Vaikka joulumusiikki ja juhlan sanoma koetaan merkityksellisiksi ja innostaviksi, kasvaa kanttorin joulun työmäärä helposti kohtuuttomaksi. Joulutyön kuormittavuus puhuttaa kanttoreita ja on johtanut jopa alanvaihtoihin. Kanttori-urkuriliiton ohjeistus tahtoo työhön inhimillisyyttä, selkeyttä ja parempaa yhteistä suunnittelua, jotta joulu olisi juhla myös kanttorille.
Nuorten jaksaminen on kovilla ja tulevaisuus huolettaa. Aihetta kosketettiin myös Kuopion hiippakunnan nuorisotapahtumassa Kuopiossa.
Jumala toimii – myös silloin, kun ihminen ei itse jaksa. Tapio Luoma on kulkenut Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Työhuone Turun tuomiokirkon kupeessa huokuu rauhaa. Millä eväillä kirkko elää muutoksen keskellä?
Outokummun ja Polvijärven seurakunnat aloittivat nuorisotyössä yhteistyön jo ennen varsinaista seurakuntaliitosta. Toimintojen ja seurakuntien yhdistymisen myötä nuoria on ollut toiminnassa mukana enemmän – enemmän kuin kahdessa seurakunnassa aiemmin yhteensä.
Liitto neuvottelee ja turvaa. Järjestäytymisen merkitys korostuu informaatiotulvassa eikä työelämä ole tulemassa lähiaikoina valmiiksi.
Rippikoulu houkuttelee kirkkoon uusia jäseniä, mutta iso joukko jättää kirkon täysi-ikäisyyteen mennessä. Ikäryhmäkohtaisissa tilastoissa on kuitenkin nähtävissä valopilkku, eikä sen perusteella sovi vähätellä kirkon työtä lapsien ja varhaisnuorten kanssa.
Monet ruohonjuuritason onnistumiset jäävät vain paikalliseen tietoon. Karkkilan enkelit sekä muut paikalliset onnistumiset pitäisi saada entistä paremmin yhteiseen käyttöön.
Vanhojen kaivelu antaa perspektiiviä, mutta haastaa myös ihmettelemään, miksi jotkin asiat ovat ikuisesti vinossa.
Jääkiekkotuomarina Subanin tehtävä on asettaa kaukalossa rajat pelaamiselle. Joitakin suomalaiseen seurakuntatyöhön pesiytyneitä rajoja Ruotsin kirkon palveluksessa työskentelevä Suban kuitenkin ihmettelee.
Kirjoittajan mukaan papin voimavara on, että hän on yhtä aikaa instituution henkilöitymä, mutta samalla inhimillinen ihminen.
Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa on ollut sosiaalisessa mediassa ottamassa uusia alustoja ja toimintamuotoja haltuun. Nyt hän kannustaa ihmisiä pohtimaan, onko kaikki, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, hyvää ja tarpeellista.
Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtajan Hanna Salomäen mukaan Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen selkeää merkitystä. Seurakunnilla on oltava riittävästi valmiutta vastata kysyntään.
Hämeenlinnan gospel-kohu ja Messias-oratorio-konsertin peruminen ovat herättäneet keskustelun siitä, missä ovat seurakuntien kouluyhteistyön rajat. Seurakunnat käyvät tällä hetkellä aktiivisesti vuoropuhelua koulujen kanssa.
Papit joutuvat monenlaisen epäasiallisen kohtelun kohteeksi niin kasvotusten ihmisten kanssa kuin verkossakin. Kaisa Puustinen kysyi Mikkelin piispalta Mari Parkkiselta, millaisia vinkkejä hän haluaa antaa papistolle julkisuuden hallintaan ja epäasiallisen käytöksen kohtaamiseen.
Kirkko voi visioida matalan kynnyksen toimintaa, pohtia julkisuuskuvaa tai perustaa työryhmiä, mutta on lopulta työntekijöistä kiinni olemmeko palveluorganisaatio vai osana ihmisten arkea.
Terapeutti-Villenä tutuksi tullut kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville Merinen pohti luennossaan muun muassa ruutuajan ja terveiden elintapojen merkitystä nuorten hyvinvointiin.
Kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikön Lari Lohikosken mukaan näyttää siltä, että sosiaaliset mediat ovat hajautumassa. Ihmiset kaipaavat pois yhdysvaltalaisten teknologiajättien vallan alta, mutta eivät tiedä minne mennä.
Kirkon työntekijät voivat joutua monenlaisten kysymysten eteen hautajaisjärjestelyissä. Ihmisten kiireinen elämäntahti, taloudelliset kustannukset ja hyvin yksilölliset toiveet näkyvät yhä enemmän hautauskulttuurissa.
Tapahtumissa juridinen vastuu on aina järjestäjällä, jonka vastuulle kuuluu velvoite huolehtia luvista, vakuutuksista ja päätökset toteutuksesta.
Draamaa voi hyödyntää seurakuntatyössä kaikenikäisten parissa ja lukuisilla työaloilla. Teatteriprojekteja voi toteuttaa myös yhteistyössä muiden seurakuntien tai sekulaarien tahojen kanssa.
Eläkejärjestelmiä on uudistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta tällä hetkellä nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä enää luota, että saavat järjestelmästä aikanaan eläkettä. Lue Jussi Junnin katsaus eläkejärjestelmän kehitykseen ja tuoreen eläkeuudistuksen analyysi.
Seurakunnissa järjestetään vuosittain valtava määrä toimintaa ja tapahtumia. Mistä pitää tehdä ilmoitus viranomaiselle, mistä ei?
Kiire, työmäärä, työssäjaksaminen, lakkautettavat virat. Ilot kollegoista, työn merkityksestä, kuoroista ja etuoikeudesta tehdä musiikkia työkseen. Vaasan kanttoripäivillä oivalsin, että on yhä tärkeämpää kysyä mitä kuuluu ja antaa itsellään aikaa kuulla vastaus.
Mitä hyvää tekoälyssä on kirkon työn näkökulmasta? Miten sitä kannattaa hyödyntää? Mitä uhkia ja riskejä tekoälyyn liittyy? Kysyimme tätä Mirca Mäensivu-Puukolta, Aku Visalalta ja Tomi Karttuselta.
Diakonian ja kasvatuksen päivät pidetään Tampere-talossa 8.–10.1.2025. Tiellä vai kujalla? -tapahtuman teemana on ulkopuolisuuden ehkäisy. Aihepiiri pureutuu myös erilaisuuden ja ulkopuolisuuden linkittymiseen.
Jyväskylän seurakunnassa työskentelevä kanttori Jukka Hassinen on kehittänyt Jyväskylän musiikkiharrastusmahdollisuuksia ja tuonut musiikkia osaksi kaikkien elämää.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton keväinen opintomatka Düsseldorfiin vahvisti käsitystä siitä, että suomalainen seurakuntadiakonia on aarre kirkollemme. Se, mistä eurooppalaisen diakoniaherätyksen alkulähteillä haaveillaan, on totta Suomessa.
Kuoleman kohdalla moni tarvitsee ihmistä, joka osaa auttaa kaiken sen keskellä, mitä kuoleman äärellä olemisesta syntyy. Tukea kaivataan niin oman kuolevaisuuden hyväksymiseen kuin läheisen kuolemasta selviämiseen.
Suomessa on kahdeksan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa nuorisokeskusta, joissa järjestetään lasten ja nuorten leirien lisäksi muun muassa perheleirejä.
Tarja Lindfors är socionom-diakon (YH) och lösningscentrerad psykoterapeut. Hon har gjort diakoniarbete inom mental-, rus- och kriminalvården. Lindfors klienter har varit människor som fallit ur övrig service.
Tasavallan presidentti vahvisti uuden kirkkolain tulemaan voimaan 1.7.2023 alkaen. Näin saatiin päätökseen lähes 20 vuoden mittainen kirkkolain kodifiointiprosessi. Samaan aikaan voimaan tulee myös uusi kirkon viranhaltijalaki, jossa on myös muutamia viranhaltijan asemaa koskettavia uudistuksia.
Vaikka etätyötä tehdään nykyään laajasti, sitä ei ole juurikaan säännelty suomalaisessa työlainsäädännössä. Etätyöllä tarkoitetaan työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta jota tehdään säännöllisesti muualla kuin varsinaisella, työnantajan järjestämällä kiinteällä toimipaikalla.
Trots att man nuförtiden ganska utbrett arbetar på distans, finns det just inga regler kring det i arbetstidslagen. Med distansarbete avses sådant arbete som man kunde utföra i arbetsgivarens lokaler, men som man regelbundet utför på annat ställe än i arbetsgivarens fasta lokaler.