinjaus, hyvä ajankohta, iso yleisö ja monesta suunnasta tihkunut kiitettävä palaute. Gospelmusiikin ystävä Mikko Saari näki festari-illassa myös jotain ennenkokematonta.
Rippikoulut ovat olleet tänä kesänä valitettavan paljon esillä epämiellyttävien tapahtumien vuoksi. Tilanteet ovat olleet niin vakavia, että työntekijöitä on jouduttu poistamaan leireiltä. Mistä tämä johtuu ja miten voimme varmistaa, että rippikoulu on turvallinen paikka nuorille, pohtii Anna Kärri kolumnissaan.
Juha Kinanen uskoo tekoälyn tarjoavan jatkossa lukuisia mahdollisuuksia seurakunnan nuorisotyön kehittämiseen. Eettisiin näkökulmiin on kuitenkin satsattava riittävästi.
Kirkon työvoimapula on jo työn arjessa vaikuttava asia. Miltä kirkko näyttää Kirkkorekryä lukevan silmin? Mitä töistä kerrotaan, kuinka hommiin houkutellaan? Kaisa Puustinen haravoi Kirkkorekryn ilmoituksia.
Valtiovarainministeriön esittämä 20 miljoonan euron leikkaus evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen herättää kysymyksiä hautaustoimen rahoituksen oikeudenmukaisuudesta. Leikkaukset vaarantavat kirkon lakisääteisten tehtävien hoidon ja voivat johtaa siihen, että kirkon jäsenet joutuvat kantamaan suuremman osuuden hautauskuluista kuin kirkkoon kuulumattomat, kirjoittaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Kehitysvammaisten rippikoululeirille avustajaksi lähtenyt Meri Lavikka sai hyvän kokemuksen kirkon työstä.– Kirkossa on ihmisiä, jotka huolehtivat apua tarvitsevista.
Kun työ on huonosti organisoitua ja uuvuttaa, työnantaja on velvoitettu reagoimaan. Ennaltaehkäisevä ote ja katseen suuntaaminen tiimien ja työyhteisöjen toimintatapoihin on kustannustehokkainta ja tepsii parhaiten työuupumuksen taltuttamiseksi.
Heinäkuu mielletään lomakuukaudeksi. Suomi on ”kiinni” ja matkailijat täyttävät suositut kohteet. Toki sesonkiajalla myös hyvin työllistävä vaikutuksensa siellä, missä ihmisiä liikkuu.
Eläketurvakeskus ETK:n tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on laskenut huomattavasti 2000-luvulla. ETK:n tilastoista tehdyn tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on peräti puolittunut. Samaan aikaan hylättyjen eläkepäätösten osuus on kasvanut.
Korkeakouluopiskelijat valmistuvat hyvin erilaiseen maailmaan kuin ennen. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja nuorilla on monenlaisia paineita.
Väestö ikääntyy vauhdilla ja kaupungistuminen jatkuu. Onko kirkko ajan tasalla muutosten edessä? Tätä pohtivat arkkipiispa Tapio Luoma sekä kansliapäällikkö Pekka Huokuna Kirkkohallituksesta.
Diakonian ja kasvatuksen päivät pidetään Tampere-talossa 8.–10.1.2025. Tiellä vai kujalla? -tapahtuman teemana on ulkopuolisuuden ehkäisy. Aihepiiri pureutuu myös erilaisuuden ja ulkopuolisuuden linkittymiseen.
Uuden kirkkojärjestyksen mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Nuorten vaikuttajaryhmätoiminnassa on kyse osallisuuden vahvistamisesta, Kirkkohallituksen asiantuntija Sirpa Syrjä kertoo.
Opintoihin kuuluva työharjoittelujakso on seurakunnille erinomainen mahdollisuus osoittaa, miten loistava työyhteisö se voi olla. Tätä tilaisuutta ei tule ohittaa, jotta saamme tulevaisuudessakin työntekijöitä kirkkoon, kirjoittaa Tiina Haukijärvi kolumnissaan.
Ulkosuomalaiset ja Suomessa asuvat nuoret kohtaavat kansainvälisissä rippikouluissa. Yli 3 200 rippikoululaista on käynyt viimeisen 30 vuoden aikana kansainvälisen rippikoulun Suomessa. Partaharjun maisemat olivat viime kesänä satojen leiriläisten kohtaamispaikkana.
Juhannuksena töissä, ei kai kirkon työntekijä muuta kaipaisikaan – vai miten se meneekään, pohtii Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitusta ollaan leikkaamassa 20 miljoonalla eurolla. Samalla kirkon jäsenten verotus kiristyy. Miksi kirkon jäsenet rahoittavat kirkkoon kuulumattomien hautauksia?
Yhteistyön ja yhdessä tekemisen mahdollisuudet ovat olleet ajatuksissani viime kuukausien ajan. Nykyisin, kun elämme muuttuvissa ja epävarmoissa oloissa, yhteistyön merkitys on entistäkin tärkeämpää, kirjoittaa Anna Kärri.
Paikallinen sopiminen nousi työmarkkinakiistojen keskiöön lakkotalven aikana. Paikallinen sopiminen näyttää kuitenkin käyvän ainoastaan, mikäli luottamusmiehet pidetään poissa neuvottelupöydistä.
Kirkollisten alojen hakijamäärät laskevat, valmistuneet hakeutuvat muualle ja kirkon työnantajakuva kaipaa kiillottamista. Miltä rekrytointitilanne näyttää kirkolliskokouksesta käsin?
Kahvilan pöydän ympärillä vallitsee lämmin ja tuttavallinen tunnelma, kun eläköityneet diakoniatyöntekijät kokoontuvat kuukausittain vaihtamaan kuulumisia ja muistelemaan menneitä.
Saaga 2023 -palkintoehdokas on tehnyt uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten hyväksi.
Skolavslutningen närmar sig med stormsteg och med det också lägersäsongen i församlingarna skriver Ann-Mari Karlsson.
Apokalyptiikka eli lopunaikojen tapahtumiin ja odotuksiin liittyvä ajattelutapa vaikuttaa suuressa osassa ihmiskuntaa ja ilmenee jatkuvasti uusissa muodoissa, jopa sekulaareissa konteksteissa.
Pienen seurakunnan selviäminen yksin käy vuosi vuodelta hankalammaksi. Mitä seurakuntien yhdistyminen voi tarkoittaa työlle, pohtii Martti Hertteli kolumnissaan.
Kuopion piispa Jari Jolkkosen ja Tuomas Enbusken keskustelu Kirkon juhlilla Tampereen tuomiokirkossa veti kirkon täyteen. Keskustelun tavoitteena oli räjäyttää rakenteelliset pinttymät luterilaisuuden ympäriltä.
Noin kymmenentuhatta juhlijaa kokoontui Tampereella viime viikonloppuna toivon teeman äärelle. Kirkon juhlat -kaupunkifestivaali yhdisti kolme perinteikästä juhlaa: Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat.
Jyväskylän seurakunnassa työskentelevä kanttori Jukka Hassinen on kehittänyt Jyväskylän musiikkiharrastusmahdollisuuksia ja tuonut musiikkia osaksi kaikkien elämää.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton keväinen opintomatka Düsseldorfiin vahvisti käsitystä siitä, että suomalainen seurakuntadiakonia on aarre kirkollemme. Se, mistä eurooppalaisen diakoniaherätyksen alkulähteillä haaveillaan, on totta Suomessa.
Kirkkoteatterista kiinnostuneet kokoontuvat lokakuussa valtakunnalliseen kirkkoteatterifestivaaliin, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Yhä useampi teologiaa opiskeleva ei päädy kirkkoon töihin. Alalle on kuitenkin tulijoita, kuten Alma Laukkanen.
Yhdessä nauraminen on kevyttä ja ihanaa, ja tervettä eskapismia kriisiytyneestä maailmasta, kirjoittaa Amanda Hiekkataipale kolumnissaan.
AKI-liitot, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT kehottavat kannanotossaan uutta kirkolliskokousta parantamaan kirkon työntekijöiden työoloja, palkkausta ja rekrytointia.
Akavan, SAK:n ja STTK:n tarjoama neuvontapalvelu auttaa kaikkia kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Palveluun voi ottaa yhteyttä vaikka ei olisi ammattiliiton jäsen.
Vuoden 2023 Saaga-palkinto ehdokkaana ollut Petri Grönholm muistuttaa jokaisen ainutlaatuisuudesta.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoni Lauri Nurmi, 58, toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja osallistui arktisen vaelluksen retkikuntaan tämän vuoden maalis-huhtikuun taitteessa Huippuvuorilla Norjassa.
Toukokuun 17.–19. päivä Tampereella järjestettävät Kirkon juhlat kokoaa yhteen seurakuntalaiset, suuren yleisön, kirkon työntekijät ja eri järjestäjätahot ainutlaatuiseen tapahtumaan. Ohjelmasisältöjen taustana ovat aiemmat Kirkkopäivät, Kirkon musiikkijuhlat sekä Lähetysjuhlat. Nyt järjestettävässä tapahtumassa nämä kolme sulautuvat uudenlaiseksi, yhtenäiseksi tapahtumakokonaisuudeksi.
Korkeakoulutettujen työntekijöiden oikeuksia eurooppalaisella tasolla ajavan Eurocadres-järjestön puheenjohtaja Nayla Glaise vieraili Suomessa 9.–11. huhtikuuta.
”Sä oot pärjännyt hyvin ja toi sun työ on niin tärkeää. Totta kai sä saat jatkaa siinä!” todettiin minulle jälleen kerran muutama päivä sitten, kun pohdin ääneen määräaikaisen työsuhteeni tulevaisuutta.
Opinnäytetöitä ei ole tarkoitus tehdä pöytälaatikkoon, vaan niillä kehitetään työelämää ja ideoidaan uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön. Tähän artikkeliin on koottu katsaus viime vuoden aikana valmistuneiden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajien ja nuorisotyönohjaajien tekemistä opinnäytetöistä.
Verokampus on Verohallinnon perustama ja ylläpitämä sivusto, joka tarjoilee mahdollisimman ymmärrettävää ja selkeää tietoa veroista ja verotuksesta. Sivuston ohjeet ja esimerkit auttavat alkuun omien veroasioiden hoitamisessa.
Lajin kuin lajin harrastuneisuus voi parhaassa tapauksessa ilahduttaa ja hyödyttää paitsi itseä, myös esimerkiksi työyhteisöä. Näin kävi Mika Leppäahon kohdalla. Pitkäaikainen lautapeliharrastus poiki Yhteisvastuu-aiheisen lautapelin.
Seurakuntatyön ja sairaalamaailman välillä on hämmästyttävä yhteneväisyys, molemmissa ympäristöissä koetaan vahvaa hierarkiaa ja etenemismahdollisuuksien puutetta, kirjoittaa Riitta Haapa-aho kolumnissaan.
Viestintäjohtaja Sami Kallioisen mukaan tekoälyn myötä ihmiskunta on siirtynyt entistä selkeämmin uudenlaisen viestinnällisen todellisuuden aikaan. Hänen mielestään kirkon tehtävä on vahvistaa siinä dialogia ja vuorovaikutusta.
Yhä useampi opiskelija kokee psyykkistä kuormittuneisuutta kuten uupumusta. Johtaako tämä siihen, että työelämään siirtyvät ovat jo uupuneita?
Kuoleman kohdalla moni tarvitsee ihmistä, joka osaa auttaa kaiken sen keskellä, mitä kuoleman äärellä olemisesta syntyy. Tukea kaivataan niin oman kuolevaisuuden hyväksymiseen kuin läheisen kuolemasta selviämiseen.